[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS
Permanent URI for this collection
Tästä kokoelmasta löydät ARTSin kandidaatintöitä viitetietona. Opinnäytetyön kokotekstiä voi tiedustella ao. laitokselta. Mikäli työn tekijä on antanut luvan e-julkaisemiseen, työ on saatavissa kokotekstinä pdf-muodossa.
The bibliographical records of the Bachelor’s theses accepted by the School of Arts, Design and Architecture are available in this collection. The printed copies may be requested from the Departments involved. If the author has given her/his permission the thesis is available as full-text (pdf-format).
The bibliographical records of the Bachelor’s theses accepted by the School of Arts, Design and Architecture are available in this collection. The printed copies may be requested from the Departments involved. If the author has given her/his permission the thesis is available as full-text (pdf-format).
Browse
Browsing [kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS by Title
Now showing 1 - 20 of 1416
Results Per Page
Sort Options
Item 12 Points For Love(2021) Naukkarinen, Camilla; Peltonen, Elina; Laitinen, Tuomas; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hyötyläinen, IlonaItem 2020-luvun museo(2021) Murole, Matias; Ruskeepää, Esa; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tervo, AnneItem 25 kg turhaa jätettä – Ruokahävikin määrän havainnollistaminen ruokakuvan avulla(2022) Gustafsson, Malin; Osipow, Penni; Tolvanen, Anni; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Osipow, PenniOpinnäytetyöni on julkaisu, joka havainnollistaa suomalaisen vuotuista keskimääräistä ruokahävikin määrää ruokakuvan keinoin. Havainnollistus tapahtuu arjesta tuttujen havaintojen ja tarinallisuuden avulla. Julkaisu kertoo tarinaa, miten vuoden aikana syntyy 25 kilogrammaa ruokahävikkiä. Julkaisu havainnollistaa pelkästään vuotuista ruokahävikin määrää, mutta ei kerro, millaista ruokaa suomalainen keskimäärin heittää pois. Julkaisu on informatiivinen ja toteava, mutta ei valista tai syyllistä ruokahävikistä. Opinnäytetyö koostuu taustatutkimuksesta ja produktiosta. Taustatutkimuksessa perehdyin ruokahävikin käsitteeseen, yksittäisen suomalaisen ruokahävikkiin, tiedon välittämiseen ja viestin kohdentamiseen. Lisäksi analysoin kolmen ruokahävikkikampanjan valokuvien visuaalisia valintoja ja informatiivisuutta. Produktio-osuus sisältää produktion lähtökohtien ja rajausten esittelyn, olennaisimpien työvaiheiden läpikäynnin ja valmiin julkaisun esittelyn. Tärkeimpiä johtopäätöksiä ovat tarinallisuuden ja leikkisyyden vaikutukset viestin välittymiseen sekä viestin kohdentamisen onnistumiset ja haasteet. Olennaisia huomiota ovat myös visuaalisten valintojen vaikutukset valmiin julkaisun äänensävyyn.Item 3D-tulostus ja ornamenttien paluu arkkitehtuuriin(2016-09-29) Silvennoinen, Heidi; Lehtonen, Sari; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; Huttunen, HannuItem 5+7=11(2016) Nisonen, Vilja; Luoma, Niko; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Luoma, NikoItem 51°35’38.13”N 0° 7’48.33”W Eräs psykomaantieteellinen rakkaustarina eli kertomus kokemuksesta, ajasta ja paikasta. – Visuaalisen tarinankerronnan mahdollisuuksia henkilökohtaisen kokemuksen kuvaamisessa(2016) Keskisaari, Maija; Karhumaa, Arja; Meilahti, Sanna-Reeta; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Karhumaa, ArjaItem 8 kuviksessa - tapaustutkimus kuvataiteen arvioinnista ja arvostelusta(2001) Tukia, Anna; Taidekasvatuksen osasto; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and ArchitectureItem >:8-( MEDIA. :-&. Ajatuksia mediataiteesta kuvataide- ja mediakasvatuksen risteysalueella(2007) Penttilä, Terhi; Taidekasvatuksen osasto; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Sederholm, HelenaItem 86 skisser - en utredning av en kreativ process(2017) Korsström, Ida; Fagerlund, Hilkka_Maija; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Fagerlund, Hilkka-MaijaDet här kandidatarbetet består av två delar. En produktion av skisser där målet var att utveckla mitt visuella uttryck och en rapport som beskriver produktionen samt i efterhand analyserar den tanke- och arbetsprocess jag gått igenom. I rapporten undersöks de olika skedena som vanligtvis förekommer under loppet av en kreativ process och hur de tog sig uttryck i denna produktion. Målet med rapporten har varit att få en bättre bild av hur jag arbetar och att förstå varför jag så ofta har svårt att slutföra bilder. Den teoretiska bakgrunden jag har använt är en modell över den kreativa processens olika skeden samt några böcker om kreativt arbete. Arbetet är en utredning av min personliga kreativa process men är influerat av tidigare utförda arbeten med samma tema. Produktionens fokus låg på själva arbetet inte på slutresultatet och jag tog avstånd från skapandet av en färdig produkt. Produktionen gick ut på att fritt göra bilder med för mig nya verktyg och metoder och därigenom förnya mitt visuella uttryck och bildspråk. Resultatet var en stor mängd skissartade målningar. Av vissa skapades sedan enkla mönsterrapporter men del flesta skisserna förändrades inte alls. I slutet av den här rapporten finns en del av skisserna samlade.Item A Cut of Terror - Elokuvaleikkaus kauhuelokuvan tehokeinona(2023) Coker, James; Lakanen, Anne; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Ylönen, HarriTässä kandidaatin opinnäytetyössäni käsittelen kauhuelokuvaa tarkastelemalla lajityypin tehokeinoja ja konventioita elokuvaleikkauksen näkökulmasta. Syvennyn tutkimaan, mistä kauhuelokuvan tehokeinot rakentuvat, minkälainen kuvasto tyylilajissa toistuu ja mikä tekee niistä toimivia. Pohdin myös omia katselukokemuksiani, innostusta lajityyppiin sekä mahdollisia syitä lajityypin suosioon ja vaikuttavuuteen. Tässä tutkielmassa käyn läpi kauhuelokuvan historiaa, jossa esittelen merkittäviä käännekohtia sekä suuntauksia lajityypin kehityksessä, mykkäajasta nykypäivään. Analysoin myös kahta elokuvaa, jotka ovat Takashi Miiken Audition (1999) sekä Ti Westin X (2022) purkamalla elokuvien rakenteita sekä nostamalla esille lajityypille ominaisia tehokeinoja ja konventioita. Lopuksi pohdin omaa taiteellista työtäni käsittelemällä keväällä 2022 leikkaamani kauhuelokuvan leikkausprosessia.Item a:n tarina(2006) Nieminen, Aino; Taidekasvatuksen osasto; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kankkunen, TarjaItem Äänellinen sommitelma(2006) Kettunen, Mikko; Taidekasvatuksen osasto; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Rastas, MarjaItem Äänet osana asuntosuunnittelua(2018) Åkerblom, Caspar; Terväväinen, Helena; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Huttunen, HannuItem äänettömät kuiskaukset(2016) Fouchard, Heli; Luoma, Niko; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Luoma, NikoItem Ääni taustalla - äänimaisema suunnittelustrategiana kaupunkitilan suunnittelussa(2015-05-18) Myry, Inari; Mikola, Varpu; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; Rautamäki, MaijaItem Ääni tilassa - tilasuunnittelijan valintojen merkitys tilan äänimaisemaan(2019) Alaraatikka, Milla; Pirinen, Antti; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Pirinen, AnttiItem Ääniä haudan takaa - Sofonisban tarina ja sen merkitys taidekasvatuksessa(2004) Mettinen, Tuija; Taidekasvatuksen osasto; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kairavuori, SeijaItem Äänimaisema ja esteettömyys julkisten ulkotilojen maisemasuunnittelussa(2024) Pirinen, Iida; Taipale, Aada; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mannerla-Magnusson, MeriÄänimaisemalla tarkoitetaan ympäristöä, jossa ihminen ja ääni vuorovaikuttavat keskenään. Liikennemelun vallitsemassa kaupunkirakenteessa kokonaisvaltaisen