Cognition, Complexity, and the Financial Crisis - The Federal Open Market Committee's Search for a Monetary Policy Strategy

Abstract

Complexity theory characterizes organizations as systems of interdependent activities where choices to any one activity have hard-to-predict consequences elsewhere. Optimizing behavior under conditions of complexity is therefore difficult, if not impossible. Decision making, instead, unfolds as a boundedly rational search process over time. This dissertation begins with the premise that complexity matters, and that interdependencies are an inherent part of organizational decision making. However, we have only limited knowledge about how flesh and blood decision makers, facing real-world problems, deal with complexity. This is what the dissertation seeks to find out. It asks how decision makers take interdependencies into account, and how they could do better, increasing the quality of decision making. Empirical analysis was conducted in three essays, each investigating decision making at the Federal Reserve, the central bank of the Unite States. Qualitative methods were used on the meeting transcripts of the bank's monetary policy committee, the Federal Open Market Committee. Transcripts were primarily analyzed from three meetings: December 2008, January 2009, and March 2009. Essay 1 develops a typology of search strategies employed by decision makers. According to this typology, individual-level differences matter to how complexity is approached and to how much complexity is attended. The essay finds that focusing on key choices and interdependencies first can provide a foundation to expand search as decision makers learn to handle the situation. Essay 1 also theorizes about the importance of cognitive frames to the search process. Essay 2 picks up on the importance of cognitive frames, and sets out to explore their role in complex decision making in detail. The essay finds that while individuals perceive the world through different frames, each of which guides their attention toward different facets of the complex environment, they need not be constrained by any single frame. Interdependencies are best perceived by decision makers adept at switching between frames. Such generalists are an important part of a decision making group working under conditions of complexity. Essay 3 focuses on the search efforts of the most complex decision makers only. The essay reveals a search process that begins with the weighing of broad classes of solutions. The content of these solution classes is shared amongst decision makers who, however, disagree on how best to frame the problem. As search proceeds, decision makers begin to look for more detailed solutions. The number of alternatives increases, and decision makers' favored solutions diverge. At the same time, sharing their views amongst each other, convergence occurs in the way that they apply frames to the problem. Finally, search reaches the stage where a detailed decision is made, and both solutions and frames have converged to a stable equilibrium.

Kun organisaatioita katsotaan kompleksisuuden näkökulmasta, nähdään ne vuorovaikutuksessa olevien toimintojen kokonaisuutena. Vuorovaikutussuhteiden takia yksittäisillä päätöksillä on arvaamattomia seurauksia. Optimoinnin sijasta päätöksenteko tapahtuu tällöin ajanyli kulkevan pitkittäisen etsintäprosessin kautta. Väitöskirjan lähtökohtana on, että kompleksisuusteorian vuorovaikutussuhteet ovat päätöksenteolle keskeisiä. Tiedämme kuitenkin varsin vähän siitä, miten päätöksentekijät käsittelevät merkittäviä, tosielämän komplekseja ongelmia. Tämän selvittäminen on väitöskirjan tavoite, ja siinä tutkitaan, miten vuorovaikutussuhteita huomioidaan, sekä miten niitä voitaisiin huomioida entistä paremmin päätöksenteon laadun parantamiseksi. Väitöskirjan empiirinen osio koostuu kolmesta esseestä, joissa tutkitaan Yhdysvaltain keskuspankin päätöksentekoa finanssikriisin aikana laadullisten menetelmien avulla. Tutkimusmateriaalina käytetään rahapoliittisen päätöksentekoelimen, avomarkkinakomitean, julkisesti saatavilla olevia kokouspöytäkirjoja. Joulukuun 2008, tammikuun 2009, sekä maaliskuun 2009 kokouksien pöytäkirjat ovat erityisen oleellinen osa väitöskirjatutkimusta. Ensimmäisessä esseessä kehitetään typologia päätöksentekijöiden käyttämistä etsintästrategioista. Yksilöiden välillä on suuria eroja siinä, miten kompleksisuutta lähestytään, ja miten paljon vuorovaikutussuhteita havainnoidaan. Avainpäätöksiin ja -vuorovaikutuksiin keskittymällä voidaan luoda perusta, jonka varaan vuorovaikutusten määrää voidaan kasvattaa. Esseen tulokset viittaavat kognitiivisten raamien merkitykseen kompleksissa etsintäprosessissa. Toisessa esseessä perehdytään tarkemmin kognitiivisiin raameihin päätöksenteossa. Keskeinen löydös on, että eri päätöksentekijät katsovat maailmaa erilaisten raamien kautta, ja siten heidän huomionsa kiinnittyy kompleksisen ympäristön eri osiin. Päätöksentekijän ei kuitenkaan tarvitse pitäytyä hänelle kaikkein keskeisimmässä raamissa. Parhaiten vuorovaikutussuhteita havaitsevat ne, jotka aktiivisesti vaihtavat raameja päätöksenteon aikana. Kompleksisten olosuhteiden alla tämän kaltaiset generalistit ovat siten tärkeä osa hyvin toimivaa päätöksentekoryhmää. Kolmannessa esseessä keskitytään eniten vuorovaikutussuhteita huomioonottaviin päätöksentekijöihin. Etsintäprosessit alkavat laajojen ratkaisujoukkojen tarkastelulla. Päätöksentekijät ovat pääosin yhtä mielisiä ratkaisujen sisällöistä, mutta tarkastelevat ongelmaa erilaisista kognitiivisista raameista käsin. Etsinnän edetessä he ryhtyvät tutkimaan yksityiskohtaisempia ratkaisuja, ja heidän mielipiteensä ratkaisujen sisällöstä erkanevat toisistaan. Kun he samanaikaisesti jakavat näkökulmiaan toisilleen, heidän tapansa käyttää kognitiivisia raameja lähenevät. Lopulta, kun on aika tehdä yksityiskohtainen päätös, sekä päätöksentekijöiden käyttämät raamit että ratkaisuehdotusten sisällöt ovat konvergoituneet stabiiliin tasapainoon.