KY-talo on ylioppilastalo, joka rakennettiin Etu-Töölöön toisen maailmansodan aikana. Talon rakennutti KY, eli Helsingin Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta. Alussa talossa oli asuntoja, mutta 1970-luvulla käyttötarkoitus muutettiin peruskorjauksen yhteydessä toimistotaloksi. KY-talossa on koko sen olemassaolon ajan ollut erilaisia ravintoloita ja klubeja, sekä vaihtelevia palveluja kivijalassa. Lisäksi ylioppilaskunnan toimisto ja palvelut ovat sijainneet KY-talossa vuoteen 2015 saakka.
Tässä kandidaatintyössä selostetaan, kuinka KY-talo on ollut olennainen osa KY:n identiteettiä. Ylioppilastalot ovat mielenkiintoinen rakennuslaji, joihin kiinnitetään erityistä huomiota ja tärkeydentunnetta omistajatahoiltaan. Käyttämällä suuri osa työtä talon ja omistajan läpikäyntiin, saadaan kokonaiskuvan talon merkityksen ja identiteetin kehityksestä. Työssä pyritään vastaa kysymysasetteluun: kuinka KY-talo vertautuu muihin ylioppilastaloihin, sekä millä tavoin KY-talosta on tullut niin suuri osa KY:n identiteettiä?
Työ perustuu KY:n 50- ja 100-vuotis historiateoksiin. Historiatarkastelua tukee myös kaupunkitilallinen analyysi, jossa fyysinen konteksti on keskiössä. KY-talo sijaitsee aivan Kampin ja Töölön rajalla, ja sen lähistöllä on paljon merkittäviä arkkitehtuurikohteita. Lisäksi Pohjoinen Rautatiekatu ja Fredrikinkatu, joiden kulmassa talo seisoo, ovat merkittäviä näkymäakseleita.
Talo toimi tärkeänä tukikohtana omistajansa yhteiskunnallisille ja taloudellisille pyrkimyksille. Lisäksi talon ravintolat peilasivat ajan henkeä, esimerkiksi 50- ja 60-luvun rock aikakautena ja juppikulttuuria 80-luvulla. Ylioppilastalot osoittautuivat olevan sopiva alusta nuorisokulttuurin kehitykselle, sillä niiden omistajat ovat keskimäärin yhteiskuntaa uudistushalukkaimpia. KY-talon sijainto on myös ollut suotuisa, ja se profiloitui 80-luvulla yhdeksi Helsingin tärkeimmiksi huvittelukeskuksiksi.
Tärkeä päätelmä on, että KY-talon historia ja kehitys ei pelkästään voida vertailla omistajaansa, vaan myös Suomen kehitykseen. Talon lunastaminen takaisin asunto-osakeyhtiöltä jolle omistus siirrettiin sodan vaikeuksien aikana, vertautuu hyvin Suomen sotakorvauksiin, sillä lunastus ja korvausten maksu suoritettiin suunnilleen samassa aikataulussa. Talouden kasvu, sekä KY:n sen rinnalla, on vain lisännyt talon merkitystä omistajalleen entisestään.
KY-huset är ett studenthus som byggdes i främre Tölö under andra världskriget. Huset byggdes på uppdrag av KY, det vill säga Studentkåren vid Helsingfors handelshögskola. I början fanns det bostäder för studenter i huset och på 70-talet har hu-sets användningsändamål ändrats till kontorsbyggnad. KY-huset har under hela sin existens huserat restauranger, klubbar och varierande tjänster. Dessutom har studentkårens kontor och tjänster funnits på KY-huset tills år 2015.
I detta kandidatarbete redogörs det för hur KY-huset har varit en väsentlig del av KY:s identitet. Studenthus är en intres-sant genre av byggnad, som tillägnas särskild omsorg och vikt av deras ägare eller ursprungliga byggare. Genom att ägna en stor del av arbetet till genomgång av husets och ägarens historia, ges en helhetsbild av hur husets betydelse har vuxit och utve-cklats, samt blivit en del av ägarens identitet. I arbetet besvaras frågeställningen: hur förhåller sig KY-huset till andra studenthus, och på vilket sätt har KY-huset blivit en så stor del av KY:s iden-titet?
Arbetet baserar sig mestadels på KY:s 50- och 100-års historieverk. Historiedelen stöds även av en analys av husets urbana omgivning, där den fysiska omgivningens utveckling står i fokus. KY-huset står precis vid gränsen av Kampen och Tölö, omgivet av många betydelsefulla arkitekturobjekt, vid korsnin-gen av Norra Järnvägsgatan och Fredriksgatan, vilka är viktiga utsiktsaxlar.
Huset fungerade som en viktig bas för sin ägares olika samhälleliga och ekonomiska strävanden. Dessutom speglade de olika restaurangerna och klubbarna tidens kulturella anda, exempelvis med import av rockmusik och -kultur på 50–60-talet samt yuppie-kulturen på 80-talet. Det visar sig att studenthus har varit gynnande för spridning av ny ungdomskultur, då stu-derandeorganisationer och studentkårer varit i allmänhet mera reformsinnade än samhället överlag. KY-husets läge har varit till dess fördel, och det profilerades på 80-talet som en av Helsing-fors främsta nöjescentrum.
En viktig slutsats är att KY-husets historia och betydelse inte endast kan likställas med sin ägares utveckling, utan även med efterkrigstidens Helsingfors. Samtidigt som Finland betala-de krigsreparationer, löste KY in sitt hus från bostadsaktiebola-get som huset flyttats över till under krigets finansiella svårighe-ter. Efter att huset lösts in, började den ekonomiska tillväxten i Finland accelerera, och KY:s utveckling likaså.
Submit a publication
Browse
Statistics