[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS (Open access)

Permanent URI for this collection

Browse

Recent Submissions

Now showing 1 - 20 of 825
  • Item
    Mediakasvatuksen merkityksiä. Media Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
    (2024) Kokkola, Jesse; Malinen, Piritta; artmed; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Malinen, Piritta
    Tässä tutkielmassa perehdytään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin median ja mediakasvatuksen osalta. Tutkielma aloitetaan kartoittamalla, miten ai-neistoon valitussa kirjallisuudessa, tutkimuksissa ja linjauksissa luonnehditaan mediaa ja mediakasvatusta. Aineistoa verrataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja tarkastel-laan, löytyykö niiden määritelmissä median ja mediakasvatuksen suhteen tulkinnal-lisia yhtäläisyyksiä. Tarkastelussa on myös median ja mediakasvatuksen jako eri oppiaineiden välillä. Tutkielman aineistona toimii tieteellinen kirjallisuus mediakasvatuksesta ja Perus-opetuksen perusteiden viimeisin versio vuodelta 2014. Tutkielman tutkimusmetodit ovat kuvaileva kirjallisuuskatsaus, sekä vertaileva tutkimus. Tutkielmassa selvisi, että media käsiteltiin läpi vuosiluokkien. Mediasta puhuttiin, niin laaja-alaisten osaamisalueiden osalta, kuin tietyissä oppiaineissa. Mediaa esiin-tyy oppiaineissa laajasti. Äidinkieli ja kirjallisuus on ainut oppiaine, jossa mediakas-vatus määritellään. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista voidaan ha-vaita olevan yhteyksiä aineiston mediakasvatus kirjallisuuteen.
  • Item
    Tuettu taidetoiminta Suomessa - kohti yhdenvertaista taidetta
    (2024) Aarniala, Paula; Malinen, Piritta; artmed; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Malinen, Piritta
    Tuetusta taidetoiminnasta syntyvän taiteen arvostus ja tähän liittyvä puhetapa ja käsitteet ovat murroksessa. Tutkielman tarkoituksena on nostaa esille tuetun taidetoiminnan nykytilaa ja muutosta Suomessa: alan käsitteitä, toimintatapoja ja yhteiskunnallista asemaa. Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ovat vaikeassa asemassa yhteiskunnassa, sillä he eivät saa välttämättä tarvitsemaansa apua ja tukea oman taiteellisen ilmaisun toteuttamiseen ja taiteen esittämiseen. Tutkimusaineistona on kyselylomakkeella saadut vastaukset ja keskustelu Kettuki ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Taulun kanssa. Kyselyyn vastasi 13 tuetussa taidetoiminnassa työskentelevää sosiaali- ja terveysalan ja/tai taidealan ammattilaista. Teoreettinen viitekehys käsittelee alan terminologiaa ja sen muutosta kirjallisuudessa. Vammaisen henkilön asemaa yhteiskunnassa pohditaan kasvatussosiologisten ja filosofisten teorioiden kautta. Aineistosta nousee esille, että erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden yhteiskunnallista asemaa vahvistaisi tuetun taidetoiminnan toimijoiden vahvempi verkostoituminen ja yhteistyö. Tämän koetaan lisäävään mm. toiminnan näkyvyyttä. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuudet harrastaa ja kokeilla taidealaa tulisi olla yhtäläiset valtaväestön kanssa, mitä ne eivät nykyisin ole. Tuetun taidetoiminnan palvelujen saatavuus on jakaantunut maantieteellisesti epätasa-arvoisesti ja niiden laatu on vaihtelevaa. Taidestudio-toimintamalli on ammattilaisten tiedossa, mutta se ei ole käytössä Suomessa johdonmukaisesti. Erityis-etuliitteellä alkavat käsitteet koetaan osin vanhanaikaisiksi ja alalla suositaan käytettävän yleistä taidealan sanastoa, ellei korosteta rakenteita, joissa toimitaan.
  • Item
    Voimaantumisen tarve - Kuinka villiintyä rakentavasti?
    (2024) Aronen, Leena; Fast, Heidi; artmed; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Fast, Heidi
    Taiteen kandidaatin kirjallinen opinnäytetyöni tarkastelee aggression merkitystä taiteellisessa prosessissa sekä yhteiskunnallisesti. Tutkielmani pyrkii kyseenalaistamaan ”rauhoittumisen eetosta” ja etsii vastausta kysymykseen, aiheuttaako rauhoittumisen ylikorostuminen tunteiden tukahduttamista ja kieltämistä? Tutkielmani taiteellisessa osuudessa tavoitteenani on tarjota tietoa, kuinka aggressiota voi kanavoida rakentavasti taiteellisessa työskentelyssä ja minkälaisia vaikutuksia tällä on: mitä mahdollisuuksia taiteellinen työskentely voi tarjota ja minkälaisia mahdollisia ongelmia saattaa ilmetä. Taiteellinen tutkimukseni perustuu kehollisen piirtämisen praktiikkaan, joka pohjaa taideterapeuttisiin harjoitteisiin. Taiteellisteoreettinen, laadullinen tutkielmani on toteutettu taiteellisin sekä fenomenologishermeneuttisin tutkimusmenetelmin. Tutkimusaineistoni koostuu kirjallisen, teoreettisen osuuden lisäksi prosessilähtöisestä taiteellisesta työskentelystä ja tähän liittyvästä työpäiväkirjasta, jotka tarjoavat kokemuksellista tietoa aiheesta. Tutkimukseni päätarkastelukulmana on taiteellinen prosessi. Tutkimuksessani vahvistui kokemukseni tunteiden tukahduttamisen ja kieltämisen kulttuurista, jonka seurauksena voi nähdä passiivisaggressiivisuuden ja toksisen positiivisuuden. Tästä löytyi yhteyksiä rauhoittumisen eetoksen ylikorostumiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että aggression kanavoiminen taiteellisesti voi toimia rauhoittumisen ja rentoutumisen mahdollistajana. Tutkimukseni sai minut myös kyseenalaistamaan rauhoittuvan ja aggressiivisen kehollisen piirtämisen laadun vastakohtaisuutta.
