[report] Palvelut / Services

Permanent URI for this collection

Browse

Recent Submissions

Now showing 1 - 20 of 26
  • Item
    Aalto University Microlearning playbook – Crafting captivating learning experiences
    (Aalto University, 2023) Hyvärinen, Ida; Kainulainen, Kiti; Villaman, Natalia; Tran Quynh; Oppimispalvelut; Learning Services; Aalto University Executive Education - Aalto EE; Aalto University Executive Education - Aalto EE; Lifewide learning services; Elämänlaajuisen oppimisen palvelut; Palvelut; Services; Muut ja erillisyksiköt; Other units and institutes
    In today’s ever-changing world, continuous learning has become a necessity. Developing skills and competencies is essential for professional and personal growth, yet finding the time and motivation for learning is a common challenge. Microlearning offers a solution to these challenges by allowing learners to acquirenew competencies in bite-sized chunks. This approach, where information is cut into smaller, easily digestible pieces, has gained popularity among educational professionals and learners alike. What do we mean when we talk about microlearning? In this playbook, we will introduce you to the essentials of the microlearning approach and explore some innovative ideas for crafting captivating learning experiences. While the concept of microlearning is nothing new, it has become a relevant topic in today’s discussions due to the new opportunities offered by modern technologies. We believe that the microlearning approach is particularly useful within the field of lifewide learning where learning experiences are often designed to be shorter and more focused on specific competencies.
  • Item
    Teaching and Learning Evaluation Exercise - TEE 2020: Project Report
    (Aalto University, 2021) Rontu, Heidi (editor)
  • Item
    Vuosikertomus 2010 : Aalto-yliopisto, kirjasto
    (Aalto University, 2011) Marvia, Jaana (toim.); Kontkanen, Aune (kuvat ja tilastot); Känsälä, Sirkku; Paalanen, Tarja (taitto ja kuvat); Raatikainen, Matti; Tiainen, Kari; Oppimispalvelut; Learning Services; Palvelut; Services
  • Item
    Korkeakoulujen ruotsin opettajat yhteistyössä - ROKK-hanke
    (Aalto University, 2016) Juurakko-Paavola, Taina (toim.); Rontu, Heidi (toim.)
    ROKK-hanke (Ruotsin opetuksen kehittäminen korkeakouluissa) on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kielikeskusten ruotsin opettajien yhdessä toteuttama kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on ollut ruotsin kielen opetuksen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen korkeakouluopetuksessa. Tähän tavoitteeseen on pyritty keskittymällä kolmeen pääteemaan, jotka ovat olleet joustavat oppimispolut, integrointimallit ja arviointikäytänteet. Näihin kaikkiin teemoihin on luotu suosituksia ja malleja, joita kaikki korkeakoulujen ruotsin opettajat ja soveltaen myös muiden kielten opettajat voivat hyödyntää omassa opetuksessaan.
  • Item
    Uraseurantaraportti 2009 - 2014
    (Aalto University, 2015) Makkonen, Tanja; Ura- ja rekrytointipalvelut; Career Services; Kauppakorkeakoulu; School of Business
    Kauppakorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät hyvin. Vuonna 2009 valmistuneista maistereista 75 % oli työssä valmistumishetkellä ja työttömänä työnhakijana oli 18 %. Työttömänä valmistumishetkellä olleet aloittivat työn keskimäärin noin kuuden kuukauden kuluttua valmistumisesta. Kyselyhetkellä vuonna 2014 työsuhteessa oli 93 % vastaajista ja työttömänä oli ainoastaan 1 % vastaajista. Yksityinen sektori ja suuremmat yritykset vetävät kauppatieteilijöitä puoleensa. Valtaosa (84 %) vastanneista aloitti työuransa yksityisten yritysten tai valtionyhtiöiden palveluksessa. 