[kand] Kemian tekniikan korkeakoulu / CHEM

Permanent URI for this collection

Browse

Recent Submissions

Now showing 1 - 20 of 1775
  • Item
    Hopean ainetase kuparin puhdistuselektrolyysissä
    (2023-12-10) Nenonen, Samuli; Aromaa, Jari; Kemiantekniikan korkeakoulu; Aromaa, Jari
    Kuparin valmistuksen viimeinen vaihe, puhdistuselektrolyysi, mahdollistaa kuparin erittäin korkean puhtauden. Tässä vaiheessa kuparista erottuu viimeisetkin epäpuhtaudet, kuten jalometallit. Jalometalleista tärkein on hopea, joka muodostaa tärkeän sivutuotteen kuparin valmistusprosessissa. Ennen elektrolyysiä hopea sijaitsee kuparianodissa kuparimatriisissa, josta elektrolyysin aikana kuparimatriisi liukenee elektrolyyttiin hopea mukanaan. Hopean liuetessa elektrolyyttiin hopea pystyy muodostamaan useita erilaisia faaseja. Esimerkiksi hopea voi saostua anodiliejuun kiinteäksi hopeaksi, reagoida kupari-seleeniyhdisteiden kanssa tai saostua kompleksisiin oksideihin. Hopea päätyy myös pieninä määrinä katodille ja hopeaioneina elektrolyyttiin. Hopean sijoittumiseen ja sen muodostamiin yhdisteisiin vaikuttavat anodin koostumus ja elektrolyysin ominaisuudet, kuten lämpötila tai virrantiheys. Anodin koostumuksesta tärkein on anodin Ag/Se -suhde, jonka avulla voidaan ennustaa muodostuvia hopeayhdisteitä. Hopean käsittely anodiliejusta on tärkeä osa hopean talteenottoa elektrolyysistä. Elektrolyysistä saatava anodiliejua käsitellään pääosin kolmella eri tavalla: pyrometallurgisesti, hydrometallurgisesti tai molempia yhdistelemällä, joilla kaikilla on omat edut ja hopean saanto.
  • Item
    Increased aldehyde content in cellulose through electro-mediated oxidation
    (2023-12-10) Helle, Ville; Yousefi, Neptun; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
    To date, traditional cellulosic materials remain valuable resources for various applications. Unfortunately, traditional cellulosic materials often fall short of meeting the increasing performance demands of modern engineering applications, necessitating chemical modification of cellulose. Cellulose nanocrystals, produced through cellulose hydrolysis, exhibit remarkable properties such as high surface area, tensile strength, and stiff-ness. Cellulose nanocrystals have numerous applications in medicine, food industry, electronics, and various other fields. Notably, the high surface area of cellulose nanocrystals provides accessible hydroxyl groups, which can be chemically modified into reactive aldehyde groups, accelerating the development of cellulose nanocrystal-based products. This bachelor’s thesis aimed to increase aldehyde content in cellulose nanocrystals through electro-mediated TEMPO-oxidation without unsustainable primary oxidants. To prevent overoxidation of aldehydes into carboxyl groups, cellulose nanocrystals from bacterial cellulose were oxidised in three different organic solutions. Oxidation in a solution comprising isopropanol and tetrabutylammonium chloride produced on average the highest aldehyde- and lowest carboxyl contents of 0.075 mmol/g and 0.035 mmol/g, respectively. Although aldehyde content produced was modest when compared to methods based on aquatic solutions (0.17–0.38 mmol/g), increasing aldehyde content without significant production of carboxyl groups, or the use of unsustainable primary oxidants, was demonstrated.
  • Item
    Microwave synthesis of silver nanowires
    (2023-01-05) Riikonen, Oskar; Basarir, Fevzihan; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
  • Item
    Synteettisesti valmistettujen aktiivisten kolloidien liikkumismenetelmät
    (2023-12-21) Haavisto, Aapo; Sammalkorpi, Maria; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
  • Item
    Koneoppiminen kemiassa
    (2024-01-29) Mäki, Timo; Laasonen, Kari; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
    Työ on kirjallisuuskatsaus koneoppimisen käyttämisestä kemiassa. Työssä avataan ensin lyhyesti koneoppimista yleensä, ja sen jälkeen käsitellään mitä erilaisuuksia ja haasteita koneoppimiselle on kemiassa. Tämän jälkeen käsitellään tarkimmin koneoppimista lääketieteessä ja heterogeenissä katalyyteissä, joihin molempiin kuuluu esimerkki tutkimuksesta, jossa käytettiin hyväksi koneoppimista. Tärkeimpänä havainto tuli datan tärkeys koneoppimisessa ja haasteet siitä, miten sitä kerätään kemiassa.
  • Item
    The possibilities of laser marking as a substitute for printing and sticker markings used on plastic products
    (2024-01-16) Saikkonen, Aino; Lipponen, Sami; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