  • Item
    Kylmiä väreitä taiteen äärellä: kehoaistinen tunteiden huipputila
    (2024) Mäkitalo, Taru; Fast, Heidi; artmed; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Fast, Heidi
    Tutkielman aiheena on kylmät väreet taiteen kokemisen kontekstissa. Sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä kylmien väreiden ilmiöstä, siihen kytkeytyvistä tunteista ja kokemuksen erityisestä kehollisuudesta. Tutkimuskysymys on kaksiosainen. Millaisia ovat kylmien väreiden kokemukset, joita kuvataidekasvattajat kokevat taiteen äärellä? Millaisia tunteita ja kehoaistisia tuntemuksia ilmiöön kytkeytyy? Tutkielma on laadullista taiteen tutkimusta ja siinä on fenomenologinen eli kokemuksellisuutta painottava ote. Tutkimusmenetelmiä ovat kirjallisuuskatsaus sekä kyselytutkimus. Kirjallisuuskatsauksen aineisto on pääasiassa ajankohtaista kognitiivisen neurotieteen tutkimusta kylmistä väreistä. Sen avulla havainnollistuu ilmiön taustaa, kuten mikä kylmiä väreitä aiheuttaa, millaiset piirteet vaikuttavat niiden alttiuteen ja mitä tunteita ilmiöön tyypillisesti kytkeytyy. Tunteille ovat keskeisiä niiden kehollisuus ja aistisuus, sillä interoseptio eli kehoaisti välittää kehon tuntemuksista viestin aivoihin, minkä ansiosta ihminen voi tulla tietoiseksi tunteesta. Tässä syntyy kehotietoisuus. Ilmiöstä erityisen tekevät sen poikkeuksellisen voimakas kehollisesti sähköinen luonne sekä sähköisyyteen sitoutuvat vahvat tunteet. Aivojen palkkiojärjestelmän toiminta ja sen mukana dopamiini liittyvät olennaisesti ilmiöön ja tuottavat kokemuksessa intensiivistäkin mielihyvää ja nautintoa. Tämä liittyy myös ilmiön hyvinvointia lisäävään vaikutukseen. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin kuvataidekasvattajien kylmien väreiden kokemuksia. Aineistoa analysoidaan ja tulkitaan teemoittelu-menetelmän avulla sekä myös määrällisesti laskemalla eri kokemuksien yleisyyksiä. Tulokset tuovat esiin uusia ulottuvuuksia ilmiöstä ja havainnollistavat ilmiön monitahoista luonnetta. Kyselyaineistosta nousee esiin kuusi teemaa, joiden avulla vastataan tutkimuskysymykseen. Teemat ovat: 1) Voimakkaat ja yllättävät tunteet, 2) Haikea kokemuksellisuus, 3) Ylevyys, ihailu ja uppoutuminen, 4) Samaistuminen ja empatia, 5) Kehoaististen tuntemusten moninaisuus sekä 6) Epämieluisuus kokemuksissa. Tutkielman perusteella kylmät väreet on interoseptiivista aistitietoa kehon eri sisäosista. Kylmissä väreissä keholliseen virittyneisyyteen yhdistyy laaja tunteiden yhdistelmien kirjo. Kehon virittyneisyys signaloi yllättymistä sekä henkilökohtaista merkitystä ja poikkeuksellisuutta. Kylmät väreet liittyy alkukantaisesti taistele ja pakene –reaktioon, mistä löytyy myös olennainen yhteys yllättymiseen. Kokemus taiteen äärellä on keskeisesti kehollinen: havaitseminen ja tunnereaktio käynnistyvät aistilliskehollisesti. Tutkielma pyrkii tuomaan esille ihmisyyden kehon ja mielen vastavuoroisuuden ja samanaikaisuuden, mikä tulisi ottaa huomioon myös kasvatuksessa. Kylmien väreiden ja sen interoseptiivisen dynamiikan ymmärtäminen ja opettaminen lisää kehotietoisuutta ja auttaa tunnistamaan tunteita konkreettisemmallakin tavalla. Tutkielma tarjoaa kuvataidekasvatukselle valtavirrasta poikkeavan kehollisen taidekäsityksen. Se on keskustelunavaus kylmien väreiden kehoaistisen kokemuksen merkityksestä keskeisenä osana kuvataiteen kokemisessa ja tekemisessä.
  • Item
    Mistä muodot tulevat?
    (2024) Vahera-Chibnik, Alexander; Fast, Heidi; artmed; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Fast, Heidi
    Tutkielma käsittelee muotojen syntymistä keramiikan muotoilussa. Tavoitteena on selvittää muoto-jen syntyä seuraavan tutkimuskysymyksen kautta: Mistä muodot tulevat? Tutkimus kuuluu taiteellisen tutkimuksen alaan. Tutkimuksen kohdetta lähestytään fenomenolo-gisella otteella taideperustaisen toimintatutkimuksen kautta. Tutkimuskohteena on tekijän henkilö-kohtainen taiteen praktiikka, jonka keskiössä on savesta dreijaaminen ja käsinrakentaminen. Tutkimusaineisto muodostuu tutkimusprosessin aikana tuotetusta keraamisesta teoskokonaisuu-desta ja sen valmistamisprosessista sekä muutamasta käsitteestä. Aineistoa analysoidaan fenomeno-logisen analyysin avulla. Tämän tutkimuksen kautta luodaan teoreettinen viitekehys, joka antaa työ-kaluja muotojen syntymisen sanallistamiselle.