56 % ilmoitti ensimmäiseksi työnantajakseen yli 249 henkeä työllistävän yrityksen tai valtionyhtiön. Vastaajista 14 % työskenteli valmistumishetkellä alle 50 hengen yrityksessä. Viiden vuoden uran jälkeen yksityinen sektori työllisti 87 % vastaajista, suuret yritykset 61 % ja pienet yritykset 9 %. Yrittäjänä toimi sekä valmistumishetkellä että viiden vuoden kuluttua 3 % vastaajista. Valtaosa valmistuneista oli työllistynyt pk-seudulle, mutta kauppatieteilijät olivat suunnanneet töihin myös ulkomaille. Valmistumishetkellä ulkomailla oli töissä 8 % ja viiden vuoden kuluttua jo 14 %.  Yleisimmät tehtävät valmistumishetkellä olivat rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät (35 %). Viiden vuoden uran jälkeen rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät (29 %), johto- ja esimiestehtävät (16 %), markkinoinnin ja myynnin tehtävät (16 %), hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät (12 %) ja konsultoinnin ja koulutuksen tehtävät (12 %) olivat yleisimpiä tehtäviä. Kauppatieteiden maisterit kokivat toimivansa kyselyhetkellä vuonna 2014 monipuolisissa tehtävissä, jotka mahdollistavat osaamisen kehittämisen. Tehtävien koettiin myös tarjoavan sopivasti haasteita. Vastaajista suuri osa koki, että on tavoitteidensa mukaisella työuralla ja yliopistossa opittuja asioita hyödynnettiin runsaasti nykyisessä työssä. Tehtävänimikkeiden perusteella tarkasteltuna noin 90 % vastanneista oli viiden vuoden aikana edennyt urallaan.  Kyselyyn vastanneiden keskiarvopalkka vuoden 2014 syksyllä oli 5037 €/kk ja mediaanipalkka 4666 €/kk.  Valmistuneet ovat hyvin tyytyväisiä suorittamaansa kauppatieteiden maisterin tutkintoon työuran kannalta. KTM-tutkintoa pidettiin valtaosan vastaajista mielestä hyvänä ja arvostettuna koulutuksena, joka mahdollistaa laajalti erilaisissa tehtävissä toimimisen. Helsingin kauppakorkeakoulua myös pidettiin arvostettuna ja tunnettuna yliopistona, ja sieltä valmistuneelle tutkinnon koettiin avaavan monia ovia valmistumisen jälkeen. Vastaajien mielestä yliopisto-opiskelu kehitti hyvin varsinkin englannin kielen viestintätaitoja, ryhmätyö- ym. sosiaalisia taitoja, yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, suomen kielen viestintätaitoja, oman alan teoreettista osaamista, tiedonhankintataitoja ja analyyttisen systemaattisen ajattelun taitoja. Kriittiset kommentit koskivat lähinnä toiveita käytännönläheisyyden lisäämisestä opintoihin.
  • Item
    Uraseurantaraportti 2007-2012 - Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007 valmistuneiden diplomi-insinöörien uraseurantatutkimuksen tulokset viisi vuotta valmistumisen jälkeen.
    (Aalto University, 2014) Malo, Satu; Ura- ja rekrytointipalvelut; Career Services; Palvelut; Services
    Uraseurantatutkimus kertoo Teknillisestä korkeakoulusta v. 2007 valmistuneiden diplomi-insinöörien sijoittumisesta työelämään. Mukana on myös yliopisto-opintoihin liittyvän palautteen arviointi. Valmistuneiden osoitteet selvitettiin Väestörekisterikeskuksesta. Kysely tehtiin syksyllä 2012. Kysely toteutettiin postikyselynä, jonka rinnalla käytettiin verkkokyselyä. Vuonna 2007 valmistui 975 diplomi-insinööriä ja kysely tavoitti heidät kaikki. Vastausprosentti oli 43,8%. Tuloksia tarkastellaan yleisesti, korkeakoulukohtaisesti sekä koulutusohjelmittain.     Valmistumisen jälkeen Aalto-yliopiston tekniikan korkeakouluista vuonna 2007 valmistuneet ovat olleet syksyllä 2012 keskimäärin töissä viisi vuotta, josta lähes koko aika on ollut koulutusta vastaavaa työtä.Vastanneilla on ollut keskimäärin 1,8 työnantajaa ja 2,5 työ- tai virkasuhdetta. Kyselyyn vastanneilla ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhteen luonne oli vakituinen kokopäivätyö 69% Insinööritieteen korkeakoulusta valmistuneella, 48% Kemian tekniikan korkeakoulusta valmistuneella, 71% Perustieteen korkeakoulusta valmistuneella ja 63% Sähkötekniikan korkeakoulusta valmistuneella.  