The acceptance of telemedicine technology among medical doctors in Finland

Abstract

Historically, healthcare has been seen as a slow adopter of new technology. Telemedicine services and its related technologies currently face significant changes and rapid expansion, partly due to the Covid-19 pandemic. It is generally accepted that the success of any new technology relies to a great extent on users’ satisfaction and satisfied medical doctors are therefore one of the key objectives of telemedicine service success.

This quantitative study aims to determine which factors predict the adoption of telemedicine technology among medical doctors in Finland. It applies the telemedicine service acceptance model (TSA) which is based on the technology acceptance model (TAM) and has been previously validated in South Korea. In addition, this study evaluates the effects of Covid-19 pandemic on the medical doctors’ attitude towards telemedicine services.

To test the hypotheses of the TSA model, an online survey was distributed to medical doctors in Finland. Non-probabilistic “snowballing” sampling technique was used and resulted in 185 responses. Structural equation modeling was applied to evaluate the causal relationships within the model.

The results confirm the original TAM constructs: perceived ease of use & perceived usefulness are strong predictors of medical doctors’ behavioral intention to adopt telemedicine technology, and perceived ease of use is a predictor of perceived usefulness. Of the new predictive constructs in the TSA model, self-efficacy and accessibility of medical records were predictors of perceived ease of use, whereas accessibility of patients was a predictor of perceived usefulness. Perceived incentives were not found to be important concerning the intention to use telemedicine technology. Also, having had experience with telemedicine either before or during the Covid-19 pandemic and if the attitude towards telemedicine services had improved during the Covid-19 pandemic, they both predicted a higher behavioral intention to use telemedicine services in the future.

This study contributes to the theoretical knowledge of technology acceptance by identifying important factors increasing the medical doctors’ acceptance of telemedicine technology. The results also indicate that the adoption of telemedicine services is likely to further accelerate due to the Covid-19 pandemic.

Historiallisesti terveydenhuoltoalaa on pidetty hitaana uuden teknologian omaksujana. Etälääketieteen palvelut ja siihen liittyvä teknologia kokevat tällä hetkellä paljon muutoksia ja nopeaa kasvua, osittain Covid-19-pandemiasta johtuen. On yleisesti tunnustettu, että minkä tahansa uuden teknologian menestys riippuu paljolti käyttäjien tyytyväisyydestä ja tyytyväiset lääkärit ovatkin etälääketieteen palveluiden onnistumisen kannalta avainasemassa.

Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa määritetään, mitkä tekijät ennakoivat etälääketieteen teknologian omaksumista lääkäreiden keskuudessa Suomessa. Tutkimuksessa käytetään etälääketieteen palveluiden omaksumismallia (TSA; telemedicine service acceptance), joka perustuu teknologian omaksumismalliin (TAM; technology acceptance model) ja on aikaisemmin validoitu Etelä-Koreassa. Lisäki tässä tutkimuksessa tarkastellaa Covid-19-pandemian vaikutuksia lääkäreiden asenteisiin etälääketieteen palveluita kohtaan.

Etälääketieteen palveuiden omaksumismallin hypoteesien testaamista varten verkkopohjaista kyselyä jaettiin lääkäreille Suomessa. Ei todennäköisyysotantaan perustuvaa ”lumipallotekniikkaa” käytettiin vastausten keräämisessä, jonka seurauksena kyselyyn kertyi 185 vastausta. Rakenneyhtälömallia käytettiin tarkasteltaessa syy-yhetyksiä.

Tulokset vahvistavat alkuperäisen teknologian omaksumismallin käsitteitä: koettu käyttöhelppous & koettu hyödyllisyys ennakoivat vahvasti lääkäreiden käyttöaikeita omaksua etälääketieteen teknologiaa sekä koettu käyttöhelppous ennakoi koettua hyödyllisyyttä. Etälääketieteen palveluiden omaksumismallin uusista ennakoivista käsitteistä minäpystyvyys ja pääsy potilasasiakirjoihin ennakoivat koettua käyttöhelppoutta, kun taas potilaiden saavutettavuus ennakoi koettua hyödyllisyyttä. Koettujen kannusteiden ei todeta olevan tärkeä tekijä ennakoimassa etälääketieteen teknologian käyttöä. Lisäksi aikaisempi kokemus etälääketieteestä joko ennen Covid-19-pandemiaa tai sen aikana sekä jos asenne etälääketiedettä kohtaan Covid-19-pandemian aikana oli parantunut ennakoivat molemmat korkeampaa etälääketieteen teknologian käyttöaikeita tulevaisuudessa.

Tämä tutkimus edesauttaa teknologian käyttöönoton teoreettista ymmärryspohjaa tunnistamalla niitä tärkeitä tekijöitä, jotka lisäävät etälääketieteen teknologian omaksumista lääkäreiden keskuudessa. Tulokset osoittavat myös, että etälääketieteen palveluiden omaksuminen todennäköisesti kiihtyy entisestään Covid-19-pandemian johdosta.