Biophilia & urbanization. Sustaining and fostering human – nature connections for healthier urban density and sustainability

Abstract

Objective The objective of this master’s thesis is to present argumentation for the importance of positive Human – Nature interactions for the health and well-being of people and also the sustainability of cities in the face increased urbanization and densification.

Background Humans have grown and keep growing more detached from nature as more and more people find themselves living in cities where possibilities to experience diverse Human – Nature connections are becoming scarcer due to increased densification and sedentary lifestyles. This raises a question on the importance of urban nature on our health and well-being and the sustainability of cities.

Methods This master’s thesis is mainly qualitative by its nature. It does not aim to quantify biophilia in any manner. Literature review was chosen as the main method of inquiry to understand the existing body of research that supports the importance of Human – Nature connections for people’s health and well-being. Also, a survey was carried out in order to gain insight into how aware designers are of biophilic design, i.e. the design of positive Human – Nature connections, and what practical experience there have been when using biophilic design.

Results The literature review showed that there exists a large body of research that supports the importance of Human – Nature interaction on people’s health and well-being. Most of these benefits can be explained by psychophysiological mechanisms. There are however also benefits that require actual physical contact with real biodiverse nature in order for them to come about. This provides a strong argument for ensuring that measures are taken to provide diverse urban nature even when cities are forced to become denser when dealing with increased urbanization.

The survey showed that designers understand how important diverse Human – Nature connections are from health, well-being and sustainability perspective. However, lack of comprehensive and straight forward design guidelines and better dialogue tools to convey the value of biophilia are preventing biophilic design from becoming more mainstream.

Funding The Author has received no form of monetary compensation for the completion of this master's thesis.

Tavoite Tässä diplomityössä tarkastellaan luontosuhteen merkitystä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kaupunkien kestävän kehityksen kannalta kaupungistumisen lisääntyessä.

Tausta Kaupungistumisen seurauksena yhä useampi tulee asumaan urbaanissa ympäristössä. Kaupunkien kasvun ja sitä mahdollisesti seuraavan tiivistymisen seurauksena urbaanit luontoalueet saattavat vähentyä ja ihmisten luontosuhde heikentyä. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka tärkeä rooli kaupunkiluonnolla on meidän terveyden ja hyvinvoinnin sekä kaupukien kestävän kehityksen suhteen.

Metodit Diplomityö on luonteeltaan pääosin kvalitatiivinen, eikä se pyri kvantifioimaan biofiliaa. Työn päätutkimusmetodina käytettiin kirjallisuuskatsausta, jolla pyrittiin ymmärtämään nykyinen tutkimuspohja, joka tukee luontosuhteen tärkeyttä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi osana diplomityötä järjestettiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää biofilian tunnettavuutta suunnittelijoiden keskuudessa sekä biofiiliseen suunnitteluun liittyviä käytännön kokemuksia.

Tulokset Kirjallisuuskatsauksen perusteella nykyinen ja laaja biofilian tutkimuspohja osoittaa luontosuhteella olevan merkittävä vaikutus ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Monet luontosuhteen hyödyistä liittyvät psykofyysisiin vaikutusmekanismeihin. Osa näistä hyödyistä kuitenkin edellyttää oikeaa fyysistä kontaktia monimuotoisen luonnon kanssa. Tämä tarjoaa vahvan perustelun monimuotoisen kaupunkiluonnon edellytysten turvaamiseksi myös tiivistyvässä kaupunkiympäristössä.

Kysely osoitti, että suunnittelijat ymmärtävät monimuotoisen luontosuhteen tärkeyden terveyden, hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen kannalta. Selkeän ja kattavan ohjeistuksen sekä hyvien vuorovaikutustyökalujen puuttuminen kuitenkin jarruttavat biofiilisen suunnittelun yleistymistä

Rahoitus Diplomityön kirjoittaja ei ole saanut rahallista korvausta työn kirjoittamiseksi.