Viisi vuotta myöhemmin syksyllä 2012 vakituisessa kokopäivätyössä oli 77% Insinööritieteiden korkeakoulusta valmistuneista, 78% Kemian tekniikan korkeakoulusta valmistuneista, 76% Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneista ja 85% Sähkötekniikan korkeakoulusta valmistuneista. Syyskuussa 2012 kaikkien vastanneiden kuukausipalkan keskiarvo (N= 374) oli 4507 eur/kk. Koulutusohjelmittain korkein palkan keskiarvo oli tuotantotalouden koulutusohjelmasta valmistuneilla, 6156 eur/kk ja matalin elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistuneilla, 3832 eur/kk.  Aalto-yliopiston tekniikan korkeakouluista valmistuneet olivat tyytyväisiä työhönsä. Koulutusohjelmittain työtyytyväisyyden vastausten välillä ei ollut juurikaan vaihtelua. Työtä pidettiin mielenkiintoisena ja sen katsottiin mahdollistavan uralla etenemisen sekä osaamisen kehittämisen. Vastaajat olivat tyytyväisiä yliopistokoulutukseensa. Eniten puutetta koettiin olevan neuvottelutaitojen, organisointi- ja koordinointitaitojen, projektinhallintataitojen sekä esiintymistaitojen osaamisessa. 
  • Item
    Uraseurantaraportti 2013 - Aalto-yliopistosta vuosina 2010 ja 2011 valmistuneet tekniikan tohtorit työmarkkinoilla
    (Aalto University, 2014) Malo, Satu; Ura- ja rekrytointipalvelut; Career Services; Palvelut; Services
    Uraseurantatutkimus on Akateemisten rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkoston kehittämä tutkimusmalli, jolla kartoitetaan jatkotutkinnon suorittaneiden työllistymisen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta 2-3 vuoden kuluttua valmistumisesta. Uraseurantatutkimuksen avulla pyritään selvittämään tohtoritutkinnon suorittaneiden työllistymistä, työuran laatua ja tohtorikoulutuksen kehittämistarpeita. Tutkimuksen tietoa hyödynnetään ensisijaisesti yliopistojen sisällä laadunvarmistustyössä, opintojen kehittämisessä sekä nykyisten opiskelijoiden ohjauksessa. Vuonna 2013 tutkimuksen kohteena ovat 2010 ja 2011 valmistuneet tohtorit. Aalto-yliopiston neljästä tekniikan alan korkeakoulusta valmistui vuosina 2010-2011 yhteensä 290 tohtoria. Kysely tavoitti 273 tohtoriksi valmistunutta ja vastauksia saatiin 133. Vastausprosentti oli 48,7%. 63% vastaajista teki väitöskirjatutkimusta kokopäiväisesti.Tärkeimmiksi tohtoreiden opintojen motivaatiotekijöiksi nousi "tutkimustyö kiinnosti sinällään". Yli puolet (62 %) vastaajista oli ollut tutkimus- ja/tai opetustehtävissä yliopistolla. Tohtorien työllistymistä tarkasteltiin kolmena eri ajankohtana: kuusi kuukautta ennen tohtorin tutkinnon suorittamista, kuusi kuukautta tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä kyselyhetkellä kesällä 2013. Kyselyhetkellä 92 % vastaajista oli työssä. 7 % vastaajista on kokenut työttömyyttä tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kyselyhetkellä kesällä 2013 suurin osa vastaajista (28 %) työskenteli yliopiston palveluksessa. Suurimmat yksittäiset työnantajat olivat Aalto-yliopisto (19,4%) ja VTT (12,6%). Yli kaksi kolmasosaa vastaajista (68 %) ilmoitti työhönsä kuuluvan tutkimustehtäviä. Liki kolmannes (31 %) vastaajista ilmoitti, että tohtorintutkinto oli pätevyysvaatimuksena nykyiseen työhön. Vastaajien bruttokuukausipalkan keskiarvo oli 4471 euroa kesäkuussa 2013. Suurin osa vastaajista oli erittäin tyytyväisiä saamaansa tohtorikoulutukseen. Erittäin tyytymättömiä oli noin 5%. Vastaajien mielipiteet jatko-opintojen ohjaukseen, väitöskirjatyön ohjaukseen, ohjaajan osaamiseen sekä vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen pisteytettiin ja saatuja arvoja vertailtiin kahden aiemman tohtorien uraseurantatutkimuksen välillä.