  • Item
    Kuplauttavat taidesuuntaukset
    (2024) Korpua, Terho; Fast, Heidi; artmed; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Fast, Heidi
    Tutkielma käsittelee hypoteettisia ”Kuplauttavia taidesuuntauksia”. Ehdotettu termi viittaa taidesuuntausten suosion laatuun, joka vahvistaa itseään mahdollisten arvolatausten kautta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, ovatko kyseiset ”kuplauttavat taidesuuntaukset” todellinen ilmiö, mitkä ovat ilmiön taustamekanismit ja muodostavat elementit, eli ”rakennuspalikat”, sekä kykeneekö suuntauksen ulkopuolinen taiteilija keinotekoisesti hyödyntämään ilmiölle ominaisia elementtejä omassa työskentelyssään? Tutkielma on kaksiosainen ja kuuluu kokeellisen taiteellisen tutkimuksen alaan. Ensimmäinen osuus koostuu kvalitatiivisesta teemoittelu-analyysista, jossa tarkastellaan kahta esimerkkitaiteilijaa Thomas Kinkadea ja Michelangeloa. Esimerkkitaiteilijat ovat valittu heidän jakamansa suosion ja uskonnollisen arvolatauksen vuoksi. Aineistoina teemoittelulle toimii molempien taiteilijoiden teosesimerkkejä, sekä heidän uriansa ja elämiään käsittelevät akateemiset tekstit. Teemoittelu-analyysi pyrkii löytämään aineistosta yhtäläisyyksiä intention, suosion ja kuvaelementtien saralla, joista voidaan muodostaa ilmiölle ominaiset ”rakennuspalikat”. Taiteellisen osuuden muodostaa kokeellinen tutkielma esimerkkitaiteilijoiden praktiikkojen yhdistämisestä tutkijan omaan praktiikkaan. Erilliset Michelangelon ja Kinkaden tekemisen tapoja sivuavat teoskokeilut pyrkivät informoimaan haasteita ilmiön määrittelemisessä ja toisintamisessa, sekä kokeessa itsessään. Tutkielman pohjalta havaittiin, että ”kuplauttavat taidesuuntaukset” ovat todellinen huomattavasti alkukysymystä monimutkaisempi, ja terminä problematisoitava ilmiö. Ilmiö koostuu tutkimuksen pohjalta ainakin kolmesta ”rakennuspalikasta”, joiden toi-sintaminen paljastuu kokeellisessa taiteellisessa osuudessa haastavaksi. Kokeilussa pal-jastuvat haasteet tarjoavat ilmiön kannalta tärkeää tietoa taidesuuntausten määritte-lemisestä ja tarkastelusta erillisen praktiikan avulla.
  • Item
    Pronssi ja puut: Uusmaterialistisen taideteoksen rakentuminen
    (2024) Tapiovaara, Karo; Malinen, Piritta; artmed; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Malinen, Piritta
    Filosofisesta materialismista ponnistavat uusmaterialistiset teoriat (monikkomuodossa mm. Coolen ja Frostin, 2010, mukaan) pyrkivät kyseenalaistamaan ihmisen hierarkkisen suhteen fyysiseen maailmaan ja rakentamaan vaihtoehtoisen kanssakäymisen malleja ihmisen ja ei-ihmisen, elollisen ja elottoman välille. Uusmaterialismeille keskeistä on posthumanistisuus, ihmisen ja ihmiskokemuksen ensisijaisuudesta pois pyrkiminen. Kandidaatintutkielmassa tarkastelen uusmaterialismien mahdollisuuksia taiteen kentän uudistajina. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on filosofi Jane Bennettin teos Vibrant Matter: A Political Ecology of Things (2010) ja siinä esitetty materian toimijuuden käsite. Toinen keskeinen termi tutkimuksessani on deleuze-guattarilainen sommitelma, jonka kautta lähestyn aikalaisteni kuvataiteilijoiden teoksia ja teosprosessia itseään. Teen taiteellista tutkimusta ja selvitän, miten uusmaterialistinen ajattelu muokkaa taiteen luomis- ja kokemisprosessia. Taiteellinen työskentelyni sijoittuu ajanjaksolle marraskuusta 2023 huhtikuuhun 2024 kuvanveiston sivuaineopintojeni puitteisiin. Tutkin prosessissa syntyvien teosten olemassaoloa myös konkreettisessa taidenäyttelyn kontekstissa, sillä ne ovat esillä osana sivuaineeni ryhmänäyttelyä huhtikuussa 2024. Ihmisen ja fyysisen maailman suhteen uudelleenajattelu on ajankohtaista moninaisten ekokriisien ja kulutuksen ongelmien värittämässä ajassa. Tunnistan taiteen kentän kiinnittyvän erottamattomasti muuhun ihmisen rakentamaan kulttuuriin ja ympäristöön. Tällöin siihen kohdistuvat samat muutospaineet, kun ihmisten toimintaan muilla yhteiskunnallisilla osa-alueilla. Hahmottelen uusmaterialismien mahdollisuuksia ja toisaalta vaatimuksia taiteen kentälle. Huomioin, että Bennettin teorian näkökulmasta muutos on vaadittua: uusmaterialistinen suhde taideteokseen on ristiriidassa taiteen kentän käytäntöjen kanssa.
