[report] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS

Permanent URI for this collectionhttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/72

Browse

Browsing [report] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS by Subject "arkkitehtuuri"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 7 of 7
  • Käyttäjät keskiössä : lähiöuudistamisen keinot ja vaikutukset
    (2015) Tulamo, Tomi; Cronhjort, Yrsa; le Roux, Simon (toimittajat)
     School of Arts, Design and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
  • Miten kestävä matkailualue tehdään? : käsikirja suunnitteluun ja rakentamiseen
    (2011) Staffans, Aija; Merikoski, Tiina
     School of Arts, Design and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
  • Moduli 225 : modernin arkkitehtuurin helmi
    (2016) Kaila, Anna-Mikaela
     School of Arts, Design and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
    Moduli 225 on arkkitehtien Kristian Gullichsen ja Juhani Pallasmaa vuosina 1968-1974 kehittämä modulikonstruktivistinen puurakenteinen lomatalojärjestelmä. Sen teollisesti esivalmistettuja perusosia yhdistelemällä saattoi kuka hyvänsä toteuttaa omien toiveidensa mukaisen, esteettisesti korkealuokkaisen rakennuksen joustavasti ja muunneltavasti. Modulissa onnistuttiin yhdistämään teolliseen sarjatuotantoon valinnanvapaus, yksilöllisyys, suhdeharmonia ja modernistinenilmaisu. Sen yksinkertainen perusmuoto ja geometria, inhimillinen mittakaava ja mittasuhteiden harmonia ovat ajatonta ja universaalia estetiikkaa. Moduli sekä sen henkeen kiinnitetty idealismi, ennakkoluulottomuus ja kaikkivoipaisuus ovat inspiroineet maailmanlaajuisesti jo yli 40 vuotta. Tämähän oli meillä eräänlainen utopia. Ja utopiat, nehän ei toteudu koskaan. --- Toteutunut utopia, joka ei sittenkään toteutunut, Kristian Gullichsen naurahtaa.
  • Moduli 225 : modernin arkkitehtuurin helmi
    (2016) Kaila, Anna-Mikaela
     School of Arts, Design and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
    Moduli 225 on arkkitehtien Kristian Gullichsen ja Juhani Pallasmaa vuosina 1968-1974 kehittämä modulikonstruktivistinen puurakenteinen lomatalojärjestelmä. Sen teollisesti esivalmistettuja perusosia yhdistelemällä saattoi kuka hyvänsä toteuttaa omien toiveidensa mukaisen, esteettisesti korkealuokkaisen rakennuksen joustavasti ja muunneltavasti. Modulissa onnistuttiin yhdistämään teolliseen sarjatuotantoon valinnanvapaus, yksilöllisyys, suhdeharmonia ja modernistinenilmaisu. Sen yksinkertainen perusmuoto ja geometria, inhimillinen mittakaava ja mittasuhteiden harmonia ovat ajatonta ja universaalia estetiikkaa. Moduli sekä sen henkeen kiinnitetty idealismi, ennakkoluulottomuus ja kaikkivoipaisuus ovat inspiroineet maailmanlaajuisesti jo yli 40 vuotta. Tämähän oli meillä eräänlainen utopia. Ja utopiat, nehän ei toteudu koskaan. --- Toteutunut utopia, joka ei sittenkään toteutunut, Kristian Gullichsen naurahtaa.
  • Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille - Loppuraportti
    (2022) Verma, Ira (toim.); Arpiainen, Laura; Vladykina, Natalia
     School of Arts, Design and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
    Monimuotoista integroitua asumista muistisairaille -projekti, MonIA, on tutkimus- ja kehityshanke, jonka tavoitteena on ollut etsiä integroivia, monimuotoisia ja yhteisöllisiä asumisratkaisuja muistisairaille.  Aalto-yliopiston vetämän hankekonsortion yhteisenä tavoitteena on ollut monipuolistaa asumispalveluiden tarjontaa ja tukea muistisairaiden osallisuutta yhteiskunnassa. Keskeisiä ovat ratkaisut, jotka lisäävät omaehtoisen asumisen mahdollisuuksia, vähentävät tarvetta laitosasumiseen ja asukkaan muuttamista pois tutusta asuinympäristöstä toimintakyvyn heiketessä. Raportti esittelee hankeen tuloksena syntyneitä suunnittelu- ja ratkaisuehdotuksia kuntien, palvelutarjoajien, yritysten ja yksityisten ihmisten tarpeeseen.
  • Suomalaisten vapaapalokuntien rakennushistoriaa : aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla
    (2018) Hakanen, Johanna
