Oma maisema mansikka - kasvutunnelit ja muuttuva tuotantomaisema

Abstract

Pellot ovat ruoantuotannon ja kulttuurimaisemamme ydin, sekä monelle se mieltä rauhoittavin sielunmaisema. Maamme pinta-alasta on vain kahdeksan prosenttia peltoa, jota ei olisi varaa menettää maanviljelyn tehostumisen, maaseudun autioitumisen eikä maankäytön muiden intressien myötä.

Tämä diplomityö pureutuu tuotantomaiseman muutokseen ennen kaikkea marjanviljelyn näkökulmasta. Suomalaiset marjatilat ovat perinteisesti olleet pieniä perheviljelmiä, joissa viljely on tapahtunut avomaalla. Muualla Euroopassa marjanviljely on jo pitkälle tehostunutta ja tuotanto siirtynyt osittain tai kokonaan katettuun tuotantoon, eli viljelyyn kasvutunneleissa. Sama kehitys on nähtävissä myös meillä, sillä tunnelituotannon vaikutukset satomäärän kasvuun ja satoajan pidentymiseen ovat kiistattomia. Kasvutunneleita voidaan verrata kevyisiin, muovipäällysteisiin kasvihuoneisiin, joiden visuaalisen ilmeen soveltumattomuus perinteiseen viljelymaisemaan herättää ristiriitoja.

Työ koostuu johdannon jälkeen kolmesta osasta, joista kahdessa ensimmäisessä perehdytään marjanviljelyn ja maatalouden muutoksen teoriaan asiantuntijahaastatteluiden, kyselytutkimuksen ja kirjallisuuslähteiden avulla. Näissä kahdessa luvussa esitellään myös maiseman erilaisia arvoja ja keinoja maisema-arvojen säilymiseen. Työn pääpaino ja keskeisin tavoite löytyy kolmannesta osasta. Siinä esitellään tapaustutkimusten kautta toimintatapoja maisema-arvojen huomioon ottamiseen kolmella maatilalla, jotka sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Ratkaisuja kasvutunneleiden sosiaaliseen hyväksyttävyyteen ja maisemaan sovittamiseen tutkitaan Espoolaisen marjatilan yleissuunnitelmatasoisen kehittämissuunnitelman avulla. Esimerkkisuunnitelman ratkaisut sekä tapaustutkimusten havainnot ovat sovellettavissa käytäntöön tunnelituotantoa suunnittelevilla marjatiloilla.

Työn keskeisin johtopäätös on se, että maatalouden elinvoimaisuudella on suora yhteys tuotantomaiseman ja maisema-arvojen säilymiseen. Tuotantomaisema ihmisen vuosisatojen aikaansaamana kokonaisuutena elää ja jatkaa kehitystään tulevaisuudessakin. On tärkeätä antaa tilaa kehityksen tuomille moderneillekin viljelyratkaisuille maisemassa, kuitenkin niin, että historian kerroksellisuus ja kulttuuriarvot säilyvät. Yksi tärkeimmistä havainnoista olikin se, että maisema-arkkitehtonisin keinoin on mahdollista vaikuttaa maatalouden taloudellisen tuottavuuden ja arvokkaan maiseman yhteensovittamiseen.

The fields are the core of our food production and cultural landscape. The broad cultivated field represents the most calming view for many. In Finland there is only eight percent of field, which cannot be lost because of intensified production methods, rural desertification or other land use interests.

This thesis deals with the change in the production landscape, above all from the point of view of berry growing. Finnish berry farms have traditionally been small family farms, where cultivation has taken place in open land. Elsewhere in Europe, berry growing has already become much more efficient and production has shifted to partially or fully covered production. The same development can also be seen here in Finland, as the effects of tunnel production on crop growth and the length of the growing season are undeniable. Growth tunnels can be compared to lightweight, plastic-covered greenhouses, whose visual appearance is inconsistent with the traditional farming landscape.

After the introduction, the thesis consists of three parts, the first two of which introduce the theory of berry growing and agricultural change through expert interviews, a survey and source literature. These two chapters also present the different values of landscape and the ways in which these landscape values can be preserved. The main focus and the primary aim of the thesis can be found in the third part. Through case studies, it presents approaches to taking landscape values into account on three different farms located in nationally valuable landscape areas. Solutions for the social acceptability of growth tunnels and adaptation to the landscape are being studied with the help of a master plan-level development plan for a berry farm in Espoo. The solutions of the example plan as well as the findings of the case studies are applicable in practice on any berry farms planning tunnel production.

The main conclusion of the work is that the vitality of agriculture is directly related to the preservation of the production landscape and landscape values. The production landscape as a whole, created by man over the centuries, will continue to develop also in the future. It is important to enable even modern farming solutions in the landscape, but in such a way that the stratification of history and cultural values are preserved. Indeed, one of the main findings was that landscape architectural means make it possible to influence the coordination of agricultural economic productivity with a valuable landscape.