IDEASPECTOR - luovan ajattelun näkökulmia graafiselle suunnittelijalle

Abstract

Taiteen maisterin opinnäytetyöni koostuu tutkimuksellisesta ja produktiivisesta osiosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin selvittää millä tavoin graafisen suunnittelijan luovuutta voitaisiin edesauttaa kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksessa edetään tieteellisen kirjoittamisen maatuskamallin mukaisesti luovuuden ja sen mekanismien ymmärryksestä, muiden luovien alojen kautta kohti graafista alaa, yksittäistä suunnittelijaa ja hänen ideointivaiheeseen soveltuvia menetelmiä, jotka ovat alalla suhteellisen uutta tietoa. Lopuksi käydään läpi muiden alojen luovan ajattelun työkaluja ja tutustutaan tutkimuksen kanssa rinnan tehtyyn produktioon, IDEASPECTOR:iin - luovien näkökulmien korttipakkaan ja sen suunnitteluun vaikuttaneisiin seikkoihin. Tutkimuksen myötä lähdekirjallisuudesta löytyi runsaasti tietoa, jonka perusteella luovuutta voidaan opettaa ja edesauttaa hyvin monin eri tavoin. Mikäli aihe olisi rajattu suppeammaksi, keskittymään vain graafisen suunnittelijan luovuuteen, ei olisi saatu kokonaisvaltaista kuvaa graafisen suunnittelijan luovuutta edesauttavista mekanismeista. Tutkimuksen osana löydettiin runsaasti erilaisia ideointimenetelmiä ja näkökulmia, joita voidaan hyödyntää graafisessa suunnittelussa.

Menetelmistä koostettiin yksinkertainen ja helppokäyttöinen ideoinnin työväline lähinnä graafisten suunnittelijoiden ja muiden visuaalisten ideoiden tekijöiden käyttöön. Tämänkaltaisten työvälineiden tarpeellisuus voidaan perustella graafisen suunnittelijan tehtävällä luoda työkseen jatkuvasti ja nopeatempoisesti uusia ideoita viestinnän tarpeisiin, työn kiireisellä luonteella, työajan pirstaloitumisella sekä osin työ- ja säilömuistin toimintamekanismien tuntemuksella sekä viimeisimmillä psykologisilla tutkimuksilla, jotka puoltavat provosoivien stimulanttien toimivuutta ideoinnin tukena. Viimeisimmät psykologiset tutkimukset todentavat osin jo 60-luvulla luotuja hypoteeseja ideointiprosessista, kuten merkittävän idean pulpahtamista alitajunnasta aktiivisen ideoinnin jälkeen hautumisvaiheen aikana ja varsinaisen ideointitilanteen ulkopuolella.

Tutkimuksesta voidaan päätellä, että graafisten suunnittelijoiden luovaa toimintakykyä voidaan avittaa hyvin monin eri tavoin. Tämän tutkimuksen produktio-osana syntyneen itse ideoinnin näkökulmapakkaa päästään nyt kokeilemaan ja sitä myöten saadaan lisää tuloksia työkalun käytännön toimivuudesta arjen työvälineenä ja sitä päästään mahdollisesti jatkokehittämään, mikäli sen formaatti ja sisältö koetaan ammattilaisten keskuudessa käyttökelpoiseksi ja hyödylliseksi. Työkalu näyttäisi palvelevan luovuutta monella tavalla ja sopivan “The Cambridge handbook of creativity” luovuutta edesauttavien asioiden listalla useidenkin asioiden yhteyteen, kuten omien perustaitojen kehittämiseen, oman osaamisalueen tuntemuksen kehittämiseen, uteliaisuuden ja kokeilemisen stimuloimiseen sekä näistä palkitsemiseen, opettamisen tekniikoihin, strategioihin sekä luovan suorituskyvyn fasilitointiin (Handbook of creativity, 1999, p. 408).