Energiamurros ja osaaminen - Tarkastelu energiamurroksen avainalojen ammatillisista osaamis- ja koulutustarpeista

Abstract

Mitä laajemmalle uusi energiateknologia levittäytyy yhteiskunnassa, sitä suuremman joukon osaaminen on tärkeää, jotta järjestelmät saadaan toimimaan laadukkaasti. Ensimmäiset toteutukset tapahtuvat yhteistyössä korkeakoulujen kanssa, mutta ratkaisujen levitessä yhteiskuntaan ne arkipäiväistyvät. Tämä selvitys tarkastelee haastattelujen, case-tutkimusten sekä muun kirjallisen aineiston pohjalta kuinka energiamurros vaikuttaa rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian alojen ammatillisiin osaamis-, työvoiman- ja koulutustarpeisiin.

Energiajärjestelmä muuttuu nopeasti. Tämä näkyy selvityksen tuloksissa siten, että uusien ratkaisujen tullessa markkinoille niiden toteuttamisessa on ollut eri tasoisia haasteita. Osa tunnistetuista uusista osaamisista on välttämättömiä ratkaisun toiminnan ja turvallisuuden takaamiseksi, kun taas osa liittyy siihen, että ratkaisusta saataisiin esiin täysi hyöty. Osaamisen puute voi haitata myös teknologian mainetta ja hidastaa sen käyttöönottoa.

Selvityksessä havaittuja osaamistarpeita ovat rakennettuun ympäristön osalta muun muassa erilaisten järjestelmien yhdistäminen samaan kohteeseen, eli niin sanotut hybridiratkaisut, sekä näihin liittyen eri automaatiojärjestelmien yhdistäminen ja ohjelmointi. Uusiutuvaan energiaan liittyviä osaamistarpeita ovat teknologiasta riippuen muun muassa korkeanpaikan asennukset, sähköasennuksiin liittyvän osaamisen laajentaminen, sekä uusien järjestelmien mitoitus. Yleisellä tasolla nousee esiin tarve entistä laaja-alaisemmalle ja eri alojen tietoja ja taitoja yhdistävälle osaamiselle, niin uudis- ja korjausrakentamisen, kuin rakentamis- ja ylläpitovaiheen osalta. Uudenlaista osaamistarvetta löytyy myös palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämisessä.

Selvityksessä arvioidaan, että vuonna 2035 uusiutuvan energian alojen rakentaminen ja ylläpito saattavat työllistää noin 17 000 tekijää. Osaajia tarvitaan lisää ja pullonkauloja voi muodostua jo lähivuosina, mikäli alan kasvu on nopeaa. Sen sijaan, rakennetun ympäristön tekijöiden määrä ei huomattavasti kasva, joskin alalla on näkyvissä sukupolvenvaihdos ja töiden vaativuustaso kasvaa. Murroksen haasteisiin on jo tartuttu uudistamalla ammatillista koulutusta, muun muassa yhdistämällä vanhoja tutkintoja laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi ja tarjoamalla uusituvan energian tutkinnon osia. Nykyisen toimijakentän osaamiset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin riittävällä tasolla, mikä asettaa paineita täydennyskoulutukselle.

Selvitys kannustaa perusteellisempiin jatkoselvityksiin, jossa tarkennetaan sekä alojen työvoiman tarjontaa että koulutuksen tarjontaa ja siihen hakeutumista. Olisi myös hyvä seurata, mitä tutkinnonosia ja tutkintoyhdistelmiä suoritetaan, sekä millaista osaamista koulutus tuottaa. Erityisesti jatkossa suositetaan seuraamaan akkuteknologia, lämmön varastointia, kaksisuuntaista kaukolämpöä sekä power-to-x teknologioiden edellyttämiä työvoimatarpeita.