Research studies acknowledge the complex nature of creative personalities and show empirical evidence for an association between creativity and mood disorders. Yet, there has been surprisingly little discussion of creative professionals who have lost their work motivation and creative spark. A critical discussion of this phenomenon is often reduced instead to conversations focusing on some variation of the idea that the unifying characteristic of creative people is that they all love what they do. This perspective does not reflect the reality of the working lives of creative professionals and ignores those creative individuals who have lost their passion for their creative work. In the studies presented in this thesis, I focus on addressing this gap and attempt to provide a more in-depth understanding of the creative process.
This thesis examines creative well-being and the complexity of the creative process from the perspective of picturebook illustrators. The methodological basis of the thesis is a qualitative approach called grounded theory. The term "grounded" refers to the idea that the theory emerging from the research is grounded in data, instead of having its basis in a particular theoretical framework. I collected the research data by documenting my own picturebook illustration process and by conducting narrative interviews with eight Finnish picturebook illustrators. Initially, my aim with the thesis was to gain a better understanding of the creative process of illustrating a picturebook. I started by trying to answer the question: what is the creative process of illustrating a picturebook? However, the more I examined my data, the clearer it became that it suggested a new kind of theory about the work-related well-being of creative professionals in general. Consequently, I ended up posing and answering two further questions: what are the main elements of creative resources, and what are the main factors contributing to creative well-being?
This interdisciplinary investigation draws not only on studies of the picturebook illustration process, but also on research on creativity and creative processes in general. It concludes by providing two visual models that have emerged from the studies presented in this thesis. The first – the Picturebook Illustration Model – presents the four-stage process followed when illustrating picturebooks. The second – the Cycle of Creative Resources – proposes that creative well-being could be observed as a cycle of six states of creative resources that have been identified in this thesis. Where on the Cycle of Creative Resources a creative professional finds herself has a direct impact on how fulfilling or draining she experiences the creative process. This thesis suggests a new way to approach, achieve, and sustain creative well-being. It concludes by proposing that creativity in itself does not increase or diminish in a person – it is always there, ready to be used and explored. What increases or decreases are the creative resources. This, I propose, is at the core of creative well-being.
Vaikka lukuisissa empiirisissä tutkimuksissa osoitetaan yhteys luovuuden ja mielialahäiriöiden välillä, tutkimustietoa luovan alan ammattilaisten hyvinvoinnista sekä työmotivaationsa ja luovuutensa menettäneistä luovan alan ammattilaisista on yllättävän haastava löytää. Aihetta käsittelevän kriittisen keskustelun korvaa usein ajatus: luovia yksilöitä yhdistää se, että he rakastavat sitä minkä parissa he ovat luovia. Näkemys ei vastaa luovan alan ammattilaisten todellisuutta ja sivuuttaa ne toimijat, jotka ovat menettäneet intohimon luovaa työtään kohtaan. Väitöskirjassani pyrin luovan prosessin syvälliseen ymmärtämiseen ja selvitän, millä tavoin alan teoriaa olisi tältä osin mahdollista täydentää ja päivittää.
Tarkastelen väitöskirjassani luovaa hyvinvointia ja luovan prosessin problematiikkaa kirjankuvittajien näkökulmasta. Tutkimus pohjautuu grounded theory -nimiseen laadulliseen ja aineistolähtöiseen tutkimusmenetelmään. Sana "grounded" viittaa siihen, että teoreettisen viitekehyksen sijaan tutkimuksessa tehdyt havainnot on ankkuroitu vahvasti itse tutkimusaineistoon. Tutkimukseni keskeisimmät aineistonkeruumenetelmät olivat oman kuvitusprosessini havainnointi sekä kahdeksalle suomalaiselle kirjankuvittajalle tekemäni narratiiviset haastattelut. Työn lähtökohtana oli selvittää kuvakirjan kuvitusprosessin ominaispiirteitä. Tutkimukseni käynnistyi etsimällä vastauksia kysymykseen: minkälainen on kuvakirjan luova kuvitusprosessi? Mitä pidemmälle aineiston analysointi eteni, sitä vahvemmin tutkimusaineisto alkoi kuitenkin ehdottaa uutta teoriaa luovan työn luonteesta sekä luoviin aloihin liittyvästä työhyvinvoinnista. Näin ollen etsin väitöskirjassani lisäksi vastauksia seuraavaan kahteen tutkimuskysymykseen: mistä elementeistä luovat voimavarat muodostuvat sekä mitkä ovat keskeisimpiä tekijöitä luovan hyvinvoinnin edistämisessä?
Kuvakirjatutkimusta ja luovuustutkimusta yhdistelevä monitieteinen lähestymistapa mahdollisti aiheen tarkastelun tuoreesta näkökulmasta ja edesauttoi näin uuden teorian rakentumista. Tutkimuksen johtopäätökset muodostuvat kahdesta visuaalisesta mallista. Ensimmäinen malli – The Picturebook Illustration Model – havainnollistaa nelivaiheisen prosessikaavion avulla kuvakirjan tyypillisen kuvitusprosessin. Toinen malleista – The Cycle of Creative Resources – puolestaan osoittaa, että luovaa hyvinvointia on mahdollista tarkastella kuudesta tutkimuksessa identifioidusta tasosta muodostuvana kehänä. Kokemus luovan prosessin palkitsevuudesta tai kuluttavuudesta on suorassa suhteessa siihen, millä tasolla luovan alan toimija on tällä "luovien voimavarojen kehällä". Tämä väitöskirja ehdottaa uuden tavan lähestyä, saavuttaa ja ylläpitää luovaa hyvinvointia. Luovuus itsessään ei lisäänny tai vähene ihmisessä – luovuus on aina käytettävissä. Mikä sen sijaan lisääntyy tai vähenee, ovat luovat resurssit. Esitän, että tästä on luovassa hyvinvoinnissa kyse.
Submit a publication
Browse
Statistics