[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK

Permanent URI for this collectionhttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/40621

Browse

Browsing [dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK by Degree programme/Major subject "Automaation tietotekniikka"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 20 of 97
  • Projektiliiketoiminta järjestelmätoimittajan kilpailuetuna
    (2007) Ranin, Aki
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Tämän työn tavoitteena oli tarjota malleja ja menetelmiä, joiden avulla järjestelmätoimittaja voi tavoitella projektiliiketoimintansa kautta kilpailuetua. Fokuksena työssä pidettiin projektiliiketoiminnan toiminnallinen näkökulma, jonka kautta projektit varsinaisesti toteutetaan. Diplomityö alkaa aiheen ja sen käsitteiden määrittelyllä. Seuraava luku alkaa kirjallisuustutkimuksella, jonka avulla etsittiin kilpailuedun tekijöitä. Kirjallisuustutkimus pohjautuu projektiliiketoiminnan tyypillisten ongelmien ja menestystekijöiden analyysiin. Tuloksena löydettiin, että portfolionhallinta ja strategisen tason tekniikat mahdollistavat siirtymisen ongelmista menestystekijöihin. Aiempi portfolionhallinnan tutkimus keskittyy investointi- ja tietojärjestelmäprojekteihin, joten olemassa olevia malleja ja tekniikoita pyrittiin analysoimaan ja lopulta soveltamaan järjestelmätoimittajan projektiympäristöön. Portfolionhallinta yksinään ei kuitenkaan ole riittävä ratkaisu takaamaan kilpailuedun, sillä oikeaoppinen projektinhallinta on edellytys strategisen tason toiminnoille. Näin ollen työssä esiteltiin alan hyväksi todettuja malleja ja menetelmiä projektinhallinnan osalta. Näkökulmana pyrittiin jälleen pitämään järjestelmätoimitus, jotta tuloksia voitaisiin hyödyntää käytännössä. Case-tapauksen avulla löydettyjä tuloksia pyrittiin viemään lähemmäs käytäntöä. Yrityksen esittelyn ja analyysin pohjalta esiteltiin yksityiskohtaisia malleja, työkaluja ja tekniikoita, joiden avulla yritys voi tavoitella kilpailuetua.
  • Simulointiohjelman hankinta automaattitrukkijärjestelmien simulointiin ja visualisointiin
    (2003) Lund, Patrik
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Potilaskuljetuksiin tarvittavien henkilöresurssien kohdentaminen
    (2006) Kinnunen, Ville
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Työssä valmistettiin EMA Groupille (Emergency Medical Assistance) ohjelma, joka laatii EMA:n tarvitsemat päivystyslistat ja paremmuusjärjestyksen potilasnoudolle tarvittavista saattajista. EMA:n tavoitteena on ohjelman avulla vähentää manuaalisen työn ja virheiden osuutta päivystyslistojen tekoprosessissa sekä parantaa potilassaattajien allokoinnin laatua. Laadun parantaminen koskee sekä parhaan mahdollisen saattajan valintaa potilaan tarpeiden kannalta että saattajien mahdollisimman tasaista kuormittamista. Kirjallisuudesta etsittiin tällaisen resurssien allokointiongelman ratkaisuun sopivia työkaluja. Ruuhkanhallinta-algoritmit (Traffic Control Algorithms) todettiin EMA:n ongelmassa olevien muuttujien suuren määrän takia tähän työhön sopimattomiksi. CSP-tehtävien (Constraint Satisfaction Problem) ratkaisuun tarkoitetut algoritmit puolestaan istuivat hyvin ongelman vaatimuksiin. Todettiin yleisellä tasolla, että sopivimman algoritmin valinta saattaa olla onnistuneen lopputuloksen saamiseksi yhtä oleellista kuin hyvä ohjelmointityö. Tämän ja algoritmien huomattavasti toisistaan poikkeavien ominaisuuksien takia ohjelman tekijän on jo ennen ohjelmointiprosessin suunnittelun aloittamista tärkeää sisäistää ohjelmalle asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Tässä työssä käytetyt algoritmit toteutettiin ottaen huomioon EMA:n vaatimukset. Nämä algoritmit ja niihin liittyvät työkalut toimivat ohjelmointiprosessin aikana suunnitelmana, teko-ohjeena ja dokumentaationa. Valittujen algoritmien käytön arvioitiin lisäksi parantaneen valmiin tuotteen toiminnallista laatua.
