Takavarikosta tositoimiin? –Lasten omaehtoinen kamerapuhelimella valokuvaaminen ja sen suhde kouluympäristöön

Abstract

Taiteen maisterin opinnäytteessäni "Takavarikosta tositoimiin?" tutkin 9-11-vuotiaiden lasten omaehtoista valokuvaamista kamerapuhelimilla ja tarkoituksena on osoittaa tähän liittyvä lasten visuaalisen kulttuurin tuottamisen potentiaali. Opinnäytteeni selvittää minkälaista lasten itsenäinen, omaehtoinen kamerapuhelinvalokuvaaminen on, mitä valintoja lapset tekevät kuvien ottamisen yhteydessä tai niiden jälkeen ja minkälaisia merkityksiä lapset itse antavat kuvilleen? Lisäksi pohdin toimintaa koulukontekstissa: voisiko tällaista visuaalisen kulttuurin tuottamisen potentiaalia hyödyntää alakoulussa?

Opinnäytteeni osallistuu keskusteluun lasten digitaalisesta osallisuudesta ja on osa Pelastakaa Lapset Ry:n ja Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksen mediakasvatuksen tutkimusryhmä LATU:n (lapset tuottavat) -tutkimusprojektia. Nelihenkisessä tutkimusryhmässä tutkimme lasten omaehtoista median tuottamista eri näkökulmista kyselyn ja haastatteluiden avulla.

Kysely ja haastattelut toteutettiin alakoulujen oppilaille syksyllä 2012. Sähköiseen kyselyyn vastanneita oppilaita kertyi lopulta 322 eri puolilta Suomea. Lisäksi jokainen tutkimusryhmän jäsen haastatteli tahollaan kolmesta viiteen oppilasta. Aineisto koottiin yhteen ja jokainen analysoi aineistoa omasta näkökulmastaan. Oman opinnäytteeni aineisto koostuu kyselyvastauksista ja neljästä toteuttamastani haastattelusta.

Teoreettinen viitekehykseni koostuu pääasiassa sekä valokuvan digitalisoitumiseen ja lasten valokuvaukseen että koulun ja digikulttuurin suhteeseen liittyvästä tutkimustiedosta. Analyysiluvussa tuon esille lasten kamerapuhelinkuvaamisen piirteitä esimerkiksi suunnitteluun, kuvaustilanteisiin, aihevalintoihin, kuvien muokkaamiseen, jakamiseen ja koulukäyttöön liittyen.

Opinnäytteeni keskeisissä johtopäätöksissä osoitan lasten omaehtoisesti toteuttaman kamerapuhelinvalokuvauksen olevan spontaania, usein itse opeteltua ja luontoon sekä perhepiiriin kohdistuvaa. Kuvia ei juurikaan jaeta eteenpäin, vaan säilytetään omassa puhelimessa ja näytetään kavereille. Kuvien muokkaaminen eri puhelinsovellusten avulla on 9-11-vuotiaiden keskuudessa melko yleistä. Toistaiseksi puhelimet ja valokuvaaminen ovat enimmäkseen kiellettyjä kouluissa, mutta tutkimukseni perusteella ainakin oppilaiden puolelta valmiudet kamerapuhelimella valokuvaamisen hyödyntämiseen koulussa ovat olemassa.