[report] Aalto-yliopisto / Aalto University

Permanent URI for this collection

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/11091

Browse

Now showing 1 - 13 of 13

Aalto Global Impact – a cross-continental journey in sustainability education
(Aalto University, 2024) Muhonen, Matleena; Subra, Riina; Viki, Najmeh; Global Engagement - Global Impact
Higher education plays a pivotal role in addressing global challenges, advancing social justice, fostering international relations and driving economic development. The work discussed in this book has been guided by three central objectives: a commitment to fostering equal and equitable dialogue between academic communities across continents, a more accurate reflection of the lived experiences and perspectives of vulnerable and resource-scarce communities and finally the empowerment of future graduates to take responsibility for the societal implications of their work. Together, these objectives can elevate the academic quality and international relevance of universities’ contributions to society. This book is a shared exploration of a journey that has been adapted and promoted by international partners and numerous open-minded individuals who have built their own initiatives to continue this work.
Radiolaboratorion maratoonari: vuosikymmeniä toiveammatissa
(Aalto University, 2023) Räisänen, Antti
AVP ; storybook
(2018) Suh, Myung Gi (toim.); Airo, Kalle; Kirjonen, Markus; Mitts, Håkan; Nurminen, Johanna; Riekki, Ilja; Vuola, Olli
Aivoaakkoset
(Aalto University, 2021) Carlson, Synnöve & Hari, Riitta (toimittajat)
Koronavirusstrategiat-kysely - tulosraportti
(Aalto University, 2020) Luoma, Jukka; Takkunen, Susanna; Saarinen, Lauri; Nykänen, Nooa; Kervinen, Susanna; Falk, Tomas
Yhteiskunnassa on meneillään koronapandemian käynnistämä muutosten vyöry, joka vaikuttaa yrityksiin niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yritykset ovat reagoineet koronapandemiaan kriisin ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ja miten yritykset aikovat toimia lähitulevaisuudessa. Keskitymme konkreettisiin muutoksiin yritysten kilpailutoiminnassa, kehitystoiminnassa, liiketoimintamalleissa sekä strategisissa tavoitteissa. Oletuksemme on, että lyhyen aikavälin näkyvät muutokset antavat varhaisia signaaleja pitkän aikavälin strategisista vaikutuksista. Tutkimuksen ensisijainen aineisto on päättäjäkysely, joka on suunnattu Teknologiateollisuus ry:n, Palvelualojen työnantajat Paltan sekä Kaupan liiton jäsenyritysten toimialoille. Kokonaisuutena liittojen jäsenyritykset ja niiden toimialat vastaavat merkittävässä määrin Suomen viennistä, tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä työllisyydestä. Kyselyä täydentävät vastaajien jatkohaastattelut sekä mediaseuranta-aineisto. Yritysten kilpailutoimintaa koskevien vastausten perusteella koronakriisin vaikutus on kaksijakoinen. Yhtäältä koronakriisi on synnyttämässä loven yritysten kasvu-uriin. Yritykset ovat vähentäneet laajentumista uusille markkinoille, tuotantokapasiteetin lisäyksiä sekä yritysostoja. Kilpailuaktiivisuuden väheneminen heijastelee mm. koronakriisin aiheuttamia operatiivisia häiriöitä ja taloudellisia ongelmia. Toisaalta yritykset etsivät vimmatusti uusia kasvun lähteitä. Tulosten mukaan yritykset ovat jopa lisänneet uusien tuotteiden ja palveluiden lanseerausta kriisin myötä. Ainakin toistaiseksi vaikuttaa siis siltä, että yritykset ovat pystyneet jatkamaan innovointia myös kriisin keskellä. On kuitenkin huomattava, että innovaatioiden pitkän aikavälin kasvuvaikutuksiin liittyy paljon epävarmuutta. Tulokset indikoivat myös, että kriisi polarisoi markkinoita vaikuttamalla yritysten kykyyn luoda uutta kasvua. Lyhyen aikavälin kielteiset vaikutukset heijastuvat myös yritysten kykyyn suorittaa kilpailutoimenpiteitä, jotka luovat uutta kasvua, mikä edelleen pahentaa niiden yritysten ahdinkoa, joihin kriisi on vaikuttanut kielteisesti. Tämän kaltainen noidankehä voi luoda pitkän aikavälin polarisaatiovaikutuksia markkinoihin. Yritysten kehitystoiminta rakentaa vaivihkaa ’uutta normaalia’. Kriisi on kannustanut yrityksiä erityisesti uusien tuotteiden ja palveluiden sekä prosessien ja toiminnan kehittämiseen. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että yritysten kriisin aikainen kehitystoiminta tulee heijastumaan yritysten toimintaan myös pidemmällä aikavälillä. Koronakriisi muovaa siis yritysten toimintaympäristöä sisältä päin riippumatta siitä millaiseksi kriisin vaikutukset osoittautuvat ulkoisten muutosvoimien näkökulmasta (esim. sääntely, yritystuet, kulttuuri). Liiketoimintamallien muutos on keskittynyt arvontuotantoon, erityisesti organisaatioiden rajojen sisällä. Yli puolet vastaajista raportoi, että arvontuotannon kannalta keskeiset resurssit ja kyvykkyydet ovat muuttuneet kriisin alettua vähintään jossain määrin. Kriisin myötä yritysten tavoitteissa korostuvat asiakassuhteiden määrä ja laatu, uuden teknologian omaksuminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä kannattavuus ja kustannusjoustavuus. Yritysten kriisireaktiot heijastuvat jossain määrin myös yritysten strategisiin prioriteetteihin. Siinä missä esimerkiksi kilpailuaktiivisuuttaan lisänneet yritykset korostavat uuden teknologian omaksumista ja osaamisen kehittämistä, kilpailuaktiivisuutta vähentäneet yritykset korostavat kannattavuuden parantamisen tärkeyttä.
The CHEMARTS cookbook
(Aalto University, 2020) Kääriäinen, Pirjo (editor); Tervinen, Liisa (editor); Vuorinen, Tapani (editor); Riutta, Nina (editor)
How can we make flexible and transparent wood-based materials? What kinds of materials can we derive from trees, while still respecting the preciousness of nature? Could the innovative use of renewable cellulosic materials change our material world? The CHEMARTS Cookbook gives both simple and more advanced ideas and recipes for hands-on experiments with wood-based materials. The book showcases the most interesting explorations focusing on raw materials that are processed either chemically or mechanically from trees or other plants: cellulose fibres, micro- or nano-structured fibrils, cellulose derivatives, lignin, bark and wood extractives. Get inspired, test our recipes either at workshops or chemistry labs, and develop your own experiments!
Hiki, ähky ja loikka - Osallistujien pedagogisia mietteitä ja ideoita hankkeen varrelta
(Aalto University, 2019) Rontu, Heidi (DIGIJOUJOU-hanke, koordinaattori, Aalto-yliopisto); Juurakko-Paavola, Taina (DIGIJOUJOU-hanke, koordinaattori, HAMK); Aalto-Friman, Sini; Åhman-Nylund, Maria; Björkberg-Suominen, Minna; Elg, Aija; Erkkilä, Hertta; Hakala, Ella; Halsas, Marjaana; Haukijärvi, Tarja; Hokkanen, Tapio; Holmbäck, Mia; Huhtala, Elvi; Husu, Hanna; Jäppinen, Tuula; Juurakko-Paavola, Taina; Kamaja, Heli; Kavander, Pirjo; Kettunen, Sinikka; Kirkkomäki, Annika; Kivivuori, Jaana; Korhonen, Katja; Kuparinen, Kristiina; Kurhinen, Antti Petteri; Laitala, Henni; Lindeberg, Tytti; Lehto, Teija; Manner-Kivipuro, Johanna; Männistö, Marjut; Möttönen, Tapani; Mustonen, Anu; Myllymäki, Päivi; Niemi, Katri; Nyström, Tony; Oinonen, Jaana; Oksanen, Marja; Palosaari, Tarja; Piirainen, Jepa; Pollari, Emmi; Pollari, Pirkko; Rämö, Sanna; Rontu, Heidi; Sallila, Joni; Salmi, Maija; Sevon, Sofia; Tani, Hanna; Tast, Kaija; Tolonen-Kytölä, Tuija; Tunkkari, Anna; Tuunanen, Maria; Udd, Taija; Uusikulku, Riina; Uusitalo, Laura; Valo-Vuorela, Marjaana; Vänskä, Hanna; Votkin, Taija; Wallenius, Liisa; Ylkänen, Tomi
