Exploring the talent boost index: management and leadership of skilled migrants in SMEs

Abstract

Shortage of skilled workforce is a pressing issue for many developed countries with an ageing population. Skilled migrants are often proposed as one solution to alleviate the shortage. In Finland - and elsewhere in Europe - small and medium sized companies (SMEs) play a pivotal role in employing skilled migrants since two thirds of private sector employees work in SMEs. A cross-functional working group set up by the Talent Boost Finland program created a self-assessment tool for companies to map Finnish SMEs’ willingness and ability to recruit, integrate and lead international talent. This exploratory study draws and examines data from the self-assessment tool identifying key challenges that SMEs face when managing and leading international talent. Consequently, the study may be used to inform private or public activities to reduce skills shortage in Finland and potentially in other developed countries.

Previous research on skilled migrants’ labor market outcomes has mainly focused on the macro-national or micro-individual level. Yet, the meso-organizational level is essential from the perspective of both skilled migrants and organizations, since companies strongly influence the skill-utilization of skilled migrants. The literature on managing skilled migrants focuses on the large multinational enterprise (MNE) context, and on companies located in Anglo-Saxon countries, leading to contextual deficiencies. This study aims to address the afore-mentioned gaps by focusing on the management (recruitment and integration) and leadership of skilled migrants from the perspective of SMEs located in a non-Anglo- Saxon country.

The aim of the study is to integrate multidisciplinary literature and to identify situations that address the competencies of SMEs to manage and lead skilled migrants in pre-organizational and post-organizational entry phases. The study proposes a novel context-specific framework, and a series of propositions are developed. The framework and the propositions aim to find factors influencing the management and leadership of skilled migrants in SMEs.

According to the findings and literature reviewed, seven factors influence the management and leadership of skilled migrants in SMEs. Key challenges the SMEs experienced were the following: insufficient access to the global talent pool, lack of activities targeted for the integration of skilled migrants, and inadequate willingness to gain inclusive leadership skills. The results have extensive managerial implications that, if correctly addressed, can help capitalize on international diversity in SMEs. The implications have been translated into suggested activities for two important stakeholders acting in the studied business environment: recommended managerial activities for SMEs, and practical guidelines for organizations supporting SMEs.

Monissa kehittyneissä maissa, joiden populaatio ikääntyy, pula osaavista työntekijöistä on ajankohtainen ongelma. Kansainvälisiä osaajia on usein ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi lievittämään osaajapulaa. Suomessa ja muualla Euroopassa pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat tärkeässä osassa kansainvälisten osaajien palkkaajina, koska kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työpaikoista on pk-yrityksissä. Poikkihallinnollisen Talent Boost Finland -toimenpideohjelman työryhmä teki yrityksille suunnatun itsearviointityökalun kartoittaakseen suomalaisten pk-yritysten halua ja osaamista rekrytoida, integroida ja johtaa kansainvälisiä osaajia. Tämä tutkimus tarkastelee itsearviointityökalun tuottamaa aineistoa, ja tunnistaa keskeiset haasteet, joita pk-yritykset kohtaavat kansainvälisten osaajien johtamisessa ja johtajuudessa. Näin ollen, tätä tutkimusta voidaan hyödyntää niin Suomessa kuin mahdollisesti muissakin kehittyneissä maissa suunnitelteassa yksityistä ja julkista toimintaa, jonka tarkoituksena on lieventää työvoimapulaa.

Aikaisempi tutkimus kansainvälisten osaajien työllistymisestä on pääasiassa keskittynyt yhteiskunnalliseen makrotasoon tai yksilön mikrotasoon. Kuitenkin, organisatorinen eli metataso on oleellinen kansainvälisen osaajan ja organisaatioiden näkökulmasta, koska yritykset vaikuttavat vahvasti kansainvälisten osaajien osaamisen käyttöön. Kirjallisuus kansainvälisten osaajien johtamisesta on keskittynyt suurin kansainvälisiin yrityksiin, jotka sijaitsevat anglosaksisissa maissa mistä seuraa kontekstuaalisia puutteita. Tällä tutkimuksella pyritään käsittelemään edellä mainittuja kuiluja keskittymällä kansainvälisten osaajien johtamiseen (rekrytointi ja integraatio) ja johtajuuteen pk-yrityksissä, jotka sijaitevat maassa, joka ei ole anglosaksinen.

Tämän tutkimuksen tavoite on tunnistaa tilanteet, joissa pk-yritysten kyvyt kansainvälisten osaajien johtamiseen ja johtajuuteen tulevat ilmi, tukeutuen monitieteelliseen kirjallisuuteen. Tutkimuksen asetelma on eksploratiivinen ja siinä käytetään monimuuttuja-analyyseja. Tutkimuksessa ehdotetaan uutta kontekstiin sopivaa viitekehystä, ja kehitetään sarja väitteitä. Viitekehyksen ja väitteiden avulla pyritään löytämään tekijät, jotka vaikuttavat kansainvälisten osaajien johtamiseen ja johtajuuteen pk-yrityksissä.

Löydöksiin ja kirjallisuuteen perustuen, löydettiin seitsemän tekijää, jotka vaikuttavat kansainvälisten osaajien johtamiseen ja johtajuuteen pk-yrityksissä. Keskeiset haasteet, joita pk-yritykset kokivat olivat: riittämättämät yhteydet globaalien osaajien reserviin, kansainvälisten osaajien integrointiin suunnattujen toimien puute ja vaillinainen halu inkusiivisten johtajuustaitojen hankkimiseen. Tuloksista voi johtaa useita käytännönsovelluksia, jotka voivat auttaa kansainvälisen monimuotoisuuden hyödyntämisessä pk-yrityksissä. Käytännönsovellukset on esitetty toimina, jotka ovat kohdistettu kahdelle tärkeälle sidosryhmälle: suositellut johdon toimet pk-yrityksille, ja käytännön ohjeistukset organisaatioille, jotka tukevat pk-yrityksiä.