Innovative circular business models in the Finnish clothing sector

Abstract

Circular economy today is high on the agendas of researchers, policy makers and business managers alike. Moving from the current linear economy to a circular economy is seen as a solution to many of the sustainability challenges we are facing today, including climate change, biodiversity loss and the overconsumption of natural resources. Companies can engage in the circular economy by rethinking the way they create, deliver and capture value, by implementing circularity in their business models. Despite the increasing attention, the practical implementation of circular business models has not been extensively studied.

The textile and clothing industry is a great example of the linear model and known for its various negative impacts on both the environment and society. The highly popular fast fashion business model is behind the impacts and characterised by high amounts of production, short use phases and high amounts of waste ending up in landfills or incinerated. Circular solutions are needed to change the unsustainable industry paradigm. While previous research on circular business models in the context of textiles and clothing exist, no extensive studies involving multiple companies seem to have been conducted.

This study contributes to filling the identified research gap by looking for answers to the research questions of the study, how do Finnish manufacturing clothing companies implement circularity in their business models, and what are the drivers, enablers and challenges for circular business model implementation. The study was conducted as a case study researching the phenomenon of circular business model implementation. 65 Finnish manufacturing clothing companies were studied by using secondary data from the company web pages and seven of these companies more thoroughly by using primary data from semi-structured interviews. Thematic analysis was used to analyse and organise the empirical results.

The study proposes a framework that maps the possible circular business model types, or sub models, that can be implemented by manufacturing clothing companies in their business models alone or combined. The framework builds on the earlier work of Bocken and colleagues. In addition, drivers, enablers and challenges for implementing circular business models are mapped. This way, the study contributes both to the theoretical and practical understanding of circular business model implementation, especially in the context of textiles and clothing.

The studied 65 companies considered pioneers in circularity all engage in the long-life models. In addition, half of the companies engage in extending resource value and a quarter of them in service-based models. Only a few companies engage in use-based models. These models create both environmental, economic and customer value. Sustainability as a core value, increasing awareness, supportive customers and high-quality items work as the main enablers for the studied companies, while the biggest challenge identified is related to communicating circularity.

Kiertotalous on tänä päivänä korkealla niin tutkijoiden, päättäjien kuin yritysjohtajienkin asialistalla. Siirtyminen nykyisestä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen nähdään ratkaisuna moniin kohtaamiimme kestävyyshaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden häviämiseen sekä luonnonvarojen ylikulutukseen. Yritykset voivat toteuttaa kiertotaloutta uudelleen miettimällä arvonluontimallinsa, tuoden kiertotalouden toimintoja liiketoimintamalleihinsa. Huolimatta kasvaneesta huomiosta, kiertotalouden liiketoimintamallien käytännön toteutusta ei ole toistaiseksi laajalti tutkittu.

Tekstiili- ja vaateteollisuus on loistava esimerkki lineaarisesta mallista, ja tunnettu lukuisista negatiivisista vaikutuksistaan sekä ympäristöön että yhteiskuntaan. Suosittu pikamuotiin perustuva liiketoimintamalli on näiden vaikutusten takana, tunnusmerkkeinään suuret tuotantomäärät, lyhyet käyttövaiheet ja valtava määrä kaatopaikoille tai poltettavaksi päätyvää jätettä. Kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan muuttamaan alan kestämätön nykytila. Kiertotalouden liiketoimintamalleja tekstiili- ja vaatealalla on tutkittu, mutta kattavia usean yrityksen tutkimuksia ei näytä olevan tehty.

Tämä tutkimus täydentää osaltaan havaittua tutkimusaukkoa etsimällä vastauksia tutkimuskysymyksiin, miten suomalaiset valmistavat ja valmistuttavat vaateyritykset toteuttavat kiertotaloutta liiketoimintamalleissaan, ja mitkä ovat kannustimet, mahdollistajat ja haasteet kiertotalouden liiketoimintamallien toteuttamiselle. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin kiertotalouden liiketoimintamallin toteuttamista ilmiönä. 65 suomalaista valmistavaa ja valmistuttavaa vaateyritystä tutkittiin hyödyntäen yritysten verkkosivuilla olevaa tietoa, ja seitsemän näistä yrityksistä perusteellisemmin hyödyntäen osittain jäsenneltyjä haastatteluja. Temaattista analyysiä hyödynnettiin empiiristen tulosten analysoinnissa ja järjestämisessä.

Tutkimuksessa luodaan viitekehys, joka kartoittaa mahdolliset kiertotalouden liiketoimintamallityypit, joita valmistavat vaateyritykset voivat toteuttaa yksin tai yhdistettynä liiketoimintamalleissaan. Kehys pohjautuu Bockenin ja kollegoiden aikaisempaan työhön. Lisäksi viitekehyksessä kartoitetaan kannustimet, mahdollistajat ja haasteet kiertotalouden liiketoimintamallien toteuttamiselle. Näin tutkimus osallistuu sekä teoreettisen että käytännön ymmärryksen lisäämiseen kiertotalouden liiketoimintamallien toteuttamisesta, erityisesti tekstiili- ja vaatealalla.

Tutkitut 65 yritystä, jotka nähdään kiertotalouden edelläkävijöinä, toteuttavat kaikki pitkäikäisyyteen perustuvia malleja. Lisäksi puolet yrityksistä toteuttavat materiaalien uudelleen hyödyntämistä, ja neljännes palveluihin perustuvia malleja. Vain muutama yritys toteuttaa omistamisen sijaan käyttöön perustuvia malleja. Nämä kiertotalouden liiketoimintamallit luovat sekä ympäristö-, taloudellista että asiakasarvoa. Kestävä kehitys yritysarvona, kasvava tietoisuus, asiakkaiden tuki sekä korkealaatuiset tuotteet toimivat tutkittujen yritysten tärkeimpinä mahdollistajina, kun taas suurin haaste liittyy kiertotaloustoimista viestimiseen.