  • Item
    Luonnonvärien mahdollisuudet erityistaidetoiminnan alalla - Taideperustainen toimintatutkimus
    (2024) Huoso, Riina; Malinen, Piritta; artmed; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Malinen, Piritta
    Tutkielmassa tarkastellaan luonnonvärien mahdollisuuksia erityistaidetoiminnan alalla laadullisen taideperustaisen toimintatutkimuksen ja ekososiaalisen kasvatuksen keinoin. Tutkielman tavoitteena on selvittää vaihtoehtoisen tekniikan opettamista ja mahdollisuuksia erityistaidetoiminnan kentällä ja pohtia kahden tutkimuskysymyksen kautta saisivatko taiteilijat, joilla on erityisen tuen tarpeita uutta inspiraatiota ja vaihtoehtoista tekniikkaa omaan taiteelliseen työskentelyynsä sekä voiko ohjatussa taidetyöpajassa herätellä omaa luontosuhdetta ja tukea osallistujien hyvinvointia. Tutkimusaineistona toimii taiteellinen osuus sekä maalaustyöpajan ohjaamisesta saadut havainnot, muistiinpanot ja teemahaastattelu, joka toteutettiin maalaustyöpajaan osallistuneille. Tutkielmassa tutkitaan, mitä mahdollisuuksia luonnonväreillä maalaaminen avaa tietoisuuteemme, ja mitä voidaan maalaamisen kautta oppia ja ymmärtää luonnonväreistä ja luonnon monimuotoisuudesta. Teoriaosuuden luvuissa kaksi ja kolme keskitytään avaamaan kuvataidekasvatukseen sekä erityistaidetoiminnan alaan liittyviä käsitteitä. Luvussa neljä kuvataan luonnonvärien historiaa, nykypäivän ilmiötä sekä luonnonväreillä maalaamiseen liittyviä asioita. Luvuissa viisi ja kuusi keskitytään taiteelliseen osuuteen ja maalaustyöpajan ohjaamiseen liittyviin asioihin. Luvussa seitsemän avataan ohjatusta maalaustyöpajasta saatuja tietoja ja tuloksia. Lopuksi tiivistän tutkielman prosessista nousseita ajatuksia, taiteellisesta osuudesta tehtyjä havaintoja sekä osallistujien kokemuksia luonnonväreillä maalaamisesta vaihtoehtoisena tekniikkana erityistaidetoiminnan alalla. Tutkimus osoittaa, että luonnonväreillä maalaamisesta ollaan kiinnostuneita ja niillä halutaan oppia maalaamaan. Omaa luontosuhdetta on mahdollista tutkia ja herätellä yhdessä kehollisin ja moniaistillisin tavoin sekä tuoda esiin visuaalisin ja verbaalisin keinoin. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että maalaustyöpajaa ohjatessa osallistujien hyvinvointia voi tukea eri tavoin sekä ohjata osallistujia oman hyvinvoinnin edistämiseen.
  • Item
    Vaihtoehtoinen lähestymistapa lautailuun katutilassa
    (2023) Hippinen, Jaakko; Taegen, Jonna; Jaara, Elina; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Özer-Kemppainen, Özlem
    Kaupunkitilan suunnittelussa näkyvin muoto suhtautua lautailuun tapahtuu vihamielisen arkkitehtuurin kautta. Vihamielinen arkkitehtuuri on koettu ongelmalliseksi julkisen tilan suunnittelukeinona. Tämän kandidaatintutkielman lähtökohtana oli nostaa esiin lautailun positiivisesti huomioivia suunnittelukeinoja kaupunkitilan suunnittelussa. Tutkielmassa perehdytään kirjallisuuskatsauksen kautta ensin lautailun historiaan ja ympäristövaikutuksiin, ja tämän jälkeen vihamieliseen arkkitehtuuriin kaupunkitilassa, sekä miten se näkyy lautailua vastaan. Tutkielmassa tutkitaan lautailijoiden tapaa käyttää kaupunkitilaa, sitä miten lautailu näkyy kaupunkitilassa sekä niitä kaupunkitilan ominaisuuksia, jotka mahdollistavat lautailun. Kirjallisuuskatsauksessa käy ilmi, että lautailun paremmin huomioiva suunnittelu takaa toimivamman kaupunkiympäristön kaikille käyttäjille. Tutkielmassa esitetyt esimerkkikohteet auttavat hahmottamaan niitä kaupunkitilan ominaisuuksia, joita lautailu edellyttää. Esimerkkikohteissa nousee esiin myös mahdollisuus osallistaa lautailijoita kaupunkitilan kehitykseen. Tutkielmassa kartoitetaan kyselytutkimuksen avulla lautailijoiden mieltymyksiä liittyen kaupunkitilan käyttöön. Kyselyn vastauksista käy ilmi, että lautailijoiden mieltymykset vaihtelevat paljon esimerkiksi iän mukaan. Kyselytutkimuksessa korostuu tarve suunnittelulle, jossa eri käyttäjäryhmien mieltymykset ymmärretään. Kirjallisuuskatsauksen, esimerkkikohteiden ja kyselytutkimuksen pohjalta esitetään kaksi konkreettista asiaa kaupunkitilan suunnitteluprosessien tueksi. Toisessa ehdotuksista korostuu taiteen ja lautailtavan ympäristön integrointi, ja toisessa puolestaan lautailijoiden osallistaminen kaupunkitilan kehitykseen digitaalisen alustan avulla.
  • Item
    Kerronnan halkeamia: muistoadressien estetiikka teossuunnittelussa
    (2024) Äärelä, Elina; Lotvonen, Heikki; artmed; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kortteinen, Tuomas
    Mitä on muistoadressien estetiikka nykyaikana kristillisen uskon sisällä Suomessa? 
Opinnäytteessä käydään läpi adressien kuva- ja kuvitusmaailmaa, minkä pohjalta produktiivisessa osuudessa on toteutettu omien kuvitusten ja tekstien kanssa taiteellinen runoteos. Opinnäyte haastaa tällä tavoin perinteistä muistoadressien estetiikkaa produktiivisen osuuden taiteellisen teoksen kautta. Opinnäytteen produktio-osuudella haetaan uutta tapaa kuvata surua ja muistoa. Työn tavoitteena on adressien tutkielman perusteella luoda oma uusi estetiikka adresseille, joka haastaa nykyistä kuvastoa. Luotujen adressien aiheet jäävät kuitenkin luontoteemaisiksi, mutta abstraktilla tavalla. Opinnäytteen produktiivisen osuuden taiteelliset muistoadressit sisältävät autofiiktiivisiä tekstejä, jotka venyttävät ja haastavat muistoadressin käyttötarkoitusta. Teoksessa adressin välilehtien runot ovat autofiktiivistä tarinaa kahden ihmisen välillä, sen sijaan että adressi lähetettäisiin menehtyneen omaisille. Opinnäytteen teoksessa adressi on toteutusformaatti, mutta kuvitukset voitaisiin myös irrottaa tästä teoksesta ja muokata kaupalliseen käyttöön tuotteena, joka tarjoaisi muutakin estetiikkaa muistoadressien pariin. Opinnäytteen menetelmänä on käytetty sisäänpäin suuntautuvaa menetelmää, joka mahdollistaa jo olemassaolevan tiedon käyttämisen. Produktiivinen osuus on toteutettu kirjallisessa osuudessa läpikäydyn teorian ja 
visuaalisen taustatutkimuksen pohjalta. Lopputuloksen mukaan adressien kuvamaailma on keskenään hyvin samanlaista. Valokuvat ja kuvitukset luonnosta hallitsevat kokonaisilmettä. Onko syynä se, ettei aiheeseen uskalleta koskea? Opinnäyte ottaa käsittelyyn tämän herkän aiheen kokeellisen prosessin kautta. Opinnäytteen perusteella voidaan myös päätellä, että muistoadressien maailmaa ei olla ennen haastettu. Opinnäyte tarjoaa näin uuden tulokulman tuttuun aiheeseen. Produktiivinen osuus yhdistää autofiktiivisen runoteoksen perinteiseen hengelliseen formaattiin, mikä luo teoksesta uuden kokemuksellisen kokonaisuuden.