  • Konenäön soveltaminen kliinisen kemian automaatiojärjestelmässä
    (2003) Vuorenmäki, Antero
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • UML 2 tekniikoiden soveltaminen panosprosesseihin ja koneohjaukseen
    (2008) Antila, Matti
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Työ on toteutettu Teknillisen korkeakoulun Automaation tietotekniikan laboratorion tutkimuksen tueksi osana USVA, "Uusien tekniikoiden ja standardien vaikutus automaation suunnitteluprosessiin" - ja KOVERA, "Liikkuvan työkoneen verkottuneen järjestelmän suunnitteluprosessi" - projekteja. Työn sisältö koostuu pääasiallisesti edellä mainittujen projektien tutkimuslaitteistoille toteutetuista UML 2-pohjaisista sovellusarkkitehtuureista ja niihin pohjautuvista automaatiosovelluksista, joiden avulla voidaan tutkia UML 2-kielen mukaisten automaatiosuunnittelumenetelmien soveltuvuutta käytäntöön. Uusien suunnittelumenetelmien kattava arviointi vaatii eri näkökulmia, jonka vuoksi työssä on käytetty kahta toisistaan huomattavasti eriävää sovelluskohdetta. Ensimmäisen, panosautomaatiota edustavan, sovelluskohteen testiympäristönä käytettiin Pasi Arreniuksen diplomityön lopputuloksena syntynyttä, uusien automaatiosuunnittelumenetelmien arviointiin tarkoitettua, Festo- Didatic laboratorioprosessilaitteistoa. Tässä työssä laitteiston tarkoituksena oli toimia alustana UML 2-kielen mukaisten automaatiosuunnittelumenetelmien, ja tietyiltä osin Tampereen teknillisen yliopiston kehitystyön alla olevan UML automaatioprofiilin, arvioinnissa. Panosautomaatiosuunnittelu edustaa perinteistä automaatiosuunnittelua, jonka vuoksi laboratorioprosessilaitteiston sovellusarkkitehtuuri ja siihen pohjautuva automaatiosovellus laadittiin automaatiosuunnittelijoiden jo omaksuttuja toimintatapoja ja olemassa olevia standardeja (ISA 88.01) silmälläpitäen. Uuden tekniikan arviointia varten marraskuussa 2006 järjestettiin kaksipäiväinen työpaja, jossa ammattisuunnittelijat sovelsivat työssä kehitettyä sovellusarkkitehtuuria ja koostivat sen avulla toimivia panosautomaatiosovelluksia. Toisena, työkoneautomaatiota edustavana, arviointiympäristönä käytettiin pienikokoista, instrumentoitua kaivinkonetta. Työkoneiden ohjaussovellusten tiukat reaaliaikavaatimukset ja rajoitetun laskentatehon suoritusympäristöt ovat pakottaneet ohjaussovellusten toteuttamisen perinteisillä, laiteläheisillä ohjelmointikielillä, kuten C tai C++. Automatisoitujen toimintojen monimutkaistumisen myötä hajautettujen ja reaaliaikaisten ohjaussovellusten tapauskohtainen toteuttaminen on kuitenkin muodostunut hitaaksi ja virhealttiiksi sovelluskehitystavaksi. Edellä mainittujen haasteiden vuoksi alalle ei ole vielä muodostunut tehokkaita mallipohjaisia ohjelmistosuunnittelukäytäntöjä eikä sovellusaluekohtaisia arkkitehtuureja. Näin ollen tässä osassa toteutettu UML 2-pohjainen sovellusarkkitehtuuri on luotu puhtaalta pöydältä. Lopputulos edustaa näkemystä, kuinka automatisoidun työkoneen ohjelmistoja voitaisiin suunnitella UML 2-kieltä hyödyntäen siten, että lopputuloksena saavutettaisiin mahdollisimman intuitiivinen, uudelleenkäytettävä, -konfiguroitava sekä ylläpidettävä kokonaisuus. Kaivinkoneohjauksen käytännön kokeiluissa UML 2-pohjainen suunnittelumenetelmä osoittautui varsin intuitiiviseksi ja käyttökelpoiseksi. Kaksi eri sovelluskohdetta ja kaksi eri lähestymistapaa muodostivat käsityksen siitä, kuinka UML 2-mallinnuskieltä voitaisiin soveltaa automaatiosuunnitteluun jo olemassa olevia käytäntöjä hyödyntäen, ja toisaalta, kuinka UML 2-mallinnuskieli palvelisi automaatiosuunnittelua alalla, jossa mallipohjaisia suunnittelukäytäntöjä ja. arkkitehtuureja ei vielä ole syntynyt. Näiden lähtökohtien puitteissa UML 2 on osoittautunut varsin monikäyttöiseksi ja potentiaaliseksi menetelmäksi hyödynnettäväksi automaation suunnittelutehtäviin.