DIGIJOUJOU-hankkeessa työskennelleet opettajat ovat hankkeen toimintavuosien 2017-2019 aikana pohtineet opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta ja joustavuutta eri näkökulmista: mitä digitaalisuus ja joustavuus suomen ja ruotsin opiskelussa tarkoittaa, miten soveltaa, lisätä ja kehittää digitaalisuutta ja joustavuutta omassa opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisessa. Hankelaisten blogikirjoituksissa näemme askeleita opettajien omasta ja yhdessä muiden kanssa oppimisesta hankkeen edetessä; epävarmuus muuttuu varmuudeksi, ajoittainen digiähky oman asiantuntijuuden kasvuksi ja joustavuus osaksi opettajan arkipedagogiikkaa. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä! Lisätietoa: https://digijoujou.aalto.fi/
RAI 2018 - Aalto University Research, Art and Impact Assessment
(Aalto University, 2019) Bingham, Ella (editor); Cziner, Krisztina (editor); Kettunen, Marjo (editor); Pulkkinen, Tuija (editor)
Originally published at: https://www.aalto.fi/research-art/research-assessments RESEARCH ASSESSMENTS Aalto University is continuously assessing the quality of its research and artistic activities, and its societal impact. In the recent RAI2018 evaluation, external experts praised, for instance, the enthusiastic and collaborative work atmosphere, university’s infrastructure, the tenure track career system and the student-driven entrepreneurial ecosystem. AALTO UNIVERSITY RESEARCH, ART AND IMPACT (RAI) ASSESSMENT 2018 When founded in 2010, Aalto University was given a national mission to strengthen the innovative capacity of Finland through first-class research, art and education. From the beginning, Aalto University has ambitiously developed activities based on high quality research and artistic work, and strived to build a university that is more competitive, more focused but also more collaborative across disciplines. To evaluate the development, performance, and the future potential, Aalto University carried out a Research, Art, and Impact Assessment in 2018. The quality of research and artistic activity, as well as the societal impact were subject to an international evaluation to consolidate Aalto's international standing, and to identify fields with world-class potential. SUMMARY OF ASSESSMENT The chairs of the nine panels had the same main message: Aalto University has taken a giant leap forward in less than ten years. Praise was given to, for instance, the university’s strong, internationally known brand, the tenure track system leading to further internationalisation, the hierarchy supporting a good working atmosphere, high-quality infrastructure, cooperation with companies and the student-led entrepreneurial ecosystem. “Very positive sense of desire to develop Aalto to its best potential, at all levels.” “Excellent potential for achieving broad and ambitious goals for both research excellence and societal impact”, summarized the panel chairs. Multiple panel suggested the reinforcement of diversity and, in particular, increasing the proportion of women scientists as an important area for development. The role of platforms as accelerators of multidisciplinary research should be clarified and supported even more. The panels also encouraged Aalto to critically examine the borders between different schools and departments and to consider what kind of organisational model would best support the implementation of the university’s special mission. A bibliometric analysis conducted by CWTS recorded Aalto University to be a robust research organization, with overall a proper embeddedness into the international academic community. Research at Aalto is well cited: 20% over world average, which is seen as a sign of impact. The highest impact was observed in categories Physics and Business. On average, Aalto publishes in very high-level journals. Publications are done primarily in collaboration with foreign partners, which tends to increase the citation impact significantly. Aalto's research fields have a clear applied focus and 8% of publications have industry collaborators.
