Local stakeholder engagement of mineral exploration companies within the corporate social responsibility (CSR) framework: Insights into companies operating in Northern Finland

Abstract

After the turn of the millennium, criticism towards the global mining industry has awakened mining companies to the need for addressing not only their shareholders but also a wider set of stakeholders as part of their corporate social responsibility (CSR). CSR is not only about ethics, but it entails also business benefits and political power implication, and there is essentially a social demand for it. Companies engaging with their local stakeholders already from the beginning of mineral exploration seem to have better opportunities for building sound company-stakeholder relationships, supporting also the social licence to operate (SLO) in the actual mining stage. In Northern Finland the relevance of the mining industry's local stakeholder engagement has been underlined due to the ambiguous discourses of the need for an inclining economy and nature conservation.

The purpose of this study is to look into how mineral exploration companies approach their local stakeholders in this challenging context. The study presents perspectives of three transnational mineral exploration companies on local stakeholder engagement in Northern Finland. The qualitative, empirical data was gathered by 14 semi-structured interviewees with employees from different levels of the three case companies' local business units.

The three case companies expressed a high motivation for local stakeholder engagement. The activity was seen as a requisite of the case companies' local operations and a source of business benefits, but it was also internalized as ethical behaviour and corporate citizenship. Bad reputation of the industry in Finland, slow licence processing, volatile price development as well as operating in a sensitive natural environment were some of the case companies' shared challenges to overcome. However, despite the various mutual and company-specific challenges in the local contexts, all three case companies still considered to having succeeded in gaining and maintaining the local stakeholders' trust and approval.

Openness, honesty and trust building was underlined to be the most important elements in local stakeholder engagement. Informing the locals about the constant changes in the case companies' mineral exploration projects and facilitating dialogue were emphasized. The employees' genuine, direct, informal and personal communication with the local stakeholders was underlined. Operating in Finland was seen to require Finnish language skills and a local business unit, and understanding the local context and contributing to the local economic liveliness were essential. According to the study, local stakeholders can be addressed by various channels, explicitly and implicitly, and the engagement was found to be truly holistic activity.

Vuosituhannen vaihteessa kritiikki globaalia kaivostoimintaa kohtaan on herättänyt kaivosteollisuudessa kasvavan tarpeen sisällyttää yritysten yhteiskuntavastuun piiriin yhä laajempi joukko sidosryhmiä osakkeenomistajien lisäksi. Yritysten yhteiskuntavastuussa ei ole kyse vain etiikasta, vaan se sisältää lisäksi liiketoimintaetuja ja poliittisia näkökulmia. Lisäksi yrityksillä on sosiaalinen paine ja tarve kantaa yhteiskuntavastuuta. Yrityksillä, jotka ovat paikallisten sidosryhmien kanssa vuorovaikutuksessa jo malminetsintävaiheessa, näyttäisi olevan paremmat edellytykset saavuttaa hyvät suhteet ympäröiviin sidosryhmiin. Malminetsintävaiheen sidosryhmävuorovaikutuksella yritykset voivat myös edistää varhaisen kaivostoiminnan sosiaalista hyväksyttävyyttä. Pohjois-Suomessa kaivosteollisuuden paikallisen sidosryhmävuorovaikutuksen merkitys korostuu taloudellisen vaikuttavuuden ja toisaalta luonnonsuojelun vaatimusten ristitulessa.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella malminetsintäyritysten paikallista sidosryhmävuorovaikutusta tässä haastavassa kontekstissa. Tutkimus esittelee kolmen ylikansallisen malminetsintäyrityksen näkökulmia paikalliseen sidosryhmävuorovaikutukseen Pohjois-Suomessa. Laadullinen, empiirinen tutkimusaineisto kerättiin neljässätoista puolijäsennellyssä haastattelussa, jotka tehtiin kolmen case-yrityksen paikallisen liiketoimintayksikön työntekijöille eri organisaatiotasoilla.

Kolmen tutkitun case-yrityksen nähtiin olevan hyvin motivoituneita paikalliseen sidosryhmävuorovaikutukseen. Vuorovaikutusta pidettiin case-yritysten paikallisen toiminnan edellytyksenä, ja sillä nähtiin olevan suoria etuja niiden liiketoiminnalle. Lisäksi paikallinen sidosryhmävuorovaikutus oli sisäistetty osaksi hyvää käytöstä sekä yritysten yhteiskunnallista asemaa. Case-yritysten yhteisiä haasteita olivat kaivosteollisuuden huono maine Suomessa, hidas lupakäsittely, epävakaa hintakehitys, sekä toiminta herkkien luontokohteiden tuntumassa. Kuitenkin näistä yhteisistä sekä muista yrityskohtaisista haasteista huolimatta kaikkien kolmen case-yrityksen koettiin saavuttaneen paikallisten sidosryhmien luottamus ja hyväksyntä.

Avoimuus, rehellisyys sekä luottamuksen rakentaminen nähtiin tärkeimpinä tekijöinä sidosryhmätoiminnassa. Paikallisten sidosryhmien informointia malminetsintäprojektien jatkuvista muutoksista sekä vuoropuhelun edistämistä korostettiin. Työntekijöiden aitoa, suoraa, epämuodollista ja henkilökohtaista kommunikointia paikallisten sidosryhmien kanssa pidettiin tärkeänä. Suomessa toimimiseen koettiin vaadittavan suomen kielen taitoa sekä paikallista liiketoimintayksikköä, ja paikallisen kontekstin ymmärtäminen sekä paikallisen taloudellisen toiminnan edistäminen nähtiin keskeisenä. Tutkimuksen mukaan paikallisten sidosryhmien kanssa vuorovaikuttaminen voi saada monenlaisia suoria ja epäsuoria muotoja, mikä tekee siitä hyvin kokonaisvaltaista toimintaa.