Managing the front end of new product development in offshore engineering

Abstract

Globalization has caused changes in the offshore industry. One of the consequences is that production has partly moved to developing countries but the responsibility for product development has stayed almost solely in the industrialized countries. Most often the parties responsible for product development in the industrialized countries are the engineering contractors. Developing own products at the company's own risk is a new business area for independent engineering contractors and the development activities performed globally in the last 5-10 years have shown that there is a need to clarify the approach especially in the front end management.

The problematics of the front end of product development were studied in this thesis through background research of existing methods, recent development efforts and verifying the correctness of background through interviews. The methods inspected were Dynamic Product Development, Integrated Product Development and Simultaneous Engineering. As none of these methods alone were considered suitable for the needs of offshore engineering contractors a synthesis of them was presented. The resulting method was tested in a case study performed within a Finnish engineering company and the outcome was evaluated in semi-structured interviews and market potential reviews.

The proposed method differs from the earlier methods firstly in that it emphases division of responsibilities hence separating the strategic and tactical levels. Thus, the responsibilities of forming corporate strategy, forming product strategy, and the execution of those are pointed on different groups within the company. Results obtained from the case study showed that the method is potentially effective as it can reduce development time and improve communication within the organization. Most important result was that the method enabled the product development team to interpret corporate strategy and combine it with the market situation to form a product strategy that was in line with future prospects in the market. The improvement resulted in successful development process in that it produced a potentially superior product than an earlier, similar project.

The performed case study shows that improving the front end management of a new product development project can make a significant impact on the overall decision making of the new product development project. A consensus among the corporate strategic management and the development team can be achieved faster when an analytical approach of combining market info to corporate strategy is used. The faster front end phase execution results in overall acceleration of development project execution. Also the actual result of the experiment project appears to have more market potential than an earlier project performed in the company. The potential was measured by observing future projects in the next 5 years and the improvement was significant.

More research in the field of product development among engineering contractors is needed as related projects are coming increasingly common within the industry and the subject has been left mostly untouched in professional literature.

Globalisaatio on aiheuttanut muutoksia offshore-teollisuudessa. Yksi niistä on tuotannon siirtyminen kehittyviin maihin vaikka tuotekehitysvastuu on samalla pysynyt pitkälti vanhoissa teollisuusmaissa. Teollisuusmaissa offshore-alan tuotekehityksestä vastaavat useimmiten insinööritoimistot. Omien tuotteiden kehittäminen yhtiön omalla riskillä on uusi liiketoiminta-alue itsenäisille insinööritoimistoille ja viimeisten 5 - 10 vuoden aikana maailmalla toteutetut kehitysprojektit ovat osoittaneet, että alalla on tarve selventää lähestymistään erityisesti kehitysprojektin alkuvaiheen hallintaan.

Tuotekehitysprojektin alkuvaiheen hallinnan problematiikkaa selvitettiin tässä diplomityössä tutkimalla olemassa olevia kehitysmenetelmiä, viimeaikaisia kehitysprojekteja ja varmistamalla taustatiedon oikeellisuus haastatteluin. Tutkitut menetelmät olivat dynaaminen tuotekehitys, integroitu tuotekehitys ja yhtäaikainen suunnittelu. Koska yhtäkään tutkituista menetelmistä ei sellaisenaan pidetty sopivana offshore-insinööritoimistojen käyttöön, niistä koostettiin uudenlainen yhdistelmä. Esitettyä menetelmää kokeiltiin käytännössä soveltamalla sitä suomalaisessa offshore-insinööritoimistossa toteutettuun tuotekehitysprojektiin. Kokeen tuloksia mitattiin tekemällä analyysi kehitetyn tuoteperheen markkinapotentiaalista ja haastattelemalla yrityksen henkilöstöä.

Esitetty uusi tuotekehitysprojektin hallintamenetelmä eroaa aiemmista menetelmistä eritoten vastuunjaon suhteen, eli se tekee selvän eron taktisen- ja strategisen tason päätöksenteon ja vastuun välille. Menetelmän mukaan yrityksen strategian ja tuotestrategian muodostaminen, ja niiden toteuttaminen kuuluvat eri ryhmille yrityksen sisällä. Menetelmän soveltamiskokeesta saatujen tulosten mukaan uusi menetelmä on hyödyllinen sillä se voi lyhentää kehitysprojektin kestoa ja parantaa kommunikaatiota organisaation sisällä. Tuloksista tärkeimpänä pidettiin sitä, että menetelmän avulla tuotekehitysryhmä pystyi omaksumaan yrityksen strategian, yhdistämään sen markkinatilanteeseen ja kehittämään tuotteen, joka soveltuu tulevaisuuden markkinoille. Parannuksen seurauksena kehitysprojekti tuotti tuotteen, jolla on suurempi markkinapotentiaali, kuin aiemman, samankaltaisen kehitysprojektin tuotteella.

Sovelluskoe osoitti, että uuden tuotteen tuotekehitysprojektin alkuvaiheen hallinnan parantamisella voi olla suuri vaikutus koko projektin päätöksentekoon. Yksimielisyys tuotekehitysprojektin henkilöstön ja yrityksen johdon välillä voidaan saavuttaa nopeammin käyttämällä analyyttistä menetelmää markkinatiedon ja yrityksen strategian yhdistl1miseen. Alkuvaiheen nopeuttaminen myös johtaa projektiin kokonaisuudessaan nopeampaan toteutukseen. Myös kehitysprojektin varsinaisella tuotoksella vaikuttaa olevan enemmän markkinapotentiaalia, kuin yrityksen aiemman kehitysprojektin tuotteella. Tuotteiden markkinapotentiaalia mitattiin vertaamalla niitä seuraavien viiden vuoden projekteihin ja parannus potentiaalissa oli merkittävä.

Lisätutkimus insinööritoimistojen tuotekehityksestä on tarpeen, sillä siihen liittyvät projektit ovat yleistymässä offshore-teollisuudessa ja aihe on jätetty lähes koskemattomaksi ammattikirjallisuudessa.