    Plastic is a very widely used material in the world. To promote sustainable development, efficient recycling of plastics is important due to the large production volume. Stickers and ink labelings are widely used for the packaging of plastic products, making the recycling difficult or even impossible. The aim of this thesis is to investigate the quality of laser marking in various plastic specimens. The recyclability of plastic products can be improved by replacing the old labeling styles with laser marking, which does not require the use of additives because the laser beam interacts directly with the plastic surface in question. In addition to developing recyclability, laser marking can be used to promote the tracking of product supply chains, when a Data Matrix or a QR code can be added to the surface of the product to provide information about the life cycle and content of the product. The thesis considers the basic properties of laser marked plastic products, laser marking technology and discusses about the factors affecting the quality of the formed marking. The studied specimens have been laser marked with equal parameters, after which the achieved marking quality has been examined and compared among other specimens. This thesis focuses on the project called Zero ink, which is part of the SPIRIT program and has been made in cooperation with Borealis Polymers Oy and Cajo Technologies Oy. Conclusions about the factors and characteristics of the specimens, affecting the quality of the formed marking were made based on the obtained laser marking results and the background information in the literature. The greatest influence on the quality of laser marking were identified as the colorants of the specimen, its mechanical and thermal properties, and the used processing method. Due to the limited number of specimens, final conclusions cannot be drawn based on this thesis, but the results can be considered as guidelines for the next phase of this project.
  • Item
    Plasmakasvatetun fluoropolymeerin ominaisuudet
    (2024-01-15) Hanninen, Helmi; Franssila, Sami; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
    Vettä hylkiviä pinnoitteita on tutkittu laajalti erilaisissa sovelluksissa eri tieteenaloilla. Hydrofobiset pinnoitteet voivat suojata laitteita veden lisäksi lialta, jäältä ja korroosiolta. Pinta voidaan luokitella superhydrofobiseksi, kun pisaran kontaktikulma pinnalla on yli 150°. Superhydrofobisia pintoja tavataan luonnossa muun muassa lootuskasveilla. Tässä kandidaatintyössä tutkittiin plasmakasvatetun polytetrafluorieteeniä muistuttavan fluoropolymeerin hydrofobisia ja optisia ominaisuuksia sekä selvitettiin, miten kasvatusaika vaikuttaa sen ominaisuuksiin. Työ sisältää kirjallisuuskatsauksen aikaisempiin tutkimuksiin polytetrafluorieteenistä ja plasmakasvatetuista fluoropolymeereistä sekä kokeellisen osuuden. Kokeellisessa osuudessa piikiekon pinnalle kasvatettiin fluoropolymeeriä, jonka hydrofobisuutta ja paksuutta mitattiin. Oktafluorisyklobutaaniplasmasta muodostetut fluoropolymeerit olivat hydrofobisia yli 120° etenevillä kontaktikulmilla. Substraattiin oli kuitenkin jäänyt kohtia, joihin fluoropolymeeriä ei ollut muodostunut laisinkaan. Tämän seurauksena vetäytyvät kontaktikulmat olivat pieniä (<80°) ja kontaktikulmahystereesit olivat suuria, noin 50°. Kirjallisuuskatsauksen perusteella plasmakasvatettuja superhydrofobisia fluoropolymeeripinnoitteita on valmistettu onnistuneesti pidemmillä kasvatusajoilla. Polytetrafluorieteeniä muistuttavien fluoropolymeerien optiset ominaisuudet ovat kirjallisuuskatsauksen perusteella soveltuvia esimerkiksi läpinäkyvyyttä tai heijastamattomuutta vaativiin sovelluksiin.
  • Item
    Exploring antibody fragments as carriers in targeted photodynamic therapy
    (2023-12-12) Mäkelä, Linnea; George, Lijo; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
  • Item
    Framtida tillämpningar av biomaterial
    (2023-12-20) Eklund, Vera; Henn, Karl Alexander; Kemiantekniikan korkeakoulu; Hiltunen, Eero
  • Item
    Delignified Wood - Applications and Environmental Impact
    (2023-10-06) Hirvenoja, Viti; Rautkari, Lauri; Kemiantekniikan korkeakoulu; Hummel, Michael
  • Item
    Nikkelilateriittimalmien hydrometallurgisten erotusprosessien ympäristövaikutukset
    (2023-12-14) Nikula, Lauri; Rinne, Marja; Kemiantekniikan korkeakoulu; Aromaa, Jari
  • Item
    Pehmeiden itsejärjestäytyneiden materiaalien optiset ominaisuudet
    (2024-01-04) Mäenpää, Johanna; Yliniemi, Kirsi; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
  • Item
    Methods for molecular docking
    (2023-12-10) Böhm, Aaro; Porri, Linda; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
  • Item
    Ferrosähköiset relaksorimateriaalit energian varastoinnissa
    (2023-12-22) Aitio, Anni; Eklund, Kim; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
  • Item
    Polyamidien kemiallinen kierrätys
    (2023-12-22) Räihä, Venla; Niskanen, Jukka; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
  • Item
    Antibakteeriset lisäaineet selluloosamateriaaleissa
    (2023-12-21) Le, Hai Dang Kevin; Koivunen, Risto; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
  • Item
    Thermal Imaging of Wood at Changing Relative Humidities
    (2023-12-20) Honka, Oskari; Valkonen, Mikko; Kemiantekniikan korkeakoulu; Hiltunen, Eero
  • Item
    Lignin-based carbon nanomaterial by ball milling and ultrasonication
    (2023-12-20) Hanhisalo, Alexandra; Roozbeth, Abidnejad; Kemiantekniikan korkeakoulu; Mattos, Bruno
  • Item
    X-ray Characterization of Wood
    (2023-12-20) Kupiainen, Sari; Zitting, Aleksi; Kemiantekniikan korkeakoulu; Kontturi, Eero
  • Item
    Biopolttoaineiden valmistus ja katalyyttien elinkaari
    (2023-12-20) Jänkävaara, Julia; Karinen, Reetta; Kemiantekniikan korkeakoulu; Aromaa, Jari