Reuse Pasila: Maximising the architectural potential of reusing concrete building parts - a case study in Itä-Pasila

Abstract

In order to mitigate climate change, the construction industry faces a transition to more sustainable working models. Based on studies on the potential in mitigating climate change by prolonging the life-cycle of building parts, this thesis examines the architectural potential of reusing of concrete building parts. A study building, constructed in 1975, functions as an exemplary repository of building parts for a new design. The building parts of the study building are analyzed with the help of original architectural and structural drawings. It is followed by a strategy for reusing the parts in the new design on the same site as the study building. Key findings of the thesis include the importance of knowledge in material tectonics in architectural design that is based on reclaimed building parts. In addition, the current system for facilitating building parts is deficient, challenging the design trajectory of a reuse project. Moreover, a reuse project is dependent on site-specific factors that contribute to the overall environmental sustainability of a reuse project.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, rakennusteollisuudella on edessään siirtyminen ympäristöystävällisempiin toimintamalleihin. Tämä maisterintutkielma käsittelee rakennusten rakennusosien arkkitehtonista potentiaalia, pohjautuen saatavilla olevaan tutkimustietoon rakennusosien eliniän pidentämisen positiivisista ilmastovaikutuksista. Esimerkkirakennus, osittain esivalmistettu betonirakennus vuodelta 1975, toimii tutkimuskohteena rakennusosiensa osalta. Rakennuksen osat analysoitiin alkuperäisten arkkitehtuuri- sekä rakennepiirustusten perusteella. Rakennusosien anlysointia seurasi strategia osien käyttämiselle uudessa arkkitehtuurisuunnitelmassa samalla tontilla, jossa tutkittava rakennus sijaitsee Itä-Pasilassa. Tutkielman keskeisimmät löydökset olivat mm. materiaalitektoniikan ymmärryksen tärkeys uudelleenkäyttöprojektissa, nykyisen rakennusosien uudelleenkäyttöä helpottavan järjestelmän puutteellisuus sekä se, että uudelleenkäyttöprojekti on aina riippuvainen paikkaan liittyvistä tekijöistä, mikä on omiaan vaikuttamaan uudelleenkäyttöprojektin kokonaisilmastovaikutuksiin.