On effectiveness of cervical cancer screening in Finland

Abstract

In Finland the cervical cancer screening program has reduced the incidence and mortality of cervical cancer substantially over the decades. Currently the nationwide participation rate of the screening program is around 70 \%. The effectiveness of cervical cancer screening needs now more research and adjustment than ever, as new screening tests are taking place, HPV-vaccination program has started and the incidence rate of cervical cancer is growing among 30 - 40 years old women.

Our aim in this thesis is to assess the current situation and possible new trajectories of Finnish cervical cancer screening, and to further examine the differences in the effectiveness of the screening program in different age groups and in different health care districts. This is examined with moving average modelling of age and district dependent time series of incidence, mortality and participation rates. There are significant age-dependent differences in all of these. The age-dependent incidence and mortality rates follow similar trends in all five of the health care districts. The participation rate levels are lower among younger women in all of the districts, but the directions of the participation rate trends differ between the districts.

We also examine the effects of the COVID-19 pandemic to the cervical cancer screening participation in Finland by comparing the cumulative participation rates of the years 2019 and 2020. The cumulative participation rate is significantly lower in 2020 than in 2019.

Based on our research, and earlier research, there are differences in the effectiveness of the screening program in different demographic groups and different areas. In the future we need to focus on correcting these inequalities by creating better nationwide guidelines and by adding the knowledge of the importance of cervical cancer screening.

Kohdunkaulan syövän seulontaohjelma on vähentänyt kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta Suomessa merkittävästi vuosikymmenten aikana. Koko Suomen laajuinen osallistumisaktiivisuus seulontaohjelmaan on 70 \% luokkaa. Seulonnan vaikuttavuus tarvitsee tällä hetkellä, uusien seulontatestien tultua käyttöön, HPV-rokoteohjelman alettua ja ilmaantuvuuden noustessa 30 - 40-vuotiaiden naisten keskuudessa, enemmän tutkimusta kuin koskaan.

Tavoitteemme tässä opinnäytetyössä on kartoittaa kohdunkaulan syövän seulonnan tämänhetkistä vaikuttavuutta eri ikäryhmissä ja eri terveydenhuollon erityisvastuualueilla, sekä pohtia seulonnan tulevia suuntia. Tutkimme seulonnan vaikuttavuutta visualisoimalla ilmaantuvuus-, kuolleisuus- ja osallistumisaikasarjat ikäryhmittäin ja erityisvastuualueittain, sekä mallintamalla näiden aikasarjojen trendejä liikkuvien keskiarvojen avulla. Ilmaantuvuus- ja kuolleisuustasot, sekä niiden trendit ovat hyvin samankaltaisia eri erityisvastuualueiden välillä. Huolestuttava ilmaantuvuuden kasvu nuoremmissa ikäryhmissä on nähtävissä sekä valtakunnallisella tasolla, että eri alueiden yksittäisissä aikasarjoissa. Osallistumisaktiivisuus oli alhaisempaa nuorissa ikäryhmissä kaikilla eri erityisvastuualueilla, mutta osallistumisaktiivisuustrendien suunnat vaihtelivat alueittain.

Tutkimme myös COVID-19 pandemian vaikutusta kohdunkaulan syövän seulonnan osallistumisaktiivisuuteen Suomessa vertailemalla vuosien 2019 ja 2020 kumulatiivista osallistumisaktiivisuutta. Kumulatiivinen osallistumisaktiivisuus oli huomattavasti pienempi vuonna 2020 kuin vuonna 2019.

Tutkimuksemme, sekä aiempien tutkimusten, perusteella, seulonnan vaikuttavuudessa on eroja eri väestöryhmien ja maantieteellisten alueiden välillä Suomessa. Tulevaisuudessa meidän täytyy keskittyä näiden erojen kaventamiseen luomalla kattavampia, yhtenäisiä ohjeita seulonnan järjestäville kunnille ja lisäämällä yleistä tietoisuutta kohdunkaulan syövän seulonnan tärkeydestä.