  • Item
    Aalto University Design Factory in the eyes of its community
    (Aalto University Design Factory, 2011) Björklund, Tua; Clavert, Maria; Kirjavainen, Senni; Laakso, Miko; Luukkonen, Satu; Aalto University Design Factory; Aalto-yliopiston Design Factory
    This report concerns Aalto University Design Factory (ADF), one of the spearhead projects and first physical manifestations of Aalto University. ADF aims to be a platform for integrative interdisciplinary education, research and industrial collaboration, as well as a catalyst for a culture of experimental and problem-based education to promote better learning outcomes. Since opening its doors in November 2008, ADF has strived to achieve these by providing a non-hierarchical, constantly developing collaboration environment for students, teachers, researchers and business practitioners across hierarchical, professional, and disciplinary boundaries. At the time of the study reported here, the ADF platform has existed for three years, making the time ripe for reflection on how the key principles and ideas behind ADF have manifested themselves. The report presents the findings from a series of interviews conducted in order to map the experiences and perceptions of the ADF environment held by its community members. Explicating these experiences and how the key principles and ideas behind ADF have manifested themselves benefits the development of the ADF both within Aalto and with international collaboration projects. The report is mainly based on the in-depth interviews of 51 ADF community members representing all of the different major, regular ADF community groups in terms of background and positions, supplemented by 177 interviews (screened for clear explicit references to ADF) conducted previously in other research projects and a week of observation of interaction initiations at the ADF Kafis, the café-office-kitchen of the ADF building. The interviews explored the experiences of the community members with an open-ended story-based format in order to remove any influence of the possible biases or presumptions of the interviewers. The analysis was based on grouping interview segments according to thematic similarity, resulting in descriptions of the experienced typical characteristics of interaction, action, support and personal work at the ADF, as well as in the perceived characteristics of the ADF entity itself. The results do not offer proof of whether these perceptions are accurate in an objective sense, but they reflect what the community members themselves perceive to be true. The results thus offer insight on what the users of the ADF value in the environment, why they have chosen to act on such a platform and what the costs and benefits have been for them. Interaction: ADF was perceived to offer great potential for collaboration, especially due to the physical proximity and diversity of its community members. The tight community was experienced as a home base, and integration to the community was described as crucial. Getting to know the staff members and actively participating in events lowered the threshold for further interaction, as did the warm and open atmosphere. However, finding the initial entrance to the community, as well as keeping up the community spirit and welcoming atmosphere were described as somewhat challenging issues. Action: Shared characteristics found in the actions pursued by ADF community groups were perceived to shape the ADF as a whole with informal activities and interaction perceived as crucial success factors promoting a fast pace of interaction and implementation, and open sharing within the community. The community members had in general been active in initiating development in their own work and in collaboration with others. Support: Nearly all interviews contained experiences of receiving either intangible, or concrete support from the ADF community members, especially members of the staff. Receiving support often taking the form of small acts of help and positive reactions, along with positive examples, had sparked enthusiasm and courage in interaction, development, and experimentation and seemed to be particularly significant for students. Personal work: Many of the experiences reported by the community members described the content and qualities of the interviewees’ individual work. Commonly shared features included perceiving one’s work as motivating, conductive to learning, and possessing a high degree of freedom, and undertaking development activities. For many ADF community members, spending time and working at the ADF had helped them in discovering and clarifying the role and goals they wanted to pursue in their careers through exposure to new situations and application opportunities. ADF entity: The experiences reported by the ADF community members related to the ADF entity itself could be roughly divided into three types: perceptions and effects of the ADF physical manifestation, perceptions and effects of the ADF structures, and the role and effects of the ADF within the Aalto University. ADF facilities were frequently noted to support and enable a wide range of activities, interaction, experimentation, and the work of students. Lack of bureaucracy and a high degree of flexibility were perceived as key ADF characteristics in enabling development, while as a downside, some negative experiences were described related to e.g. unclarities and lack of overall flow of information. The present results illustrate an abundance of pursued development activities and interaction at the ADF platform by its community members, although there clearly also remains untapped potential for creating and seizing such opportunities. Indeed, the results offer a glimpse on what has made the platform successful in the eyes of its utilizing community, as well as some insights into further developing the ADF and similar platforms. Especially three features seem pervasive across the different experiences and perceived aspects of the ADF platform: taking the smalls things into consideration in conveying a development-promoting message, creating a critical mass to sustain promoting development, and actualizing development collaboration potential.
