Tutkielma pureutuu kysymykseen siitä, kenelle esiinnytään, kun tehdään performanssia julkisessa tilassa. Tutkielman aineiston osana, sekä taiteellisena osiona toimii kesällä 2011 toteutettu performanssi sarja Ensimmäinen, toinen ja kolmas yritys.
Aineistona on itse taiteellisen työn ja sitä koskevien muistiinpanojen lisäksi toiseutta, kohtaamista, kehollista kokemista ja tietoa käsittelevää kirjallisuutta (mm. Juha Varto, Mika Hannula, Julia Kristeva, Veli-Matti Värri). Taiteellis- kokemuksellisessa tutkimuksessa aineistoa on lähestytty hermeneuttisin ottein.
Tutkielmassa korostuu tekijäsubjektin näkökulma, koska kyseessä on kokemuksellinen tutkimus ja aineiston tärkeänä osana on kirjoittajan toteuttama performanssitrilogia. Pohdinnassa on tekijäsubjektin suhde julkiseen tilaan sekä toiseuteen.
Performanssi esitetään aina toiselle. Usein näitä toisia on useita, hieman eri suunnilla. Toinen, ja minun sekä toisen väliin jäävä välitila on taiteelle, ja sen tapahtumiselle oleellinen. Taiteella , performanssilla, on aina yleisö. On joku jolle se tehdään, ja sitten ovat todistajat, jotka näkevät teon. Taiteeksi tapahtuma muuttuu kontekstissaan, ja nimenomaan siinä välitilassa, joka jää tekijän ja katsojan väliin; tilassa, jossa teolle annetaan merkitykset.
Samalla kun tutkielma etsii vastausta varsinaiseen tutkimuskysymykseen, hakee se myös taiteellisen osion paikkaa performanssitaiteen kentällä, suhteessa sen traditioon.