Kaksoisjulkisivu asuinrakennuksessa

Abstract

Lopputyössäni tarkastelen ja pohdin asuintalon parvekkeen kehityksen kautta parvekelasituksen jatkojalostusmahdollisuuksia kaksoisjulkivun menetelmiä hyödyntäen. Suomalaista parveketta käsittelevän väitöskirjan pohjalta työni etenee parvekkeen kehityksen tarkastelusta toimistorakennusten kaksoisjulkisivuratkaisuihin. Parvekkeen saavuttama asema merkittävänä osana asuntoa luo mahdollisuuksia varsinkin lasitetun parvekkeen kehittymiselle yhä kiinteämmäksi osaksi itse asunto, eikä pelkästään siihen liityvänä henkilökohtaisena ulkotilana. Kehitystä voidaan olettaa tapahtuvan sekä uudistuotannon kautta että korjausrakentamisessa. Uudistuotannossa voitaisiin jo konseptointiin ja uuden asuntoarkkitehtuurin synnyttämiseen sisällyttää entistä kehittyneempiä tuotteita ja metodeja, joilla mm. energiatehokkuuden vaatimuksiin sekä asumisen laatuun voitaisiin panostaa. Tässä roolissa uudistuotanto myös aktiivisemmin lunastaisi roolinsa uuden ja kehittyneemmän rakentamisen suunnannäyttäjänä. Korjausrakentamisen ollessa vahvasti lisääntyvä rakentamisen sektori, myös siihen kohdistuu lisää odotuksia. Näitä ovat mm. rakennusten peruskuntoon vaikuttavat, asumisen viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistävät ja energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet. Uudistuotantoa ohjaa paljolti se miten asuminen onnistutaan konseptoimaan kannattavaksi tuotteeksi. On siis mahdollista että hyvällä tuotekehityksellä voidaan saavuttaa markkinaetuja. Korjausrakentamisessa ongelmakenttä on myös sosiaalisesti laaja. Valmiiseen rakennuskantaan puuttuminen vaikuttaa jo olemassa olevaan ja monella tasolla ajan myötä kehittyneiseen kokonaisuuksiin. Siksi yleisen muutosvastarinnan ja väistämättömän peruskorjaustarpeen voimat tulisi voida muokata sellaisiksi joissa paikka ja sen kehityspotentiaali kehittyisi juuri kyseisestä tilanteesta ja esim sen kokemusperäisestä historiasta kumpuamalla. Tämän toteutuminen saattaa vaatia uusia kommunikointimalleja eri toimijoiden välillä. Asukaslähtöisyys eroaa tässä mielessä sekä uudistuotannon että korjausrakentamisen yhteydessä totutuista malleista joilla rakentamista perinteisesti on toteutettu. Monipuolisempi asiayhteyksien ymmärtäminen vaikuttaa myös siihen miten loppukäyttäjä sopeutuu ja osaa toimia uudessa tilanteessa toivotulla tavalla. Parveketilan käyttöä ohjaa asukkaan oma elämä ja tavat. Lasitetusta parvekkeesta on kehittynyt huonetila jonka käyttö ja varustelu ovat yksilöllisiä samalla kun niiden muotoa on kehitetty yhä enemmän läpinäkyviksi. Tästä muodostuu paradoksi. Lasitetun parvekkeen haitoiksi luetaan siihen kertyvä lämpö. Lämpö on energiaa jonka voisi hyödyntää. Parvekkeen suuntaaminen aurinkoa kohti lisää sekä lämpösäteilyä että energian hyödyntämismahdollisuuksia. Kaksoisjulkisivun vaikutus ympäristöön on seikka joka myös vaati tarkastelua. Siihen sisältyy sekä potentiaalia että uhkakuvia jotka tulisi arvioida tapauskohtaisesti. Korjausrakentamisessa tulisi alkuperäisen suojelu- tai varjelutarve siksi aina harkita. Korjausrakentamisessa kaksoisjulkisivulla voidaan mahdollisesti saavuttaa aikaisempaa parempi asuttavuus, energiatalous ja ulkonäkö. Uudistuotannossa lähtökohta on avoimempi joten sen soveltuvuus ja edut ovat laajemmin käytettävissä. Oikein toteutettuna kaksoisjulkisivu asuinrakennuksissa voi olla uuden rakennustyypin ja -tavan muoto. Työni ajatustason esimerkit ovat viitteellisä tarinoita joilla pyrin valottamaan joitakin mahdollisuuksia. Teknisten seikkojen merkitys toteutuksen onnistumiselle on todettu olevan merkittävä, olkoonkin että asuntokohtaisina ratkaisuina ne käytössä tulisi toimia melko alhaisella teknisellä ohjauksella. Puhtaasti taloudellisen hyödyn arviointiin vaikuttaa pitkälti energian hinnan kehitys. Näinollen sen vaikutus on mielestäni nähtävä osana tapauskohtaista kokonaisuutta jolloin sen painoarvoa ei tulisi liioitella.

Avainsanat: parveke, kaksoisjulkisivu, asuminen, asunto, asuntopolitiikka, aurinkoenergia, rakentaminen, korjausrakentaminen

In my thesis I look at how to further develop the glazed-in balcony based on the development of the balcony in apartment buildings using a glass double-skin façade. A starting point for this has been a doctoral thesis on the Finnish balcony from which my work proceeds to examine the double skin façade of office buildings. As the balcony now has achieved its current role as an integral part of an apartment it now creates a starting point for new perspectives to deepen the integration of especially the glazed-in balcony to the apartment itself - not just as a personal outer space. Chances for development can be expected both in construction of new buildings as well as in renovations. In new building projects a new concept and emerging residential architecture could include more advanced products and methods, by which for instance requirements on energy efficiency and the quality of living could better be addressed. In new developments this would mean taking a more active role in setting out to show new directions. Renovations are a increasingly rising sector in the industry and it is therefore also facing a growing amount of expectations. Among these are matters concerning physical structures, quality and safety of living and those dealing with increasing energy efficiency. New development is much dependent on how well housing concepts can be turned into profitable products. Therefore, good product development has the potential to create a competitive advantage. The field of renovation also includes many social issues. Making changes to existing housing deals with a variety of realities that have emerged over time. Finding ways to cope with inherent resistance and imminent needs in such a way that local sites and potentials can develop out of that locality and subjectively valid experiences. This approach will probably need new methods between those involved. The user-based approach differs from the conventions rooted both in new developments and in renovations. A more diverse understanding also increases possibilities of general acceptance and ability to adapt to new solutions. The use of a balcony depends much on individual habits and lifestyles. The glazed-in balcony has become an individually equipped living space that at the same time has become increasingly transparent. This creates a paradox. Glazed-in balconies are criticized for storing up heat. This energy could be harvested. Directing balconies toward as much sun as possible increase these possibilities. The impact of a double skin façade to its environment needs to be considered. Evaluations should be carried out individually. In renovations conservation of the original should always be considered. In renovations a double-skin façade can improve usability, energy efficiency and visual issues. In new developments the starting point is more open and therefore its applications and possibilities are also greater. Executed in the right way, double-skin facades can become a new building type or -method for housing. Ideas expressed are only stories and indications of some possible directions. Technical matters have been noted to greatly affect the outcome, but at the same time the end user should be able to rely on a minimum level of interference with it. Feasibility is greatly affected by the price of energy and should therefore be considered only as part of a specific case.

Keywords: balcony, double-skin façade, living, housing, housing policy, solar energy, construction, renovation