  • Ylemmän tason säätöön liittyvän järjestelmän rakenne ja liitännät
    (2008) Frejborg, Andreas
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Jotta kolmannen osapuolen järjestelmätoimittaja voisi rakentaa liiketaloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa tuotteensa ympärille, hänen tulisi järjestelmätoimituksessa huomioida, karkeasti ottaen, seuraavat viisi asiakokonaisuutta:1) järjestelmän rakenne, 2) liityntätapa ja -tekniikka, 3) järjestelmän toteutus, 4) tietoturva sekä 5) ylläpito koko järjestelmän elinkaaren yli. Kolmannen osapuolen toimittaman ratkaisun tulisi kattaa kaikki nämä osa-alueet siten, että toteutuksen käyttö, kunnossapito ja ylläpito voisivat olla laitoksen henkilökunnan hoidettavissa koko järjestelmän elinkaaren ajan. Tämänkaltaisissa järjestelmätoimituksissa järjestelmän arvioitu elinkaari on 10 - 15 vuotta; jossain tapauksissa jopa 20 vuotta. Diplomityössä on esitelty maailmalla käytössä olevia ratkaisuja sekä tarjotaan vaatimusmäärittelymuodossa selkeä ja elinkaaren yli ylläpidettävä järjestelmän rakenne. Tämän lisäksi diplomityössä on toteutettu prototyyppitoteutukset koskien APC (Advanced Process Control) ja LIMS (Laboratory Information and Management System) järjestelmätoimituksia petrokemiaan ja öljynjalostukseen liittyvään prosessiteollisuuteen. Tälle kohdennetulle automaatiohaaralle ei löydy yhtenäistä ja yleispätevää standardia tai määrittelyä. Toimittajat käyttävät mieluiten sekä omia ratkaisujaan että teollisuudessa vallassa olevia hyviä käytäntöjä. Ratkaisut ovat pitkälti hyviä ja toimivia, mutta esimerkiksi muilla kuin jatkuvan prosessin automaation aloilla toimittajien väliset yhteistyöjärjestöt ovat edenneet määrittelyissä hyvin pitkälle.
  • Elintarviketuotantolinjaston automatisointi
    (2005) Ropponen, Tuomas
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Tämän diplomityön ensimmäisen osan tarkoituksena on kartoittaa uusia kaupallisia automaatioteknologioita ja automaatiosuunnittelun metodiikkaa. Toisen osan tarkoituksena on kartoittaa "Viskonet" -nimisen elintarviketuotantolinjaston mahdolliset tuotantoa kehittävät automatisointikohteet. Viimeisessä vaiheessa toteutettiin edellisiä vaiheita soveltaen yksi automaatiokohde. Teknisten kartoitusten perusteella varsinkin konenäkö tuli vahvasti mukaan. Konenäössä oli diplomityön kannalta hyvää se, että sitä ei ole teollisuudessa sovellettu niin paljon kuin voisi olettaa. Selvitysten perusteella löydettiin kaupallisia konenäköjärjestelmiä, joiden hinta-/hyötysuhde oli kohdallaan. Kaupallisissa järjestelmissä ei tarvitse paneutua kuvankäsittelyn algoritmiikkaan, vaan enemmän kuvausolosuhteiden ja ohjelman toiminnallisen rakenteen suunnitteluun. Teollisuusrobotit olivat myös kartoitusten kohteena, ja suurimpana haasteena teollisuusrobotiikassa on nykyään ympäristön, kuten tarttujien suunnittelu. Itse teollisuusrobotit ovat tarkkoja, nopeita ja helposti ohjelmoitavia. Robottien hintakin on laskenut, jolloin mahdolliset sovelluskohteet ovat monipuolistuneet. Kohteeseen tutustuttiin aluksi työskentelemällä linjastolla ja samalla keskustelemalla ja haastattelemalla linjaston suunnittelijoita ja päälliköitä. Automaation uudistusehdotusten osalta annettiin lähes vapaat kädet kuitenkin niin, että ehdotusten piti olla taloudellisesti kannattavia ja järkeviä. Tavoitteena oli löytää yksi spesifinen automaatiokohde ja hyväksyttää se tehtaan ja linjaston johdolla toteuttamista varten. Hyväksytty automaatiokohde toteutettiin soveltaen perinteistä automaatiota ja konenäköä. Kohteessa pyrittiin ottamaan huomioon laajasti onnistuneeseen automaatioprojektiin liittyvät asiat, kuten suunnitteluvaiheet, muut suunnitteluosapuolet, käyttöönotto ja koulutus. Kartoitettaessa löydettiin yhdeksän mahdollista automatisointikohdetta, jotka olisivat olleet kaikki toteutettavissa ja todennäköisesti vielä taloudellisesti kannattavia. Kohteista valittiin se, jossa arvioitu takaisinmaksuaika oli lyhyin. Toteutettava kohde oli automaattinen klipsausleikkuri, jonka mekaaniseen rakenteeseen ei tarkemmin perehdytä tässä diplomityössä. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin prototyyppi kyseisestä laitteesta. Automaationsuunnittelun kannalta laite sisälsi erilaisia antureita, servokäyttöjä ja useita pneumaattisia toimilaitteita ja niiden ohjausyksikköjä. Täysin uutena asiana laitteeseen integroitiin konenäköjärjestelmä, joka oli automaatioteknisesti haastavin ja työläin osa diplomityötä.
