Linking political uncertainty to firm-level outcomes: U.S. gubernatorial elections’ effects on capital structure decisions

Abstract

I investigate the effects of political uncertainty caused by U.S. gubernatorial elections on firms’ capital structure decisions. Controlling for financial characteristics and the business cycle, I find that ex-ante and ex-post gubernatorial elections, firms reduce their market leverage in a U.S. sample. When I extend the analysis to incorporate controls for the presidential election cycle, both results remain significant. However, after considering a measure of election closeness as a source for heightened political uncertainty, and controlling for the possibility of reverse causality, the decrease in market leverage prior to elections does not remain significant.

I further explore differences in firms’ exposure to political uncertainty. Through subsample analyses, I find that firms without a public credit rating reduce their market leverage more than their publicly rated counterparts. I also study the differences in exposure between firms of different sizes, but cannot find conclusive evidence on small firms’ higher exposure to political uncertainty. Nevertheless, the results suggest that gubernatorial elections hold ex-ante and ex-post implications for capital structure decisions of larger firms, highlighting the importance of gubernatorial elections as a source of political uncertainty.

There are several potential avenues for explaining the results of this study. Of these, I consider the most intuitive to be the real options theory (Bernanke, 1983). From the theory’s perspective, as political uncertainty increases during gubernatorial elections, firms opt to postpone or reduce key financing decisions until periods of lessened political uncertainty. As a result, they adjust capital structures primarily after elections. Nevertheless, due to the inherent difficulty of measuring political uncertainty, the study’s empirical setup and choice of proxy impose several limitations on its results, which I attempt to address in the paper.

This paper contributes to existing literature by being one of the first to test the effects of gubernatorial elections on firms’ capital structure decisions, effectively expanding the previous discussion from firm activity to financing decisions. The results from this study’s alternate empirical setup and measure of uncertainty are largely in line with related papers (Cao, Duan, & Uysal, 2013), providing added value to the discussion on the sources and effects of political uncertainty. Further, in the paper I find modest evidence on firm-level differences in exposure to political uncertainty.

Tässä tutkielmassa käsittelen Yhdysvaltain kuvernöörivaalien kautta syntyvän poliittisen epävarmuuden vaikutuksia yritysten päätöksentekoon ja pääomarakenteisiin. Kuvernöörivaalit johtavat laskuun yritysten markkinaehtoisessa velkaisuudessa sekä ennen että jälkeen vaalien, kun huomioin analyysissani yritysten taloudelliset ominaisuudet ja talouden suhdanteet. Tulokseni pysyvät merkitsevinä ottaessani huomioon myös presidentinvaalien vaikutukset poliittisen epävarmuuden tasoon.

Toisaalta, analysoidessani kuvernöörivaalien tiukkuutta ja huomioidessani käänteisen syy-yhteyden mahdollisuuden, ennen vaaleja tapahtuva lasku yritysten velkaisuudessa ei pysy merkitsevänä. Tutkin myös eroja erilaisten yritysten altistumisessa poliittiselle epävarmuudelle. Osajoukkoanalyysini tulokset osoittavat, että yritykset joilla ei ole julkista luottoluokitusta vähentävät velkaisuusastettaan enemmän kuin yritykset joilla on luottoluokitus. Tutkin myös eroja yritysten kokoluokan vaikutuksissa poliittiseen epävarmuuteen suhtautumiseen, mutten löydä merkitseviä tuloksia pienten yritysten suuremmasta altistumisesta poliittiselle epävarmuudelle. Silti, tulosteni perusteella kuvernöörivaaleilla on vaikutuksia suurten yritysten pääomarakenteisiin ennen ja jälkeen vaalien, mikä korostaa kuvernöörivaalien tärkeyttä poliittisen epävarmuuden lähteenä.

Tuloksieni mahdollisista selityksistä pidän intuitiivisimpana reaalioptioteoriaa (Bernanke, 1983). Teorian näkökulmasta poliittisen epävarmuuden kasvaessa kuvernöörivaalien aikaan yritykset viivyttävät tai vähentävät tärkeiden päätösten tekoa, kunnes poliittinen epävarmuus taas laskee vaalien jälkeen. Tästä johtuen yritykset muuttavat pääomarakennettaan pääosin vaalien jälkeen. Poliittisen epävarmuuden mittaamisen vaikeudesta johtuen tutkimukseni empiiriseen asetelmaan ja epävarmuuden mittariin kohdistuu useita rajoituksia, joita pyrin käsittelemään tutkimuksessani.

Työni kontribuoi aikaisempaan kirjallisuuteen olemalla yksi ensimmäisistä tutkimuksista, jossa tutkitaan kuvernöörivaalien vaikutuksia yritysten rahoituspäätöksiin, laajentaen aikaisempaa keskustelua yritysten altistumisesta poliittiselle epävarmuudelle. Tutkimukseni poikkeavan empiirisen asetelman ja poliittisen epävarmuuden mittarin kautta saadut tulokset ovat pääsääntöisesti linjassa aikaisemman kirjallisuuden tuloksien kanssa (Cao et al., 2013), täten luoden lisäarvoa keskusteluun poliittisen epävarmuuden lähteistä ja vaikutuksista. Lisäksi, tutkimuksessani löydän alustavia tuloksia yritysten ominaisuuksien vaikutuksista niiden altistumiselle poliittiselle epävarmuudelle.