”Teatteri voi ja saa aiheuttaa tunteita”: sisältövaroitusten käyttö esittävien taiteiden kentällä

Abstract

Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee sisältövaroitusten käyttöä esittävien taiteiden kentällä Suomessa. Tutkielma toimii aiheeseen perehdyttävänä kokonaisuutena, sillä suomenkielistä, perusteista lähtevää materiaalia sisältövaroituksista on vielä melko vähän. Asiaa tarkastellaan paitsi yleisön jäsenen ja esityksen tekijän, myös erityisesti skenografin näkökulmasta.

Ensimmäisessä Perusteet- luvussa käydään läpi suljetun tilan ja esitystilan yhteneväisiä ja eroavaisia luonteita, suurimpana huomiona ollen esitystilan läsnäolijoiden vapaaehtoisuuteen pohjaava olemus. Tämän jälkeen esitellään sisältövaroitusten historiaa ja määrittelyä lyhyesti. Tätä jatketaan seuraavassa luvussa Sisältövaroituksista. Luku käy läpi sisältövaroitusten kohtaamia ongelmia, joihin lukeutuvat haasteet eri triggereiden tasa-arvoisesta kohtaamisesta, vähättelevä suhtautuminen varoituksiin ylipäänsä, ennakkopaljastusten pelko sekä yksilöiden vaihtelevat varoitustarpeet. Luvussa esitellään myös kirjoittajan oma ehdotus erilaisten triggereiden jaosta kolmeen luokkaan: traumatriggerit, fobiatriggerit ja fyysiset triggerit, mitkä helpottavat varoitusten kilpailevaa asemaa keskenään.

Reagoinnin mahdottomuus -luku käy läpi yleisön jäsenen sisältä tulevia paineita toimia oikein esitystilanteessa, joka valtasuhteellaan kieltää toimimasta yksilölle parhaalla tavalla. Ulkopuolelta tulevia sosiaalisia paineita esitystilanteessa lähestytään panoptikonin käsitteen kautta, jossa yksilön oma itsensä tarkkailu toimii järjestystä ylläpitävänä voimana. Sisältövaroitukset käytössä -luvussa käsitellään haastattelujen kautta saatua materiaalia teattereiden nykyhetken sisältövaroituskäytännöistä. Selkeänä yhteytenä eri teattereiden välillä nousee hyväksyntä käyttää varoituksia fyysisistä triggereistä. Trauma- ja fobiatriggerit kohtaavat vastahakoisuutta, sillä niiden pelätään toimivan lukuohjeina tai liian paljastavina ennakkotietoina katsojille. Luvussa käydään läpi kirjoittajan omia kokemuksia lavastajana muutamassa työryhmässä, ja huomiot niiden parista peilaavat hyvin haastatteluissa saatuja vastauksia. Todennäköisyys siihen, että sisältövaroituksiin saataisiin yhteiset käytännöt, vaikuttaa haastattelujen vastausten perusteella pieneltä.

Tulevaisuus: tätä ehdotan -luku sisältää kirjoittajan oman ehdotuksen yhteiselle sisältövaroituskäytännölle. Ehdotus pohjaa kaksiosaiseen listaan, jossa varoitukset jaetaan yleisiin ja tarkempiin varoituksiin. Tärkeänä osana on myös ilmoitus siitä, mikäli sisältövaroituksia ei ole sekä katsojan huomaamattoman poistumisen sallivan katsomon ja yleisöpalautteen mahdollistaminen. Lopuksi-luku kokoaa yhteen tutkielman antia ja ehdottaa jatkotutkimusaiheeksi esimerkiksi yleisön suhtautumista sisältövaroituksiin.