  • Item
    Aalto-yliopiston teknillisten alojen kandidaattivaiheen opintojen eteneminen lukuvuosina 2005-2010
    (Aalto-yliopisto, 2010) Pakarinen, Pauli; Tutkimuksen ja opetuksen strateginen tuki
  • Item
    Tekniikan alan väitöskirjaopas
    (Teknillinen korkeakoulu, 2002) Airila, Mauri; Pekkanen, Martti; Opintoasiat
  • Item
    Narratiivinen tutkimus yliopistopedagogisen YOOP-koulutuksen merkityksestä osana Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun opetushenkilöstön yliopisto-opettajaksi tulemista
    (Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, 2010) Clavert, Maria; Opetuksen ja opiskelun tuki; Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
  • Item
    Opintojen merkitys ja onnistumismahdollisuudet : niistäkö on teekkarin motivaatio tehty? : Teknillistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen -hanke
    (Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, 2010) Erkkilä, Miia; Koivukangas, Paula; Opetuksen ja opiskelun tuki; Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
  • Item
    Handbook for teachers: course structures, teaching methods and assessment
    (Teknillinen korkeakoulu, 2009) Hyppönen, Olli; Lindén, Satu.; Opetuksen ja opiskelun tuki
  • Item
    Opettajan käsikirja: opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi
    (Teknillinen korkeakoulu, 2009) Hyppönen, Olli; Lindén, Satu.; Opetuksen ja opiskelun tuki
  • Item
    Valmiiksi tavoiteajassa? : teknillistieteellisen alan opiskelijoiden opintojen eteneminen ja opiskelukokemukset tekniikan kandidaatin tutkinnossa
    (Helsinki University of Technology, 2009) Rantanen, Elisa; Liski, Eero; Library; Kirjasto
    Teknillistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen -hanketta on toteutettu Opetusministeriön rahoituksella kaikissa Suomen teknillistieteellistä koulutusta antavissa yliopistoissa ja tiedekunnissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen lähtökohtana on vuonna 2005 voimaan tullut tutkinnonuudistus sekä yliopistolaissa säädetty opiskeluaikojen rajaus. Hankkeen tausta-ajatuksena oli, että tukemalla opiskelijan opintopolkua, opiskelua ja oppimista voidaan vähentää opiskelijan kokemaa yksinäisyyttä ja irrallisuutta tiedeyhteisöstä ja siten tehostaa opiskelun edistymistä. Jotta opintopolkuun ja opintojen edistymiseen voidaan vaikuttaa, tarvitaan riittävästi tietoa siitä, miten opintopolku uudessa tutkintojärjestelmässä etenee ja mitkä seikat hidastavat opintojen etenemistä. Käsillä on hankkeen loppuraportti, jossa kootaan yhteen pääosia kaikista hankkeen tiimoilta kerätyistä aineistoista. Tässä raportissa esitellään pääasiassa yliopistojen opintorekistereistä kerättyä aineistoa opintojen etenemisestä 1.-3. opiskeluvuotena. Toisekseen esitellään tuloksia opiskelijoiden opiskelukokemuksia kartoittavista kyselytutkimuksista, jotka lähetettiin opiskelijoille sekä 1. että 3. vuoden opintojen päättyessä. Pääosin kyselyaineistojen tuloksista tarkastellaan opintoja hidastavia tekijöitä sekä opintojaksojen mitoitukseen ja opiskeluaikaan liittyviä tekijöitä. Rekisteriaineiston analyysit on tehty R-ohjelmistolla. Kyselyaineistoja on sen sijaan käsitelty SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tulokset osoittavat, että ensimmäisten opiskeluvuosien aikana tekniikan kandidaatin tutkintoa DIA-valinnan kautta suorittamaan tulleiden opiskelijoiden opinnot eivät aina etene yliopistolaissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, vaan vuonna 2005 opintonsa aloittaneista ja kuusi lukukautta läsnä olleista vajaa viidennes näyttäisi valmistuvan diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi viidessä vuodessa. Lähes kahden kolmesta voidaan kuitenkin ennustaa valmistuvan seitsemässä vuodessa tai nopeammin. Useimmat opiskelijat uskoivat pystyvänsä kokopäiväisesti opiskellen suorittamaan lukuvuodessa 60 opintopistettä, mutta valmistumista viidessä vuodessa ei sen sijana pidetty kovin realistisena. Opiskelijat kokivat, että heidän opintojaan ovat hidastaneet useimmin epämotivoivilta tuntuvat kurssit, huonot opetusjärjestelyt, ajankäytön vaikeudet sekä motivaation puute. Harvimmin opintojen etenemisen hidastumiseen liitettiin perhesyyt, terveydelliset syyt, fysiikan ja matematiikan kurssien vaikeus sekä luottamustoimet. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kertoivat käyttävänsä opiskeluun aikaa keskimäärin 34 tuntia viikossa. Kolmantena opiskeluvuotena puolet opiskelijoista koki työmäärän olevan pienempi tai sopiva saatuihin opintopisteisiin nähden.
  • Item
    Strategisesti suorittaen? : teknillistieteellisen alan opiskelijoiden kandidaattivaiheen opintojen eteneminen, opiskeluorientaatiot ja opiskelukokemukset uudesta kaksiportaisesta tutkintorakenteesta
    (Helsinki University of Technology, 2009) Erkkilä, Miia; Library; Kirjasto
    Objectives. The premise for this study was the reform of the University curriculum and degrees which was implemented in year 2005. Third year students of Engineering sciences were asked about their experiences of flexibility in studying, work load and effectiveness of teaching arragement. Another essential purpose was to study what kind of orientations students of engineering have to studying. Orientations of studying were studied with deep approached, surface approached and strategically approached orientations. Also the progress of studies was investigated in the light of experiences and orientations. Methods. The survey was carried out with an electronic inquiry on spring 2008. 673 answers of students from seven universities were permitted. The research material was analyzed with SPSS-software. Various analyzing methods were used: One-Way Anova, Mann-Whitney-test, Analysis of Principal Components (PCA), Maximum Likelihood Factor Analysis, Regression analysis, cross tabulation and K-Means Cluster. Results and conclusion. Student experiences of studying in the new degree-system and their orientations to studying were associated to progress of studying. The progress of studies was positively related to strategically approached orientation and negatively related to surface approached orientation. There was no relation between deep approached orientation and progress of studies. Five student profiles were constructed by students' experiences and orientations: Strategic executors (27 %), Deep learners (26 %), Surface approachers (21 %), Strategic learners (20 %) and Dissonants (6 %). Strategic executors who had strong strategic and surface approached orientation had progressed best in the light of amount of ECTS-points. Surface approachers had both the lowest amount of studies executed and most negative experiences of studying in the new degree-system. In the future it would good to develop engineering education so that it would better support deep approached studying.