äänimaiseman laadulla voi olla hyvin suuri vaikutus julkisten ulkotilojen viihtyisyyteen. Tämä on kuitenkin otettu heikonlaisesti huomioon maisemasuunnittelussa, etenkin suhteessa maiseman muihin osa-alueisiin. Koska suunnitteluprosessin luonne on hyvin visuaalinen, muiden aistien merkitys jää helposti taka-alalle työpöydällä. Tämän työn lähtökohtana oli selvittää äänimaiseman sekä moniaistisen suunnittelun mahdollisuuksia julkisen kaupunkiympäristön maisemasuunnittelussa. Työ rajautui äänimaiseman ja moniaistisen maisemasuunnittelun tarkasteluun erityisesti näkörajoitteisten henkilöiden perspektiivistä. Rajauksen avulla pyrin selvittämään millaisia tutkimuksia ja suunnitteluperiaatteita maisema-arkkitehtuurin alalla on lähivuosina kehitetty tasa-arvoisemman ympäristökokemuksen saavuttamiseksi. Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Aiheen tutkiminen osoitti, että ääniympäristö on keskivertoihmiselle hyvin tärkeä osatekijä maiseman tai paikan kokemisessa. Heikkonäköisen tai näkövammaisen henkilön kohdalla äänimaisema on puolestaan ratkaiseva tekijä, joka voi helpottaa erityisesti henkilön orientaatiota ja liikkumista urbaanissa ulkotilassa. Äänen pohtiminen alusta asti osana suunnittelutyötä on kuitenkin otettu hieman vaillinaisesti huomioon sekä maisema-arkkitehtuurin opinnoissa että myös työelämässä. Tähän näyttäisi vaikuttavan erityisesti se, että nykyisessä muodossaan suunnitteluprosessi nojautuu äärimmäisen visuaaliseen ilmaisuun. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että julkisten tilojen maisema-arkkitehtuurin tulisi tukea myös näkörajoitteisten ihmisten orientoitumista tarjoamalla moniaistisesti omaksuttavia kiintopisteitä, ei pelkästään visuaalisesti havaittavia maamerkkejä. Yksi keino tasa-arvoisemman ympäristön suunnittelussa olisi kaikenlaisia vähemmistöryhmiä osallistavan suunnitteluprosessin omaksuminen. Aihe vaatii kuitenkin selvästi lisää tutkimusta ennen kuin maisemasuunnitteluun soveltuvan keinot voidaan ottaa kunnolla käyttöön esimerkiksi alan opinnoissa.Item Äänimaiseman näkökulma ulkotilojen suunnittelussa(2017-09-15) Luoma, Loviisa; Lähde, Elisa; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; Mannerla-Magnusson, MeriItem Ääniympäristön vaikutus ihmiseen ja sen huomioiminen tilasuunnittelussa(2024) Kemivirta, Julius; Parkkinen, Sini; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Pirinen, AnttiJokaisella tilalla on oma ääniympäristönsä, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Tilan ääniin vaikuttavat sen koko, muoto, materiaalit ja siellä tapahtuva toiminta. Äänen käyttäytymiseen tilassa on mahdollista vaikuttaa ja se vaikuttaa myös ihmisiin monilla tavoilla. Erilaisilla äänillä tuntuu olevan suoraviivainen vaikutus ihmisten tunteisiin ja kokemukseen tilan tunnelmasta, mikä olisi hyvä ottaa myös tilasuunnittelussa huomioon. Äänten kokeminen ja niihin reagoiminen on subjektiivista, mutta niillä tuntuu olevan myös yhteisiä tekijöitä. Esimerkiksi luonnon äänet koetaan lähes poikkeuksetta miellyttäviksi ja liikenteen äänet häiritseviksi ääniksi. Mistä tämä johtuu ja voidaanko tehdä selkeitä eroja hyvän ja huonon äänimaiseman välille? Käytän kirjallisuustutkimuksessani pääsääntöisesti kahta teosta (R. Murray Schafer: The Soundscape: Our Sonic Environment and the Tuning of the World (1977) ja Outi Ampuja & Miikka Peltomaa: Huutoja hiljaisuuteen – ihminen ääniympäristössä (2014)), joiden avulla tutkin aihetta. Näiden lisäksi käytän muita kirjallisuus- ja verkkolähteitä. Tutkin opinnäytetyössäni ääniympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja äänien vaikutuksia ihmisiin. Käyn läpi äänimaiseman käsitettä ja sen muodostumista sekä otan selvää, miten siihen vaikutetaan tilasuunnittelun keinoin. Teorian tueksi analysoin kahden valitsemani kohteen äänimaisemia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
