Ilmastotietoinen rantojen suunnittelu – Ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden huomioivaan merenrantojen suunnitteluun Helsingissä

Abstract

Diplomityössä tarkastellaan Helsingin merenrantojen ilmastotietoista suunnittelua. Aihe on ajankohtainen, sillä rantoja rakennetaan jatkuvasti esimerkiksi rannoille sijoittuvien teollisuusalueiden väistyessä asumisen tieltä. Rantoja rakennetaan usein mittavan täytön ja ruoppauksen avulla, millä on merkittäviä vaikutuksia ranta- ja meriluonnon monimuotoisuudelle. Vedenalaisia luontoarvoja ei suunnitteluvaiheessa usein ole edes tiedossa puutteellisen kartoituksen vuoksi. Ilmastonmuutoksen edetessä rantarakentamista alkaa kuormittaa myös nouseva keskivesi, aallokko ja toistuvammat, voimakkaat meritulvat. Yhtenä Helsingin rantojen suunnittelun suurimpana haasteena voidaankin pitää sopeutumista ilmastonmuutokseen huomioiden samalla luonnon monimuotoisuuden sekä maisema- ja virkistysarvot. Diplomityön tavoitteena on monipuolistaa rantojen suunnittelua kehittämällä ilmastotietoisen suunnittelun menetelmiä ja periaatteita.

Työ jakautuu kolmeen osioon. Ensimmäisessä käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Helsingin rannikolla, rantarakentamisen haasteita ilmastonmuutoksen sekä luonnon monimuotoisuuden näkökulmista sekä kansainvälisiä esimerkkejä kestävästä ja ilmastotietoisesta rantarakentamisesta. Toisessa osiossa perehdytään Helsingin rannikon erityispiirteisiin geologisesta, hydrologisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Analyysin pohjalta kolmannessa osiossa tunnistetaan rantojen suunnittelun kannalta olennaiset reunaehdot ja rakentamista ohjaavat tekijät kiinnittäen erityistä huomiota erityyppisten rantojen herkkyyteen ilmastonmuutoksen vaikutuksille sekä luonnon monimuotoisuuden heikentymiselle tai potentiaaleille. Näiden pohjalta koostetaan ilmastotietoisen merenrantojen suunnittelun periaatteet. Kolmelle erityyppiselle tapaustutkimuskohteelle - Koivusaaren etelärannalle, Hernesaaren rannalle ja Hermannin rantapuistolle - esitetään ilmastotietoisia ja luonnon monimuotoisuutta tukevia rantojen rakentamisen, käytön ja hoidon ratkaisuja.

Diplomityön pääasiallisia tuloksia ovat ilmastotietoisen ja luonnon monimuotoisuutta huomioivan suunnittelun yleisten ohjeiden, reunaehtojen ja periaatteiden määrittäminen. Reunaehdot koostuvat ehdotuksesta rantojen rakennettavuuden arviointitavaksi. Periaatteet tarjoavat ilmastotietoisia, konseptuaalisia ja yhdisteltävissä olevia ratkaisuja merenrantojen suunnitteluun luonnon monimuotoisuuden huomioiden. Ilmastotietoisen suunnittelutavan omaksuminen ohjaisi merenrantojen käsittelytapaa luontaisempaan ja vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan, lisäisi maiseman monimuotoisuutta ja mahdollistaisi asukkaille pääsyn veden äärelle.

Climate-conscious planning of waterfront is the focus of this thesis. The topic is important as sea shores are constantly built due to land use changes from e.g. industrial use to residential areas. Shoreline development tends to include vast land reclamation and dredging which has significant effects on terrestrial and aquatic biodiversity. Aquatic biodiversity is poorly mapped and is therefore often neglected in land use planning. Climate change causes raising sea levels, storm surges and repetitive flooding. One of the most important challenges in the planning of shores in Helsinki is adapting to climate change while protecting the declining biodiversity and providing pleasant landscapes and recreational opportunities for residents. The goal of this thesis is to propose more versatile ways of developing the waterfront by developing climate-conscious planning methods and principles.

The thesis is divided in three parts. The first discusses the effects of climate change on Helsinki archipelago, the challenges of shoreline development with regards to climate change and biodiversity and some international examples of sustainable and climate-conscious planning of shorelines. The second part analyses the features of the shorelines surrounding the inner city of Helsinki from geological, hydrological and ecological perspectives. Based on the analysis, the third part identifies preconditions for shoreline construction and specific values guiding the planning, considering the vulnerability of different types of shores to climate change and the degradation of biodiversity. A set of principles representing climate-conscious planning is created. Finally, some possible applications of these principles are demonstrated for three case study areas of Hernesaarenranta, the southern side of Koivusaari and Hermanni shoreline park. More specific instructions for climate-conscious waterfront development and management are proposed for each case.

The main outcomes of this thesis are the development of general guidelines, preconditions and principles for climate-conscious and nature-friendly planning of waterfronts. The preconditions suggest a way of assessing the suitability of waterfronts for development. The principles offer conceptual, climate-conscious and combinable solutions for building shorelines that provide resilience against climate change while protecting and enhancing biodiversity. Adopting the climate-conscious planning would direct waterfront development to a more ecological and less consumptive direction, diversify built shorelines and create possibilities for getting closer to the water in urban areas.