Building contextual evidence for the basis of better decision making is a cornerstone of good policy making. It is known that policy interventions in healthcare are reliant on the contextual setting of the intervention. Dual market healthcare sectors make up one such interesting context. These sectors of healthcare are characterized by a heavy reliance on both public and private service production. In Finland, these sectors include for example, dental care, mental health, and elderly care. I propose a theoretical model that can be used to model the outcomes of policy interventions in a dual market healthcare sector.
Using the Context-Intervention-Mechanism-Outcome (CIMO) framework, I studied the Finnish dental care sector during the years 2010-2016 in Espoo, Helsinki, and Oulu. This exploratory registry study included a dataset of 17,111,625 dental operations and enveloped two interesting policy interventions. During the years 2015 and 2016 the average reimbursement of private dental care operations was cut from 33 % to 25 % and 15 % respectively.
The mechanisms at work and the outcomes produced develop within differing timespans and examining changes in data within one calendar year is not sufficient to conclude how an intervention has affected the entire system. After the intervention of 2015, the out-of-pocket payments increased in the private sector, yet no significant changes were observed in any other metrics. The public sector, however, showed an increase in capacity, in patients treated and in productivity.
After the intervention of 2016, the private sector out-of-pocket payments increased further, this time resulting in a significant reduction in patients treated, in capacity, in operations produced, and in productivity. This time, however, the public sector did not seem capable of handling the new inflow of patients. Only a small increase was observed in patients treated in the public sector. In addition, a reduction in capacity and a no significant change in productivity were observed. Thus, the data would lead to the conclusion that the intervention of 2015 activated any slack and additional capacity available leading to a tipping point in 2016, after which the public sector could not receive the inflow of new patients anymore.
In summary, when conducting policy interventions in a dual market healthcare sector, a systemic perspective should be adopted. It is no sufficient to study only one sector within the entire system since changes in one significantly affect the other. To model these relationships and monitor the success of policy interventions I propose a theoretical model and guidelines for intervention monitoring.
Kontekstisidonnaisen näytön kerryttäminen tietoon pohjautuvan päätöksenteon tueksi on keskeistä hyvien politiikkatoimien suunnittelulle. Tiedämme, että politiikkatoimet terveydenhuollon alalla ovat vahvasti kontekstisidonnaisia. Duaalimarkkinapohjaiset terveydenhuollon sektorit muodostavat yhden tällaisen mielenkiintoisen kontekstin. Näille terveydenhuollon sektoreille on ominaista laaja riippuvuus sekä julkisesta että yksityisestä sektorista. Suomessa tällaisia sektoreita ovat esimerkiksi suun terveydenhoito, mielenterveyshuolto sekä vanhustenhoito. Esitän teoreettisen mallin, jolla voidaan mallintaa politiikkatoimien lopputuloksia duaalimarkkinapohjaisilla terveydenhuollon sektoreilla.
Hyödyntäen Konteksti-Interventio-Mekanismi-Tulos (CIMO-malli) järjestelmää, tutkin suomalaisen suun terveydenhoidon sektoria vuosina 2010-2016 Espoossa, Helsingissä ja Oulussa. Tämä eksploratiivinen rekisteritutkimus sisälsi tietoaineiston, joka kattoi 17 111 625 suun terveyden toimenpidettä sekä kaksi mielenkiintoista politiikkatoimea. Vuosina 2015 ja 2016 keskimäärinen yksityisen suun terveydenhoidon korvauksia (kelakorvaus) leikattiin 33 %:sta 25 %:iin ja edelleen 15 %:iin.
Mekanismit ja lopputulokset kehittyvät eri aikajänteillä, minkä takia yhden kalenterivuoden sisäinen tutkimus ei välttämättä riitä tekemään selviä johtopäätöksiä siitä, miten politiikkatoimet ovat vaikuttaneet koko järjestelmään. Vuoden 2015 leikkauksen jälkeen yksityisen sektorin hinta potilaalle nousi, mutta mitään muita merkittäviä muutoksia ei ollut havaittavissa. Julkisella sektorilla puolestaan havaittiin kapasiteetin kasvua, hoidettujen potilaiden määrän kasvua sekä tuottavuuden kasvua.
Vuoden 2016 leikkauksen jälkeen yksityisen sektorin hinnat potilaalle kasvoivat edelleen. Tällä kertaa kuitenkin havaittiin merkittävää laskua hoidettujen potilaiden määrässä, kapasiteetissa, tuotettujen toimenpiteiden määrässä sekä tuottavuudessa. Tällä kertaa julkinen sektori ei kuitenkaan enää kyennyt hoitamaan uusien potilaiden virtaa ja vain pieni kasvu hoidettujen potilaiden määrässä havaittiin. Lisäksi kapasiteetti pieneni eikä tuottavuudessa enää havaittu merkittävää muutosta. Havainnot siis johtavat loppupäätelmään, että vuoden 2015 leikkauksen jälkeen julkinen sektori lisäsi kapasiteettia ja tuottavuutta niin paljon kuin mahdollista, eikä tähän enää pystytty vuoden 2016 leikkauksen jälkeen.
Yhteenvetona, duaalimarkkinapohjaisille terveydenhuollon sektoreille tarkoitetut politiikkatoimet pitäisi arvioida systeemitason näkökulmasta. Ei riitä, että tutkitaan vain joko julkista tai yksityistä sektoria sillä muutokset yhdessä vaikuttavat merkittävästi toiseen. Tutkielmassani esitän teoreettisen mallin sekä seurantaohjeet tällaisten politiikkatoimien arviointiin.
Submit a publication
Browse
Statistics