Activity-based office design has promised increased productivity and employee satisfaction after the workplace transformation, but to date there has been no consensus regarding how to measure the outcomes of the workplace transformation, and what are the key mechanisms that impact these outcomes. The purpose of this study is to examine how to effectively plan, implement, and evaluate workplace transformations based on sociomaterial well-being support. The research questions are as follows: What are the underlying mechanisms that drive the outcomes of workplace transformations in the context of opposed organizational change? What are the critical environmental components that support knowledge worker well-being when relocating from private rooms to an activity-based office?
This is a longitudinal case study centering a knowledge-intensive organization's relocation from two separate offices dominated by private rooms to an activity-based office. The context of this research is characterized by top-down workplace change that is opposed by employees who are satisfied to begin with and do not see any need for the change. This study employs an action research approach during the transformation phase, and mixed methods to collect and analyse data. The findings build on survey data complemented by observations, interviews, and document analysis. The data is analyzed abductively from the perspectives of managers, employees, workplace experts, and the researcher.
This study shows that during the preparation stage of workplace transformation, employees consider the workplace change to have a negative value; meanwhile, management and workplace experts expect positive outcomes, and the differing expectations cause tensions between the parties. This study recognized four tensions of activity-based working which — when they go unnoticed — augment the risk of workplace transformation failure; namely, cost efficiency vs. wellbeing, centralized vs. participatory decision-making, collaboration vs solo work, and change vs. stability.
This study contributes to workplace research by demonstrating that three key mechanisms drive and impact employee experiences and success or failure of the entire transformation already from the preparation phase. These mechanisms are: the anticipated value of the workplace transformation, the latent tensions of activity-based working, and the sociomaterial environmental support for well-being at work. More specifically, the ability to generate desired work outcomes, a feeling of mastering the modern work environment, participation and autonomy support, and warmth of the social climate all contribute to experiences of a work environment that is supportive of well-being. This study demonstrates that elements of the material work environment can be considered a job resource.
Monitilatoimistolla tavoitellaan usein työnteon tehokkuutta ja työntekijöiden tyytyväisyyttä työympäristömuutoksen jälkeen. Työympäristömuutoksen mittaamiseen ei kuitenkaan ole yhtenäisiä käytäntöjä, eikä tulosten taustalla vaikuttavia mekanismeja tunneta. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on tutkia, miten työympäristömuutos voidaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida sosiomateriaalisen hyvinvoinnin tukemiseen perustuen. Tutkimuskysymykset ovat: Mitkä taustamekanismit vaikuttavat työympäristömuutoksen lopputulokseen vastustetun muutoksen kontekstissa? Mitkä keskeiset ympäristötekijät tukevat tietotyöläisen hyvinvointia siirryttäessä huonekonttorista monitilatoimistoon?
Tässä pitkittäisessä tapaustutkimuksessa tutkitaan tietointensiivisen organisaation siirtymistä kahdesta erillisestä huonekonttorirakennuksesta yhteiseen monitilaratkaisuun. Tutkimuksen konteksti on ylhäältä alaspäin suuntautuva johdon ajama muutos, jota ennestään tyytyväiset työntekijät vastustavat näkemättä sille tarvetta. Muutosvaihetta tutkitaan toimintatutkimusotteella. Tutkimuksessa on käytetty useita tiedon keruu- ja analysointimenetelmiä. Tulokset pohjautuvat kyselytutkimuksiin, joita on täydennetty havainnoinnilla, haastatteluilla ja asiakirja-analyysilla. Tietoja analysoidaan abduktiivisesti johdon, työntekijöiden, ammattilaisten ja tutkijan näkökulmista.
Tutkimus osoittaa, että työympäristömuutosta suunniteltaessa työntekijät arvottavat muutoksen omasta työhuoneesta avoimempaan tilaan kielteisenä, mutta johto ja ammattilaiset myönteisenä. Tämä aiheuttaa jännitteitä eri toimijoiden välille. Tutkimuksessa tunnistetaan neljä monipaikkaiseen työskentelyyn liittyvää jännitettä: kustannustehokkuus vs. hyvinvointi, keskitetty vs. osallistava päätöksenteko, yhteistyö vs. yksilötyö sekä muutos vs. pysyvyys. Jos nämä jännitteet jätetään huomioimatta, työympäristömuutoksen epäonnistumisen riski kasvaa.
Tämä tutkimus edistää työympäristömuutoksen tutkimusta osoittamalla, että työntekijän kokemukseen työympäristömuutoksesta vaikuttaa suunnitteluvaiheesta lähtien kolme keskeistä mekanismia, jotka lopulta johtavat muutoksen onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Nämä mekanismit ovat työympäristömuutoksen odotettu arvo, monipaikkaiseen työskentelyyn liittyvät jännitteet ja sosiomateriaalinen tuki työhyvinvoinnille. Kyky saada aikaan toivottuja työtuloksia, hallinnan tunne modernissa työympäristössä, osallistumismahdollisuudet ja autonomia sekä lämmin työilmapiiri vaikuttavat siihen, koetaanko työympäristön tukevan hyvinvointia. Tämä tutkimus osoittaa, että materiaalinen työympäristö voi olla yhteydessä työn imulla mitattuun työhyvinvointiin ja toimia siten työn voimavarana.
Submit a publication
Browse
Statistics