Arki ja murros : puheita ja kirjoituksia Teknillisestä korkeakoulusta
(Aalto University, 2018) Pursula, Matti
Vuosituhannen alussa muutokset ravistelivat yliopistomaailmaa ja Teknillistä korkeakoulua sen osana. Kansainvälistyminen pakotti yliopistot nostamaan jatkuvasti tutkimuksen ja opetuksen tasoa ja kilpailemaan opiskelijoista ja niukoista tutkimusresursseista. Arkiseen toimintaan vaikuttivat uudistukset palkkausjärjestelmässä, kustannusseurannassa ja laadunvarmistuksessa. Eurooppalaisia tutkintorakenteita yhdenmukaistanutta Bolognan prosessia seurasi kansallinen yliopistouudistus, jossa Teknillinen korkeakoulu muuttui osaksi säätiöpohjaista Aalto-yliopistoa. Professori Matti Pursula toimi Teknillisen korkeakoulun vararehtorina vuosina 1997-2003, rehtorina 2003-2009 ja Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun johtavana dekaanina vuonna 2010. Hän oli mukana yliopistojen myllerryksessä sekä arjen toimijana että tulevaisuutta radikaalisti muokkaavien muutosten suunnittelijana ja toteuttajana. Tämä puhe- ja kirjoituskokoelma avaa kiinnostavan näkökulman tuon ajan yliopistomaailmaan, niin arkeen kuin juhlaankin.
Ratkaisuehdotuksia sähkön mittauksen haasteisiin kuluttajien ja energiayhteisöjen puhtaan pientuotannon edistämiseksi - Keskustelupaperi
(Aalto University, 2018) Auvinen, Karoliina; Honkapuro, Samuli; Ahola, Jero; Ahonen, Tero
Digitaaliset palvelut voivat edistää puhtaiden energiaratkaisujen taloudellista ja helppoa käyttöönottoa kuluttajien ja energiayhteisöjen keskuudessa. Energiapalvelujen kehittyminen edellyttää mittari- ja tiedonvälitysinfrastruktuuria, joka mahdollistaa kuluttajille esimerkiksi kysyntäjoustoautomaation, aurinkoenergian, sähköajoneuvojen ja akkujen hyödyntämisen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Keskustelupaperin tavoitteena on herättää keskustelua toimenpiteistä, joilla energiamurrokseen liittyvät haasteet sähkön mittauksessa voitaisiin ratkaista puhtaan energiajärjestelmän edistämiseksi sekä kuluttajien energiapalvelujen ja pientuotannon mahdollistamiseksi.
Learning together - towards enhancing the co-creation of education
(Aalto University, 2011) Levander, Lena (editor); Koivisto, Reetta (editor); Tutkimus ja innovaatiopalvelut; Research and Innovation Services; Palvelut; Services
The Aalto University Teaching and Education Evaluation (TEE) was set in motion in spring 2010 and was carried out during the academic year 2010–2011. The purpose was to evaluate the quality of some current practices concerning the planning, management, implementation and development of the Bachelor’s and Master’s degree programmes, to reflect on their relation and relevance to the best practices elsewhere and to provide feedback and recommendations for future development of the degree programmes. The evaluation focused primarily on educational procedures and practices rather than teaching approaches, individual teachers or the quality of learning results, for instance theses or productions. The Aalto University Teaching and Education Evaluation (TEE) consisted of two stages: a self-evaluation of the degree programmes, and an external evaluation carried out by six School-specific Panels including 41 experts from 11 European countries. Altogether 74 programmes were evaluated in the six Schools of the University. This report summarizes the main observations and recommendations, provides a reflection on the findings and conclusions to go forward, and includes the Panels’ programme-specific reports as well as the outlines of the evaluation project.
Teknillisen korkeakoulun Innovaatiokeskus, 1998–2009 - Yliopistojen tutkimus- ja innovaatiopalveluiden uranuurtaja Suomessa
(Aalto University, 2017) Turunen, Olli Tapio
Teknillisen korkeakoulun Innovaatiokeskus (Otaniemi International Innovation Centre, OIIC) avattiin 1.8.1998 huolehtimaan TKK:n tutkimukseen, teknologiansiirtoon, innovaatioketjuun ja immateriaalioikeuksiin liittyvistä sopimuksista ja toimintojen järjestämisestä. Keskuksen tuli varmistaa uusimman teknologisen tiedon tehokas löytyminen ja siirtyminen hyödyntämään jatkotutkimusta, koulutusta ja edelleen elinkeinoelämää. Taustalla oli myös yliopiston roolin näkeminen suoraan elinkeinotoimintaan soveltuvien innovaatioiden synnyttäjänä ja kyseisiä innovaatioita ja investointeja yhteen tuovana taloudellisen toiminnan moottorina. Innovaatiokeskus oli uranuurtaja yliopistomaailmassa, toimi monella tavoin esikuvana ja tiennäyttäjänä muille yliopistoille ja koulutti käytännön työssä monia muihin yliopistoihin ja yrityselämään siirtyneitä henkilöitä, esimerkiksi IPR-juristeja. Toiminnan yhtenä lähtökohtana oli huoli koko Suomen kilpailukyvystä.