  • Item
    Fuksien fiilikset : teknillistieteellisen alan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opiskelukokemuksia 2005-2007
    (Helsinki University of Technology, 2009) Sammalisto, Pauli; Library; Kirjasto
    Raportti kuuluu osaksi teknillistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen hanketta, jota on toteutettu kaikissa Suomen teknillistieteellistä yliopistokoulutusta antavissa yliopistoissa ja tiedekunnissa vuodesta 2005 lähtien Opetusministeriön rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on seurata syksyllä 2005 ja sen jälkeen uudessa tutkintorakenteessa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen etenemistä ja opintopolkuja. Tässä raportissa esitellään kolmena peräkkäisenä vuonna (vuosina 2005, 2006 ja 2007) tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittamaan tulleiden opiskelijoiden ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisiä kokemuksia opinnoistaan. Raportissa käsitellään opiskelijoiden kokemuksia opintojensa etenemisestä, opiskelusta, opiskeluilmapiiristä, ajankäytöstä, kurssien työmääristä, opintojen ohjauksesta, opiskelijaelämästä sekä opiskelumotivaatiosta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kolmena eri ajankohtana, keväällä 2006, 2007 ja 2008. Vastaajia oli yhteensä näinä kolmena vuonna 2380. Opiskelijoilta kysyttiin vuosittain pääosin samat kysymykset, mikä mahdollistaa eri vuosiryhmien vertailun, mutta myös erilaisten taustatekijöiden mukaiset vertailut. Aineistoa analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Raportissa esitetään pääosin kuvia vastausten jakaumista sekä tunnusluvuista. Lisäksi eri ryhmien erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin epäparametrisilla Mann-Whitneyn U-testillä, Kruskall-Wallisin testillä sekä Khii toiseen -testillä. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä koulutukseensa. Opiskelijat arvelivat suorittaneensa ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana keskimäärin 40-50 opintopistettä. Useimmiten opintojen koettiin edenneen jokseenkin hyvin. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskeluun oli käytetty aikaa viikoittain keskimäärin 35 tuntia. Opintoja hidastaviksi tekijöiksi koettiin epämotivoivat kurssit, ajankäytön vaikeudet sekä motivaation puute. Opinnoissa myönteisiksi asioiksi koettiin oma itsenäinen elämä sekä uudet kaverit. Opiskelijoiden välillä vallitsee hyvä henki. Opiskelijat myös kokivat, että akateeminen vapaus toteutuu heidän opinnoissaan. Myös opintojen ohjaus ja neuvonta koettiin pääosin hyväksi. Eniten opiskeluun liittyviä neuvoja saadaan kuitenkin ystäviltä.
  • Item
    Teknistieteellisen tiedon näkyvyyden mittaaminen : esiselvitys mahdollisuuksista
    (Helsinki University of Technology, 2008) Pasanen, Irma; Sutela, Pirjo; Library; Kirjasto
  • Item
    Ohjeita TKK:n julkaisujen laatijoille
    (Helsinki University of Technology, 2007) Marvia, Jaana; Malmgren, Marja; Nevala, Timo; Tuoresjärvi, Taija; Library; Kirjasto
    Ohjeet on tarkoitettu erityisesti Teknillisen korkeakoulun painettujen ja elektronisten sarjajulkaisujen laatijoille ja sarjavastaaville, mutta ohjeita voi soveltaa myös muuntyyppisiin julkaisuihin. Julkaisussa annetaan ohjeita standarditunnusten (ISBN, ISSN) hankkimisesta, sarjan nimeämisestä ja numeroinnista sekä raporttitunnuksista. Julkaisujen tekijöitä opastetaan myös tiivistelmälomakkeen ja -sivun, asia- ja avainsanojen sekä tekijänoikeusmerkinnän käyttämisessä ja sivunumeroinnissa. Lisäksi ohjeiden loppupuolella on yleisiä tietoja koskien TKK:n julkaisutoimintaa, arkistointia ja julkaisujen tietojen tallentamista tietokantoihin ja www-sivuille. Kirjallisten ohjeiden lisäksi julkaisujen nimiölehdistä ja kansista on laadittu mallit, joita voidaan käyttää apuna tunniste- ja saatavuustietojen sijoittelussa. Mallisivujen lisäksi liitteissä ovat Word- ja PDF-muotoiset täytettävät suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset tiivistelmälomakkeet. Julkaisuun sisältyy aiheeseen liittyvien termien ja lyhenteiden sanasto, standardien luettelo, kirjallisuusluettelo ja linkkilista. Opas on Teknillisen korkeakoulun kirjaston vuonna 2003 julkaistujen ohjeiden päivitetty ja rakenteeltaan uusittu versio ja se julkaistaan ainoastaan PDF-muodossa kirjaston www-sivustolla.