  • Item
    Designing a Flexible Visual Identity for Dash: A Creative Problem-solving Competition
    (2024) Sarkkinen, Patricia; Lotvonen, Heikki; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Osipow, Penni
    This production-based thesis explores the key design challenges and considerations in developing a visual identity for Dash, a creative problem-solving competition, and investigates how they can be effectively addressed. I tackle this challenge by designing a flexible visual identity—a method proposed by Martin Lorenz in his book 'Flexible Visual Systems: The Design Manual for Contemporary Design' (2021). In a rapidly changing and multicultural design world that speaks to many people simultaneously, my aim is to design a visual identity that challenges traditional logo-centric approaches. I delve into the characteristics and benefits of flexible visual identities by studying two main sources: ‘Flexible Visual Systems: The Design Manual for Contemporary Design’ (Lorenz, 2021) and 'Creating a Flexible Visual Identity: A Study of Flexible Visual System Mechanisms’ (Sillfors, 2023). Next, I apply the theory to the production phase by designing a flexible visual identity for Dash Design, aiming to gain a critical understanding of the process of designing and integrating such an identity. Implementing Lorenz’s method for creating a form-based flexible visual identity proved to be instrumental in developing the visual identity for Dash. It effectively addressed issues related to the adaptability, variability, and legibility of visual elements. Drawing from the background research on flexible visual identities and my experience in designing such identities, I conclude that a flexible visual identity is a timely approach for designing visual identities that can adapt to different contexts, needs, and platforms.
  • Item
    Miksi suunnittelet fontin? – Kirjainmuotoilun perustelun merkittävyys
    (2024) Arvelin, Justus; Lotvonen, Heikki; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kortteinen, Tuomas
    Tässä kandidaatin opinnäytetyössä tutkitaan typografiaa, kirjainmuotoilua ja sitä miksi fontteja suunnitellaan sekä suunnittelen kirjaintyypin. Pyrkimyksenä ei ole löytää täydellistä vastausta, vaan ennemminkin esitellä erilaisia ratkaisuja, joilla perustella uuden fontin suunnittelemista, sekä kysymyksiä, joiden avulla tehdä päätöksiä. Tutkielmassa keskitytään suunnittelutyön perustelemisen merkityksen lisäksi typografian sanastoon ja sen murrokseen sekä sans-serif–kirjaintyyppeihin. Produktio on kirjaintyyppi, joka perustuu vanhaan ennestään digitoimattomaan kirjaintyyppiin. Tutkielmassa tutkitaan typografisen sanaston eri tulkintoja, määritellään fontti-sanan tarkoitus, käydään läpi erilaisia tapoja, joilla suunnitella kirjaintyyppi sekä, miten eri typografian ammattilaiset näkevät kirjainmuotoilun tänä päivänä. Tutkielma ei kuitenkaan käy läpi niitä käytännön tarpeita, joihin fontteja edelleen suunnitellaan, kuten esimerkiksi kommunikointi, kielten säilyttäminen ja saavutettavuuden kehittäminen, vaan keskittyy vastaamaan kysymykseen suunnittelijan näkökulmasta. Perehtyessä kirjaintyyppien luokitteluun sekä sen haasteisiin havaitaan, että uudelle luokittelujärjestelmälle on tarvetta, kun taas typografian murrokseen sekä sen nykytilanteeseen tutustuessa todetaan suunnittelutyön tapahtuvan nykyään paljon näytöltä näytölle eikä juurikaan enää paperille. Tutkielmassa avataan myös sans-serif–kirjaintyyppien historiaa ja jaottelua. Produktio on kirjaintyyppi, jonka keskeisimpänä lähdeaineistona ovat vanhat saksalaiset Schelter & Giesecken suunnittelemat kirjaintyypit Navarra, Washington ja Columbus. Mitään näistä kolmesta ei ole koskaan digitoitu. Produktio tasapainottelee oman tulkinnan ja vanhan säilyttämisen välillä keskittyen kuitenkin luomaan uutta eikä vain kopioimaan vanhaa. Produktion avulla on tarkoitus löytää tapa suunnitella, joka perustelee kirjainmuotoilutyötä sekä suunnittelijalle itselleen kuin yleisöllekkin. Lopputulos vastaa hyvin tavoitteita kirjaintyypin suunnittelemisesta tavalla, joka on perusteltua, avointa ja kiinnostavaa. Perustelu työlle tulee pitkälti oppimisen ja luomisen tarpeesta, mutta myös tarpeesta säilyttää vanhoja kirjaintyyppejä. Opinnäytteessä tutkitaan typografiaa, sen murrosta sekä erityisesti nostetaan esiin avoimuuden tärkeyttä suunnittelussa. Lopputuloksena on, että kirjaimia voi suunnitella suunnittelun ilosta, mutta erittäin olennaista on olla avoin niin suunnitteluprosessistaan kuin sen taustoista ja intentioista. Kyseessä oleva toiminta edistää niin typografiaa kuin yleisemmin graafista suunnittelua ja on siksi hyvin tärkeää. Työn jälkeä tärkeämpi merkittävyyden mittari on suunnittelijan kyvykkyys perustella sekä sanallistaa suunnitteluprosessi ja sen lopputulos.
