Kulttuurin vaikutus IFRS-tilinpäätöksen tuloksenjärjestelyyn

Abstract

Kulttuuri on yhteisöllinen mielentila, jolla on useilla eri vuosikymmenillä suoritetuissa empiirissä tutkimuksissa havaittu selkeä yhteys ja vaikutus kirjanpitoon, tuloksenjärjestelyyn ja tilinpäätöksen laatuun sekä IFRS-standardien käyttöönottoon. Kulttuurin merkityksen ymmärtäminen on tärkeää niin liike-elämässä toimiville, kuten yritysjohtajille, yritysten sidosryhmille kuten tilintarkastajille tai omistajille kuin IFRS-standardia kehittäville tahoille sekä lainsäätäjille.

Kirjallisuuskatsauksena tehdyn tutkielman tarkoituksena on tarkastella kulttuurin ja sen osa- tekijöiden vaikutusta IFRS-tilinpäätöksen tuloksenjärjestelyyn Hofsteden kehittämän kulttuurien ulottuvuuksien mallin avulla. Hofsteden kulttuurien ulottuvuuksien malli sisältää kuusi eri ulottuvuutta, jotka ovat valtaetäisyys, maskuliinisuus, epävarmuuden välttäminen, yksilöllisyys, vapaamielisyys ja lyhytnäköisyys.

IFRS-standardien tarkoituksena on yhtenäistää tilinpäätöksiä, parantaa niiden vertailukelpoisuutta, tarjota tarkemmat arvonmääritysmenetelmät ja vähentää erilaisten kirjanpitotapojen lukumäärää. Kaiken tämän tarkoituksena on varmistaa tilinpäätösten korkealaatuisuus.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu ristiriitaisia tuloksia. Ensinnäkin IFRS- standardien periaateperusteisuus näyttäisi lisäävän johdon harkintavaltaa ja siten tuloksenjärjestelyä. Toiseksi tutkijat eivät ole pystyneet saavuttamaan yhteisymmärrystä, mitä korkealaatuisuus tilinpäätöksen kohdalla tarkoittaa ja kuinka IFRS-standardit onnistuisivat takaamaan korkealaatuisuuden. Kolmanneksi IFRS-standardien yksiselitteistä vaikutusta tuloksenjärjestelyyn ja tilinpäätöksen laatuun on vaikeaa erottaa muiden yhteiskunnan instituutioiden ja kulttuurin vaikutuksesta, sillä esimerkiksi johdon kannustimet, kirjanpitostandardien käyttöönottaminen ja käyttöönottoaste sekä sijoittajasuoja ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat informaation laatuun, mikä on merkittävä tekijä tilinpäätöksen korkealaatuisuutta arvioitaessa.

Sen sijaan tutkijakunta on hyvin yksimielinen siitä, että kulttuurilla on merkittävä vaikutus IFRS-tilinpäätöksen tuloksenjärjestelyyn ja sen laatuun, mutta vaikutusmekanismista on eroavia tulkintoja. Erityisesti on havaittu, että yksilökeskeisissä, maskuliinisissa, epävarmuuteen välinpitämättömästi suhtautuvissa ja lyhytnäköisissä kulttuureissa tuloksenjärjestely on yleisempää. Eriäviä näkemyksiä tästä esiintyy kuitenkin. Tuloksenjärjestely on johdon harkintavallan erityinen ilmentymä ja suuri eettinen ongelma. Se on keskeisesti sidoksissa kulttuuriin, joka määrittelee moraali- käsityksen, sisältää yhteisön arvot, normit ja uskomukset ja vaikuttaa mieltymyksiin ja syihin, joilla asioita perustellaan ja joilla toisinaan myös kyseenalainen toiminta voidaan perustella. Myös hyvä hallinnointitapa, korruptio ja kulttuuri ovat yhteydessä toisiinsa merkittävällä tavalla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kulttuurilla on selkeämpi ja tilastollisesti merkityksellisempi todistusvoima ja yhteys tuloksenjärjestelyyn kuin muilla tutkituilla instituutioilla.