  • Automaatio-ohjelmistojen arkkitehtuurit ja ratkaisumallit
    (2004) Nieminen, Tuomas
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Tässä diplomityössä tarkastellaan arkkitehtuureja ja ratkaisumalleja ja arvioidaan niiden sopivuutta automaatio-ohjelmistoihin. Työssä perehdytään ohjelmistoarkkitehtuuriin, ratkaisumalleihin, IEC 61131-3 standardiin ja ohjelmointiparadigmoihin. Teoriaosuudessa esitellään ohjelmistoarkkitehtuurien yleistä termistöä, mallinnusnotaatioita, kuten "4+1" ja UML. Osiossa myös suositellaan mallinnusnotaatiota automaatio-ohjelmistojen arkkitehtuurille, esitellään ratkaisumalleja automaatio-ohjelmoinnissa ja tietokoneohjelmoinnissa ja tutkitaan mitä paradigmaa IEC 61131-3 standardin mukaiset ohjelmointikielet noudattavat. Kokeellisessa osiossa etsitään ratkaisumalleja ja mallinnetaan arkkitehtuurisia rakenteita yhteistyöyritysten antamista ohjelmistoista. Automaatio-ohjelmoinnissa pitäisi myös huomioida uudelleenkäytettävyys ja ylläpidettävyys, joihin ratkaisumallit ja ohjelmistoarkkitehtuuri antavat aivan uusia ulottuvuuksia.
  • Ajoneuvojen ohjelmistokehitys
    (2005) Leivo, Antti
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Amount of control systems, sensors and actuators controlled by microprocessors applied in vehicles is growing. Armoured vehicle used in military operations offers especially challenging environment for software development. Hard competition in this field has stressed companies to improve their processes for rapidly and affordably developing reliable control systems. At the beginning I read literacy to familiarize myself with software development phases and problematic. As a particular target application I examined the special features of automotive software development and methods and tools used by automotive manufacturers. I did a comparison to make it possible to choose right tools to meet project requirements. The main goal is to design a software development environment that enables developer team to effectively create control unit software. The main focus of the work was in methods using graphical modelling and simulation models. I worked out for proper arrangement for making development process functional. Tools offered on the market were relatively abundant, considering how novel this technology is. Tools were compared according to requirement and purchase proposal was made. In addition, I wrote modelling and development guidelines for the development team.
