Alueellinen viherkerroin osana kestävää kaupunkisuunnittelua - viherkerroinlaskenta Malmille

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten kestävää kaupunkisuunnittelua voidaan tukea alueellisen viherkerroinmenetelmän avulla. Kestävän kehityksen merkitys kaupunkisuunnitteluun liittyvässä lainsäädännössä ja suunnittelun tavoitteissa on lisääntynyt merkittävästi. Kestävä kehityksen päämäärä ei ole yksiselitteinen tavoite tai raja-arvo, johon pyritään, vaan se toimii suuntana, johon yhteiskuntien kehitystä tulee ohjata. Käsitteen epätarkkuus on luonut tarvetta kestävää kehitystä mittaaville ja analysoiville työkaluille, kuten erilaisille viherkerroinmenetelmille. Tutkielman viherkerroinmenetelmäksi on valittu alueellinen viherkerroin. Työkalu ei ole yleisesti käytössä Suomessa, joten työssä kartoitetaan sen vastaavuutta case-alueelle asetettuihin kaupunkisuunnittelun tavoitteisiin.

Tutkimuksessa keskitytään kestävän kaupunkisuunnittelun ekologiseen ulottuvuuteen, koska viherkerroinmenetelmät on suunniteltu ensisijaisesti tukemaan tätä kestävyyden osa-aluetta. Tutkielma koostuu teoriaosuudesta, tutkimusosuudesta ja saatujen tulosten analysoinnista. Tutkielman teoriaosuudessa esitellään viherverkoston elinvoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä, ekologisesti kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteita ja haasteita sekä viherkerroinmenetelmien periaatteita. Tutkielman case-alueeksi on valittu Helsingissä sijaitseva Malmin kaupunginosa ja tarkastelualue on rajattu sen keskustan ympärille. Tutkimusosuudessa alueellisen viherkerrointa sovelletaan tarkastelualueelle ja sen sisällöllistä vastaavuutta tarkastellaan suhteessa Malmin keskustavision tavoitteisiin. Lisäksi annetaan toimenpide-ehdotuksia alueen kehittämistä varten viherkerroinlaskennan pohjalta.

Tutkimuksessa alueellisen viherkertoimen todettiin vastaavan hyvin Malmin keskustavision tavoitteisiin, jotka liittyvät vihreän infrastruktuurin ja yleisen vehreyden parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen vihreän infrastruktuurin avulla. Koska alueellinen viherkerroin pyrkii tukemaan vehreää ja resilienttiä kaupunkirakennetta, voidaan sitä soveltaa myös muilla alueilla, joiden tavoitteet vastaavat työkalun tavoitteita. Kaupungin viherrakenne tuottaa ihmisille runsaasti hyötyjä, joiden korvaaminen on vaikeaa, joten näitä hyötyjä tulisi tunnistaa ja vaalia. Alueellinen viherkerroin tarjoaa mahdollisuuden näiden hyötyjen analysointiin ja niitä synnyttävien ekosysteemien säilymiseen ja kehittämiseen. Ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi tarvitaan lisää tietoa kaupunkiekosysteemien toiminnasta sekä paikallisesta lajistosta, jolloin voidaan valikoida paremmin niitä tukevat toimenpiteet. Alueellinen viherkerroin edesauttaa valikoimaan paremmin näitä tavoitteita tukevia toimenpiteitä.

This thesis aims to look at how the green area factor method can support sustainable urban planning. Sustainable development has increased its importance in planning legislation and urban planning objectives. The goal of sustainable development is not to pursue a distinct objective or threshold, but rather a direction in which the development of societies must be directed. This has created a need for tools to measure and analyze sustainable development, such as green factor tools. The green area factor tool has been chosen as the green factor method for this thesis. The tool is not widely used in Finland, so this study will focus on analyzing its correspondence to the urban planning objectives of the selected case area.

This thesis will focus on the ecological dimension of sustainable urban planning, as green factor methods are primarily designed to support this aspect of sustainability. The thesis consists of a theoretical part, a research part, and an analysis of the obtained results. The theoretical part of the thesis presents the factors influencing the vitality of the green infrastructure, the goals and challenges of ecologically sustainable urban planning, and the principles of green factor methods. Malmi in Helsinki has been chosen as the case area for this study, and the target area is located around the central area of Malmi. In the research part of this thesis, the equivalence of the green area factor tool is examined in relation to the objectives of Malmi`s strategic vision. Also, proposals for measures are given for the development of the area based on the green area factor calculations.

The study found that the green area factor tool corresponds well to those goals of Malmi`s strategic vision, that aim to improve green infrastructure and general greenery, as well as to mitigate and adapt to climate change through green infrastructure. As the green area factor tool seeks to support a greener and more climate-resilient urban structure, it can also be applied to other areas whose objectives are in line with those of the tool. Green and natural areas provide many benefits that are difficult to replace, so these areas should be identified and preserved. The green area factor tool provides an opportunity to analyze these benefits and to preserve and develop the ecosystems that generate them. However, to achieve ecological sustainability, more information is needed on the functioning of urban ecosystems as well as on local species, allowing a better selection of measures to support them. The Green area factor will help in selecting measures to support these objectives.