Digitalisoituminen ja energia monitieteisinä tutkimusalueina - Arvio MIDE-tutkimusohjelman onnistumisesta
(Aalto University, 2013) Lähteenmäki-Smith, Kaisa; Lamminmäki, Kalle; Haila, Katri; MIDE-tutkimusohjelma; Ramboll Management Consulting
Arvioinnin kohteena olleen “Multidisciplinary Institute of Digitalisation and Energy” –tutkimusohjelman (jäljempänä MIDE-tutkimusohjelma tai lyhyesti MIDE tai ohjelma) tavoitteet voidaan jakaa laajemman tason tavoitteisiin ja ohjelman toiminnallisiin päätavoitteisiin. MIDE-ohjelman laajempana tavoitteena on huipputason osaamisen luominen, opetuksen vahvistaminen ja suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn lisääminen. Lisäksi MIDE-ohjelman laajempana tavoitteena on ollut parantaa suomalaisen teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla sekä alan opetusta projektien tutkimusalueilla. MIDEn toiminnallisiin päätavoitteisiin on kuulunut laadukkaan ja pitkäjänteisen moni- ja poikkitieteellisen perustutkimuksen edistäminen. Tätä on edistetty toimintamallilla, jossa kannustetaan yhteistyöhön yli osaamis- ja yksikkörajojen Aalto-yliopiston sisällä sekä mahdollistetaan tutkimukseen keskittyminen riittävällä resurssoinnilla ja kevyellä projekti- ja ohjelmatason hallinnolla. Monitieteisyys ei ollut itseisarvoista, vaan MIDEen valittujen projektien tutkimusongelmat ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että ne ovat edellyttäneet monialaista tutkimusyhteistyötä. MIDE-toimintamallissa on pyritty kevyeen hallintoon. MIDE-toimintamallin lisäarvon osatekijöinä nousevat arvioinnissa esille monitieteisyys ja mahdollisuus tehdä rohkeaa, vapaata ja pitkäjänteistä tutkimusta valituilla tutkimusalueilla. Osallistumista ja ohjelman toimintamallin ominaispiirteistä monitieteisyys ja monialaisuus nousevat arvioinnissa erityisen merkittävään rooliin. Yleisesti ottaen MIDE-ohjelma ja sen projektit saivat kyselyssä ja haastatteluissa erinomaisia arvioita. Projektien osalta esiin nousevat erityisesti monitieteellisyydessä onnistuminen, pitkäjänteisen tutkimustyön mahdollistaminen MIDEn ansiosta sekä projektihallinnon keveys. Lisäkehittämistä on puolestaan tunnistettu muun muassa alueilla, jotka eivät ole olleet ohjelman avaintavoitteita, mm. kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Poikkeuksia tässäkin tosin ilmenee: vierailevat tutkimusprofessorit ovat synnyttäneet yhteyksiä, joiden varaan on jo nyt muodostunut myös muista lähteistä rahoitettavaa tutkimustoimintaa. Joillakin projekteilla ja niitä toteuttavilla tutkimusryhmillä on myös merkittävää toimintaa Suomen rajojen ulkopuolella. Ohjelman puitteissa käsiteltiin monitieteisiä ja merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin nivoutuvia tutkimusongelmia muun muassa opiskelijaprojektien, yhteisen raportoinnin ja kansainvälisten yritysvierailujen muodossa. Bit Bang-jatko-opiskelijakurssi ja sen toimintamalli sai arvioinnissa erittäin myönteisen arvion osallistujiltaan.

Browse

Recent Submissions