     School of Arts, Design and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
    Tutkimus kuvaa suomalaisen vapaapalokuntaliikkeen rakennushistoriaa ja sen synnyttämää arkkitehtuuria esimerkkinä suomalaisten kansanliikkeiden rakennusperinnöstä, jota tarkastellaan seurantalona tunnetun rakennustyypin alla. Vastauksia etsitään kolmeen kysymykseen: Miten vapaapalokuntien arkkitehtuuri ja rakennustyypit muotoutuivat? Mitä, minne ja miksi palokunnat rakensivat eri ajanjaksoina? Mikä on vapaapalokuntien vanhimman rakennusperinnön nykytila ja tulevaisuus? Vapaapalokuntien rakentamia kokoushuoneistoja, kalustorakennuksia ja tanssipaviljonkeja kuvataan 1880-luvulta 1950-luvulle. Tarkasteltava ajanjakso käsittää vapaapalokuntien kehityksen vapaaehtoisuuteen perustuvasta kansanliikkeestä osaksi kunnallista palo- ja pelastustoimea. Vapaapalokuntien rakentamisen taustalta ovat 1800-luvun lopulla Suomessa laajaa kannatusta saaneet kansanliikkeet, joiden toimintaa yhdistävät monet kansansivistyksen ja kansalaistoiminnan muodot. Vapaapalokuntien kokoushuoneiden arkkitehtuurin alkuvaiheet kiinnittyvät suomalaisten kaupunkien aiempiin juhlahuoneistoihin, kaivo- ja seurahuoneisiin. Kaupunkien vapaapalokunnantalojen arkkitehtuurin taustalla vaikuttavat 1800-luvun lopun arkkitehtuurin koulutuksen, suunnittelun ja julkaisujen klassismiin perustuvat mallit. Tutkimus tuo koulutettujen arkkitehtien ja rakennusmestarien rinnalle kansanrakentajia sekä rakennuspiirustuksen opin saaneita mestareita aikakauden rakennusten suunnittelijoina. Palokuntaliikkeen ja yksittäisten palokuntien historiikit tuovat tutkimukseen kuvan rakennusten suunnitteluun ja rahoittamiseen osallistuneista tahoista ja henkilöistä. Palosammutuksen ympärille verkostoitui porvaristoa ja sivistyneistöä,. joiden johdolla 1890 - 1910-luvuilla rakennettiin suuria juhlasalillisia palokunnantaloja kaupunkeihin sekä maaseudun erilaisiin yhdyskuntiin. Itsenäisyyden ensi vuosikymmeninä vapaapalokuntien rakennushankkeet kytkeytyivät selvemmin kunnalliseen palo-ja pelastustoimintaan. Suuria seurantalomaisia rakennuksia rakennettiin 1930-luvulta lähtien yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Vapaapalokuntien itsenäisistä kalustorakennuksista vaatimattomine kokoustiloineen muodostui vapaapalokuntien sodanjälkeisten vuosikymmenien pääasiallinen rakennustyyppi. Vapaapalokuntien vuosikymmeniä jatkunut rakennusperintö näyttäytyy paikallisuuden kuvana, joka on paikallisyhteisön ja siihen kuuluvien suunnittelijoiden tulkinta aikakauden arkkitehtuurista. Tätä rakennusperintöä tarkastellaan lopuksi osana seurantalojen rakennusperinnön suojelua ja siihen liittyviä rajauksia.
  • Uusi suomalainen unelmakoti? : Asukasnäkökulma townhouse-asumiseen
    (2015) Huttunen, Hannu; Hasu, Eija; Hirvonen, Jukka; Tervo, Anne; Ullrich, Tina
     School of Arts, Design and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
    Townhouse-talotyyppiä käsittelevän Suomalainen unelmakoti -tutkimuksen taustana ovat Helsingin seudulla käynnistetyt ja suunnitteilla olevat mittavat kaavoitushankkeet, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on asumisratkaisujen monimuotoisuuden lisääminen erityyppisten urbaanien talotyyppien avulla. Suomalainen unelmakoti –tutkimuksessa tarkastellaan townhouse-talotyypin mahdollisuuksia vastata pientaloasumiseen kytkeytyviin, mutta samalla erilaistuviin asumispreferensseihin: Mitä tarpeita asumisen toiveiden taakse kätkeytyy? Minkä ominaisuuksien osalta asukkaat ovat valmiita tinkimään? Siinä missä townhouse-asuminen on tyypillisesti mielletty ensisijaisesti perheille sopivaksi vaihtoehdoksi, on Suomalainen unelmakoti -tutkimuksen lähtökohta tunnistaa erilaisia asukasprofiileja ja asumistarpeita. Tutkimuksessa pureudutaan erityisesti siihen, millä ehdoilla townhouseasuminen voi vastata erilaisten kotitalouksien asumistarpeisiin. Aalto-yliopiston rinnalla hankkeen päärahoittaja on Innovatiivinen kaupunki -ohjelma. Muita rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, kaupunginkanslia sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.