  • Item
    Seikkaileva ote – serendipiteetin ja intuition hyödyntäminen kuvantekemisessä
    (2024) Meriläinen, Taina; Lotvonen, Heikki; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Osipow, Penni
    Käytämme intuitiota päätöksenteossa päivittäin. Usein emme huomaa sitä, puhumattakaan siitä, että osaisimme luoda sen hyödyntämiselle otollisia tilanteita tietoisesti. Käyttämättömänä intuitio voi surkastua, mikä tarkoittaa, että osa kapasiteetistamme jää hyödyntämättä. Tämä tutkielma kannustaa kuvantekijää pohtimaan omaa luovaa prosessiaan tuomalla seikkailevaksi otteeksi nimetyn kuvantekemisen tavan lähempään tarkasteluun. Se pyrkii auttamaan lukijaa tunnistamaan sekä halutessaan hyödyntämään ja kehittämään intuitiotaan ja serendipiteettiä eli onnekkaita sattumia. Tämä opinnäytetyö etsii vastausta kysymykseen, mitä ovat ne keskeiset piirteet, joita seikkaileva ote kuvantekemisen lähtökohtana pitää sisällään. Produktio-osa on seikkailevan otteen oppaan konsepti. Se koostuu teemoitetuista johdantoteksteistä ja niihin liittyvistä kuvituksista sekä konkreettisista vinkeistä ja harjoituksista. Kuvituksia tehdessä on hyödynnetty seikkailevaa otetta. Konsepti on siis samalla paitsi opas myös käytännön esimerkki seikkailevan otteen menetelmästä. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisista lähteistä yhdistettyinä henkilökohtaisten luomisprosessien tuottamaan tietoon. Konseptin taittotyö on rajattu tutkielman ulkopuolelle, jotta opinnäyte pysyisi laajuudeltaan tarkoituksenmukaisena. Opinnäytteessä havaittiin, että koska intuitio ja serendipiteetti ilmenevät jokaisella hieman eri tavoin on niitä koskien mahdotonta kehittää yhtä tiettyä metodia. Kuitenkin molemmat ovat prosesseja, joiden eri vaiheisiin voi vaikuttaa. Olennaisinta on omaksua sellainen asenne ja virittäytyä tietoisesti sellaiseen olotilaan, joissa on alttiimpi sekä serendipisille löydöille, että intui-tiiviselle tiedolle. Seikkailevan otteen määritelmäksi kiteytyikin avoin ja utelias asenne, jossa lähestytään kuvantekemistä kokeilemalla ja päättämättä lopputulosta ennalta. Työssä löydettiin neljä piirrettä, jotka yhdistävät seikkailua, serendipiteettiä ja intuitiota ja jotka muodostavat seikkailevan otteen ytimen. Ne ovat prosessin merkityksellisyys, rohkea, avoin ja utelias asenne, tasapainoilu irti päästämisen ja kontrollin välillä sekä yhteydessä oleminen omaan sisimpään ja ympäristöön. Tutkielma osoitti, että vaikka seikkailevassa otteessa ei ole kyse täysin mielivaltaisesta sattuman armoille heittäytymisestä, vaatii se kuitenkin epämääräisyyden ja epäonnistumisen sietokykyä. Ratkaisuja ei pakoteta, niille annetaan tilaa tapahtua. Tämä tarkoittaa tietoista rationaalisen mielen ehdotusten vaimentamista. Kuvan käyttötarkoitus määrittelee kuitenkin usein joitain reunaehtoja, jotka on pakko ottaa huomioon. Siksi tekeminen on tasapainoilua intuitiivisen ja rationaalisen sekä irti päästämisen ja kontrollin välillä. Parhaimmillaan tuossa risteyskohdassa syntyy merkityksellinen läsnäolon hetki ja syvä yhteys omaan sisimpään, moniin eri tietämisen tapoihin ja käsiteltävään materiaaliin. Seikkaileva ote voi tuottaa kuvia, jotka kiteyttävät hankalasti sanallistettavia ilmiöitä. Laadukkaan, yhtenäisen lopputuloksen takaamiseksi se edellyttää tekijältään kuitenkin kykyä hylätä ja tuhota tuotoksiaan. Tähän on muistettava varata aikaa. Opinnäytetyössä havaittiin myös, että yhteisöllä on merkittävä vaikutus siihen, tunnistaako kuvantekijä intuitiotaan tai serendipiteettiä, arvostaako niitä tai osaako ja pystyykö hyödyntämään ja kehittämään niitä. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon myös Aalto-yliopiston opintokokonaisuuksia suunniteltaessa, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisuuksia kehittää luovia prosessejaan monipuolisesti.
  • Item
    Illuusio
    (2023) Nurminen, Iida; Lauri, Tomi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lauri, Tomi
    Tässä kandidaatin opinnäytetyössä tutkin mitä on illuusio, mitä se tarkoittaa elokuvalavastuksessa ja miksi ihminen ajattelee miten ajattelee. Syvennyn ihmisen ajattelumalleihin, ja sovellan niitä pohtiessani illuusiota elokuvalavastamisessa. Elokuva on illuusio, siksi haluan sitä tutkia. Haluan ymmärtää mitä illuusio tarkoittaa, mistä se syntyy ja mitä se pitää sisällään. Elokuvantekijänä koen tarvitsevani tätä tietoa ja ymmärrystä illuusion luomisesta. Kirjoitin opinnäytteeni perehtymällä erilaisiin kirjoihin ja tietoteksteihin, jotka käsittelivät ihmisen psykologiaa, ajattelumalleja ja logiikkaa. Tutkin miten ihminen kokee eri värejä, kontrastia ja asiayhteyksiä. Hyödynsin verkkolähteitä sekä perustelemaan omia ajatuksiani että löytämään havainnoivia kuvia, tukemaan työtäni. Keskeisimmät ajatukset ja löydökset ovat, että ihminen on monimutkainen olento, mutta sekä loogisesti että rationaalisesti ajatteleva, ja kun näitä ajattelumalleja ymmärtää, voi niitä hyödyntää esimerkiksi elokuvassa. Kognitiiviset illuusiot liittyvät tapaan, jolla mielemme käsittelee tietoa, mikä johtaa virheellisiin tuomioihin ja päätöksiin. Esimerkkejä ovat vahvistusharha, jossa etsimme tietoa, joka vahvistaa ennakkokäsityksiämme, ja ankkurointivaikutus, jossa päätöksiimme vaikuttaa ensimmäinen tieto, jonka kohtaamme. Illuusiot voivat toimia ikkunoina ihmisaivojen monimutkaiseen toimintaan ja siihen, miten ne käsittelevät aistitietoa. Ne haastavat ymmärryksemme havainnosta ja kognitiosta korostaen aivojen huomattavaa kykyä rakentaa todellisuutemme vastaanottamansa tiedon perusteella. Illuusion tutkimisella on käytännön sovelluksia useilla aloilla psykologiasta ja neurotieteestä taiteeseen ja muotoiluun, koska se auttaa meitä ymmärtämään paremmin, kuinka havainnointiamme voidaan manipuloida ja miten ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Visuaaliset illuusiot esimerkiksi huijaavat silmämme havaitsemaan muotoja, kokoja, värejä tai liikkeitä eri tavalla kuin ne todellisuudessa ovat.
