Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Rooman seitsemän kukkulan vaikutuksia Rooman historiallisen keskustan kaupunkirakenteen kehitykseen. Kukkuloiden merkitystä ja kaupunkirakenteen historiaa tarkastellaan rautakaudesta aina tähän päivään asti. Tutkielmassa tutkitaan kukkuloiden vaikutuksia Rooman kaupunkirakenteeseen sekä symbolisten, sosiaalisten, historiallisten että maantieteellisten tekijöiden näkökulmasta. Tutkielmassa pyritään siis selvittämään, millä perusteilla kukkulat ovat maantieteellisillä ominaisuuksillaan tai symbolisilla merkityksillään vaikuttaneet kaupunkirakenteeseen eri aikakausilla.
Rooman seitsemän kukkulaa ovat määritteenä jo hyvin epäselvä kokonaisuus. Suurin osa Rooman tietynlaiseen rakentumiseen johtaneista syistä ovat maantieteellisiä, suoraan tai välillisesti, sillä maantieteelliset ominaisuudet ovat usein taanneet tiettyjä hyötyjä erilaisille rakennuspaikoille. Toisinaan maantieteellisillä ominaisuuksilla taas ei ole ollut paljonkaan merkitystä, sillä roomalaisten insinööritaidot ovat useassa tapauksessa riittäneet ratkaisemaan maantieteellisten ominaisuuksien asettamia rajoitteita. Toisaalta kukkuloiden takaamat esteettiset ja symboliset ominaisuudet alkoivat vaikuttaa kaupunkirakenteeseen erityisesti barokkiajalta lähtien, jolloin kaupunkia alettiin ensimmäistä kertaa suunnitella.
Opinnäytetyön kaltaista tutkimusta ei olla tutkittu aikaisemmin aivan samanlaisessa muodossa, joten sen lähteet edustavat keskenään hyvin erilaisia julkaisuja. Lähteinä on käytetty useita karttoja eri aikakausilta, karttapalvelujen dataa, arkeologisia, historiallisia, maantieteellisiä, geologisia ja arkkitehtonisia tutkimuksia, proosaa, esimerkiksi runoja, sekä henkilökohtaisia kokemuksia ja havaintoja kaupungin nykytilanteesta. Kandidaatintutkielman päätelmiä havainnollistetaan niihin perustuvien karttojen avulla, minkä lisäksi tärkeimpiä kaupunkirakenteeseen liittyviä huomioita kuvataan myös sanallisesti.
Kukkuloiden vaikutus Rooman kaupunkirakenteeseen on monien tapahtumien ja kulttuurien vaikutusten summa, ja usean rakennuksen sijoittamiseen on jopa vaikea löytää tarkkaa syytä nykyisin saatavilla olevien lähteiden perusteella. On myöskin haastavaa arvioida kukkuloiden merkitystä eri aikakausien erilaisten yhteiskuntaluokkien keskuudessa lähteiden niukkuuden tai huonon saatavuuden takia. Tutkielmassa löydetäänkin johtopäätöksiä kaupunkirakenteen käytännölliselle syille perustuvia muutoksia tutkimalla, mutta symboliset ja merkitykselliset syyt jäävät osittain arvelujen ja päätelmien varaan. Symbolisten syiden tarkempi tarkastelu vaatisikin lisätutkimusta.