Implementing self-management in organizations has become increasingly common in the past few decades. Self-management is seen as a way for organizations to respond to environmental change and turbulence, which has become a skill that no organization can afford to not have in today’s competitive environment. There has also been a larger societal trend of individualization and empowerment, both which may be seen as contributors to movement away from traditional hierarchical organization.
Research tends to look at self-management from a single point of view – focus is often either on the individual or on the team, and the there is a lot of ambiguity around the terms that are being used. As self-management is most often associated with the idea of individuals or teams managing themselves purely on their own, this is not often the case. Most self-managing teams have been shown to have an external leader, and this feature has been argued by some scholars to be the determining factor of whether self-management will succeed or not. This setting raises an interesting question: How are all these different organizational levels connected? The individual, the team, and the team leader?
Through a qualitative single-case study analysis, this research will complement the existing research on self-management by exploring the roles of individuals, teams, and leadership in a self-managing work environment through 27 interviews conducted with team members and their managers. The aim of this study is to establish a multi-level framework for self-management. As the qualitative research is done in the scope of one company, this framework is tied to the organization realities of that particular company. Yet I would argue that the framework can be applied to any other organization that is a hybrid of self-management and a hierarchical organization. The framework offers insights into how self-management is perceived on different levels and what managerial implications there may be.
The findings from this research agree with as well as add to existing literature in terms of identifying the enablers and organizational design factors of self-managing work and the importance of an external leader or manager in guiding and supporting both the team’s and the individual’s self-managing work. The insights from the research suggest that team-based theories on self-management can also be applied on the individual level, and that support from the team level and leader level are vital for the success of self-management. This study implies that self-management can indeed exist and thrive within a strict organizational framework.
Itseohjautuvuudesta organisaatiokontekstissa on tullut yhä yleisempää viimeisten vuosikymmenten aikana, sillä sen nähdään edistävän organisaatioiden kyvykkyyttä vastata toimintaympäristön muutoksiin sekä turbulenssiin. Tästä itseohjautuvuuden kyvykkyydestä on tullut jopa edellytys nykyajan kilpailukeskeisessä ympäristössä. Taustalla vaikuttavat myös laajemmat individualisaation ja voimaantumisen yhteiskunnalliset trendit. Nämä tukevat osaltansa siirtymää pois perinteisistä ja hierarkkisista organisaatiomalleista.
Jo tehdyt tutkimukset tarkastelevat itseohjautuvuutta usein ainostaan yhdestä näkökulmasta –joka on usein joko yksilön tai tiimin näkökulma, ja tutkimuskirjallisuudessa käytetyssä terminologiassa on myös havaittavissa paljon monitulkintaisuutta. Itseohjautuvuus yhdistetäänkin usein ajatukseen, että yksilö tai tiimi hallitsee omaa työtään yksin, mutta tämä ei vastaa aina todellisuutta. Itseohjautuvilla tiimeillä on usein ulkoinen johtaja, ja moni tutkija onkin sitä mieltä, että tämä ominaisuus on kriittinen tekijä sille, että onko itseohjautuvuus onnistunut valinta. Tämä nostaa esille mielenkiintoisen kysymyksen: miten eri organisaation tasot – yksilö, tiimi ja johtajat – ovat kytköksissä toisiinsa?
Tämä tutkimus täydentää olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta tutkimalla yksilön, tiimin ja johtajuuden rooleja itseohjautuvassa työympäristössä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena yksittäisenä tapaustutkimuksena, jossa on haastateltu yhdestä yrityksestä kahtakymmentäseitsemää henkilöä. Nämä henkilöt voidaan jakaa tiimin jäseniin sekä heidän esihenkilöihin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut luoda monitasoinen viitekehys itseohjautuvuudelle. Vaikka työtä varten tehty kvalitatiivinen tutkimus onkin toteutettu yhden yrityksen kontekstissa, ja löydökset ovat siten suoraan sidottuja tähän organisaatioon, voidaan kuitenkin argumentoida, että tulokset olisivat myös sovellettavissa muihin organisaatioihin, jotka toimivat itseohjautuvuuden ja hierarkkisuuden hybrideinä. Viitekehys antaa tietoa siitä, että miten itseohjautuvuus mielletään organisaation eri tasoilla ja millaisia manageriaalisia implikaatioita sillä voi olla.
Tämän työn löydökset yhtyvät sekä lisäävät olemassaolevaan tutkimuskirjallisuuteen siten, että työssä on identifioitu itseohjautuvan työn mahdollistajat ja organisaatiotason design tekijät, sekä ulkoisen johtajan tärkeys itseohjautuvan yksilön ja tiimin työn tukijana ja suunnannäyttäjänä. Löydökset ehdottavat, että itseojautuvuutta koskevia tiimipohjaisia teorioita voidaan implementoida myös yksilötasolla ja, että johtajalla on erittäin tärkeä merkitys itseohjautuvuuden onnistumisen kannalta. Työssä todetaankin, että itseohjautuvuutta voi löytyä myös hierarkkisesta organisaatiosta.
Submit a publication
Browse
Statistics