  • Item
    Nature-Inspired Product Design: Exploring the inspiration approaches of Finnish product designers
    (2024) Järvi, Mika; Jeong, Rebecca; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Person, Oscar
    This thesis explores how Finnish product designers draw inspiration from the aesthetics, forms, and sensory perceptions found in nature. Despite the recognised value of nature-inspired approaches in fields such as biomimicry and biophilic design, their practical application in product design remains unexplored. This knowledge gap implies that product designers may lack the necessary guidance to utilise nature inspiration effectively, potentially limiting their project outcomes. This study combines insights from existing literature with findings derived from interviews with seven experienced Finnish product designers. The literature review highlights the importance of inspiration in the design field and explores prior approaches to nature-inspired design. Semi-structured interviews were used to gain practical insights regarding the inspiration processes of the designers. The interview participants were selected primarily based on their long experience with nature-inspired design and their focus on creating physical artefacts. Content analysis was applied to identify common themes, categorise information, and find correlations within the data, while thematic analysis was used to interpret overarching notions in connection with existing literature. The interview findings are examined through three main components: sources, motives, and methods. The individual data within each component has been grouped into themes and broader categories to provide clarity. The results highlight the importance of different types of stimuli, including visual, tactile, and textual stimuli. Preferred inspiration sources include themes such as flowers and wild plants, seasonal changes, and natural imperfections. Motives for utilising nature inspiration are grouped into themes such as pleasant aesthetics, communicating ecological values, and boosting creativity and well-being. The findings also include correlations between motives and preferred inspiration sources. The practical methods used to draw inspiration from nature are divided into broader categories such as immersive and curated engagements. Lastly, the results of a synthesis between prior literature and interview findings are explored, emphasising aspects such as the importance of observing nature’s true complexity, embracing unexpected encounters, and interpreting nature through one’s own experiences. The practical implications are conveyed in the form of design recommendations, serving as a valuable starting point for designers. The first section introduces a nature inspiration framework, providing both an overview and a step-by-step guide. The second part summarises overarching design aspects that are useful to consider throughout the inspiration process. Furthermore, the aim is to encourage additional research in the field of nature-inspired product design, leveraging Finland's established tradition in this area.
  • Item
    Jokainen vaate sisältää eläinkokeen
    (2023) Rämö, Pyry; Peltonen, Elina; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hyötyläinen, Ilona
    Taiteen kandidaatin kirjallisen opinnäytetyöni tarkoitus on jäsentää vuosien 2021 ja 2022 aikana toteuttamani seitsemän asukokonaisuuden vaatemalliston kokonaismerkitystä ensisijaisesti taiteellisen työn tekijän näkökulmasta. Pyrin analysoimaan konkreettista työtäni toteutuksen lähtökohtien ja lopputuloksen suhteen sopimuksenvaraisuudesta esittämieni huomioiden kautta. Keskeinen näkökulma edellä mainittuun on aistihavainnon ja oivalluksen korostuminen työni lähtökohtana, sekä toisaalta edelliselle olosuhteita muotoileva improvisaatiopohjainen työmenetelmä, joka puolestaan korostaa kohteiden ominaisuuksien havainnoinnin oleellisuutta työni pohjana. Kartoitan aistihavainnon, oivalluksen sekä improvisaation merkitystä työlleni sille ulkopuolisten sekä kirjallisten, arkisten että kuvataiteesta tekemieni havaintojen avulla opinnäytetyöni kokonaisuutta pohjustavassa esseessä, jonka jälkeen esittelen vaatemallistoni konkreettiset lopputulokset kykyjeni mukaisella seikkaperäisyydellä avaten sekä työprosessia että itse vaatteiden kvaliteetteja.
  • Item
    Designing visual havens: Exploring the role of visual communication design in fostering sense of belonging in community brands
    (2023) Vila Comas, Júlia; Veselova, Emilija; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Leinonen, Teemu
    Communities have long been crucial for individuals, offering a sense of safety and belonging that often addresses needs unmet by capitalism. These communities rely on symbols and visual materials, yet little is understood about their creation, functions, and meaning within these groups. It is clear that emotions significantly influence the use of visual materials by communities, but a comprehensive understanding of these connections is lacking. This thesis investigates the potential role of visual communication design (VCD) in nurturing a sense of belonging within communities. To establish a theoretical foundation, the study delves into psychology and sociology literature, dissecting the mechanisms behind societal senses of belonging and community formation. Simultaneously, the lens of VCD is applied to unravel the intricate web of visual language, exploring its functions, meanings, and implications. However, a significant gap exists in marketing literature regarding non-commercial brands, essential for comprehending VCD in non-commercial contexts. To address this, a new term, "community brand" (CB), is introduced, aiming to define brands focused on fostering belonging rather than profit generation. In an effort to validate and contextualize the applicability of this novel terminology, six visual designers were interviewed, shedding light on their practices in designing with communities. Furthermore, these insights revealed information about their design processes, frequent challenges, and potential improvements. This research culminates in a case study of Nuoret Designerit (NuDe), showcasing how VCD contributes to nurturing a sense of belonging within a CB. NuDe's visual elements hold deep emotional significance for its members, serving as strong symbols of community. In conclusion, this study's theoretical framework, the development of new terminology, expert interviews, and the NuDe case study offer insights into the interplay between belonging, CBs, and VCD. This thesis serves as an initial exploration into the realm of CBs through the visual design lens, aiming to spark further research in this field.
  • Item
    Ääniarkkitehtuuri; Ääni, Tunnelma ja Arkkitehtuuri
    (2023) Urala, Lauri; Lindgren, Tommi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Özer-Kempainen, Özlem
    Architecture is often considered a visual art form, even though experiencing it requires all of our senses. Especially the sense of hearing plays a significant role alongside visual perception in experiencing architecture. However, it has taken a back seat compared to other senses, with vision dominating environmental perception. The sound architectural features of buildings are often overlooked. Aural architecture refers to the audible aspect of a building or environment. For example, the sounds of an old town or the silence of a church are sound architectural characteristics. The auditory properties of spaces have a crucial impact on how we perceive them; spaces that are visually dreary can become cozy with a changing soundscape, whereas generally secure places can become unfamiliar. Thus, aural architecture is responsible of a places atmosphere. This bachelor's thesis explores the significance of sound in spatial experience. The study investigates how the auditory qualities of space are utilized in architecture and reflects on the reasons why the auditory features of architecture are marginalized in western design. The aim is to highlight the importance of sound in architectural design and make the elusive topic of aural architecture more approachable. In this thesis the technical aspects of sound, such as the accessibility of the built environment or the physical properties of sound are not explored. Instead the focus is on the experiential aspect of sound in space, namely, sound architecture. The research is conducted using literary sources, an expert interview, and case studies. The thesis establishes a foundation for the characteristics of aural architecture through literary sources and the interview, after which their manifestation is studied in the case study chapters. The main conclusions of the thesis are that sound plays a significant role in how we perceive space. The relationship between sound and architecture is not straightforward; depending on the context, the role of sound is either to support architecture or to be the main aspect of a space, where the visual architecture supports the sound. Additionally, it is concluded that the oversight of sound architecture is due to the visual emphasis of our time and our noisy society.
  • Item
    The non-cis approach to sex toys: Understanding the gendering of sex toys from a design perspective
    (2023) Marpegan, Zina; Chumaira, Tania Miranti; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Leinonen, Teemu
    The history of industrialized sex toys and what led them to their present form is undetailed. Many aspects of how they came to be are debated, such as their origins in treating hysteria through clitoral massages by a doctor. Their marketing has historically been veiled by taboo, using double entendres and expecting the user to understand their “hidden” purpose. This taboo, aided by the appropriation of sex toy production by the adult film industry, has also led to a clear division between sex toys made for men/women. Despite the toys being able to be used by any gender, this is still the prominent way to categorize the toys. Gendering sex toys in a binary manner is being questioned by sections of the market named “un-gendered” or “queer-friendly”. This thesis analyzes how sex toys are gendered, particularly throughout their design, sales, and marketing, and proposes alternatives that are not based on a binary gender system. The results were found by analyzing the qualitative data gathered through interviews with six experts in the field (based in Europe and Australia) and exploring the emerging alternatives in online sex stores. Two major alternatives were identified: categorization by anatomy (e.g. penis or nipples), or by the type/function of the toy (e.g. vibrating or suction). The designer is responsible for deciding when to give space for a taboo or work against it. Safety should always be at the core of a sex toy design. When considering how to categorize, market, and present a Sex Toy, a designer should also consider if gendering is necessary or useful. This thesis reveals that the practice of categorizing by gender is an unnecessary one that needs to be re-evaluated. It can create unsafe environments and uncomfortable experiences for gender non-conforming people, intersex people, and people with disabilities, trauma, or surgeries. By labeling products exclusively by gender, the use, material safety, and other information gets obscured. Thus, users might feel pressured to conform to the stereotypes of what sex toy use is.
  • Item
    Principles of Social Presence for Virtual Reality: How Avatars Affect Presence
    (2023) Lindgren, Kathleen; Chumaira, Tania; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Leinonen, Teemu
    The current focus of the field of Virtual Reality (VR) is on developing novel experiences and graphical enhancements; however, there is a gap in research when it comes to understanding the principles of VR social presence. This thesis aims to explore the principles that promote social presence in a VR environment for users using a head-mounted display. The research in this paper has been conducted primarily via theoretical research. Field research involving seven expert interviews was conducted to corroborate and confirm the findings of the literature review, as well as provide insight into the issues specialists face when designing for social virtual worlds. The findings from the interviews are divided into three main categories: user interaction, environment-centric design choices, and player-centric design choices. The literature review was divided into two main categories as well; avatars and social virtual worlds. The segment of “social virtual worlds” explores the intangible elements designers need to consider when constructing the digital environment wherein social interaction will take place – it offers an exploration of what social presence is, and defines social virtual worlds. The section “avatars” primarily explores how users relate to the avatars they control, what the uncanny valley is, and how it may subconsciously affect user’s behaviour and their sense of presence. The three main finding categories of the interviews contain similar elements as the literature review and provides more insights into virtual social communities as a whole. Specific social spaces in virtual environments need to be brought to the users attention; most social communities are formed by a group consistently going to the same spaces. Oftentimes, users will emulate the behaviour of an “influencer” figure. The stylisation does not have a profound influence on the social components although realism may negatively impact the experience due to triggering the uncanny valley. Avatars allow users to properly express themselves, but also influence the way they interact with other users, and how they see themselves. This thesis has found that multiple facets of virtual environments impact the global sense of presence, which in turn, influence social presence. Future research on the topic should explore the further links between the uncanny valley and social presence, as well as the links between social presence and the longevity of online communities in virtual worlds.