  • Keskitetty tiedonkeruu taajuusmuuttajien etäkäyttömoduuleilta
    (2008) Loponen, Tapio
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Taajuusmuuttajia käytetään sähkökäyttöjen ohjaukseen mitä moninaisimmissa sovelluskohteissa. Monipuolisten liitäntöjensä ansiosta taajuusmuuttaja voi olla myös aktiivinen osa monitorointi- ja kunnonvalvontajärjestelmää. Sähkökäytöt sijaitsevat usein maantieteellisesti hajallaan, joten Internet on kiinnostava tiedonkeruukanava. Diplomityössä tutustuttiin taajuusmuuttajan nykyisen Ethernet-pohjaisen etäkäyttömoduulin tarjoamiin tiedonsiirtomenetelmiin. Ongelmana on ollut, että tiedonkeruussa Internetin kautta törmätään usein palomuureihin ja virtuaalisten yksityisverkkoyhteyksien (VPN, Virtual Private Networking) konfigurointiin. Ethernet-moduulien keräämää dataa ei ole tallennettu yhtenäiseen tietojärjestelmään. Työssä pohdittiin, millaiset uudet tiedonsiirtotavat helpottaisivat tiedonkeruuta taajuusmuuttajilta ja miten nykyisiä menetelmiä voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin. Työssä kartoitettiin nykyisissä tiedonkeruujärjestelmissä käytettävien TCP/IP -pohjaisten tietoliikenne- ja ohjelmistorajapintojen ominaisuuksia sekä soveltuvuutta keskitettyyn tiedonkeruuseen julkisen Internetin yli. Prototyyppinä määriteltiin ja laadittiin PC-pohjainen tiedonkeruuratkaisu, joka käyttää XMPP-protokollaa (Extensible Messaging and Presence Protocol) ja XML-muotoisia (Extensible Markup Language) viestejä, mutta tukee myös sähköpostilla tapahtuvaa tiedonkeruuta suoraan nykyisillä taajuusmuuttajan Ethernet-moduuleilta. Projektin aikana kartoitettiin vaihtoehtoja tietokantaohjelmistoiksi, jotka voisivat soveltua keskitettyyn tiedonkeruuseen. Prototyypissä tallennettiin numerodataa reaaliaikaiseen prosessitietokantaan, mutta jätettiin mahdollisuus hyödyntää useita tietokantoja joko rinnakkain tai yhteistyössä.
  • Keskitetty taajuusmuuttajien vikadiagnostiikkadatan tiedonkeruu tuulivoimalaympäristössä
    (2009) Koppinen, Juha
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Kemikaalitestausjärjestelmä kosteusantureille
    (2008) Viskari, Riikka
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Vaisalan kosteusanturit ovat luotettavia ja stabiileja. Eräät kemikaalit ja epäpuhtaudet voivat kuitenkin aiheuttaa anturin kosteusnäyttämään virhettä. Siksi on tärkeää tietää, miten anturi käyttäytyy eri kemikaalien vaikutuksen alla. Diplomityön tavoitteena oli rakentaa kapasitiivisten Humicap-kosteusantureiden tuotekehitykseen testausjärjestelmä, Jolla voidaan tutkia antureiden käyttäytymistä kemikaalialtistuksessa. Testausjärjestelmään valittiin neljä kemikaalia; asetoni, etanoli, metyylietyyliketoni ja isopropyylialkoholi. Järjestelmällä voidaan yhtäaikaisesti säätää kahden eri kemikaalin pitoisuutta sekä suhteellista kosteutta mittauskammiossa. Kemikaalipitoisuudet ja suhteellinen kosteus tuotetaan samaa periaatetta soveltaen. Ensin tietyssä Lämpötilassa olevan veden tai nestemäisen kemikaalin läpi johdetaan kaasua, joka saturoituu. Tämän jälkeen kaasu johdetaan sellaisenaan mittauskammioon tai sekoitetaan muuhun virtaukseen. Näin saadaan aikaan haluttu mittausolosuhde, jota ohjataan käyttäjän antamien asetusarvojen mukaan automaattisesti. Mittauskammiossa kemikaalialtistuksessa olevista antureista mitataan mm. kapasitanssi, joka tallennetaan taulukkolaskentaohjelmaan. Kapasitanssi voidaan laskea suhteelliseksi kosteudeksi makron avulla. Testausjärjestelmä on saatu diplomityön puitteissa toimintakuntoon ja tuotettu olosuhde on testien perusteella sekä stabiili että toistettava. Järjestelmän toiminnallisissa testeissä todettiin, että järjestelmällä voidaan havaita pienetkin erot anturien kemikaalikestävyydessä. Testausjärjestelmän kehittämistä kannattaa jatkaa laajentamalla kemikaalivalikoimaa ja kartoittamalla erilaisia hyödyntämistapoja.
  • Viestintä pienessä hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa
    (2007) Lintu, Veli-Matti
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Yritysten hakiessa kilpailuetua ja uusia toimintamalleja hajautettu toiminta arkipäiväistyy ja laajenee yhä useampaan organisaatioon. Tässä työssä tarkastellaan hajautettua toimintaa organisaatioviestinnän mallien ja sähköisten viestintävälineiden kautta pienessä hajautetussa asiantuntijatyötä tekevässä organisaatiossa. Tarkasteltavan organisaation toiminnassa on huomattavaa kaikkien sen toimintojen hajautuneisuus ja hajautetun rakenteen pysyvyys. Hajautetut organisaatiot mahdollistavat hyvin joustavien toimintamallien käytön ja antavat mahdollisuuden päästä lähemmäksi asiakasta. Johtamiselle suoran kontaktin puuttuminen asettaa haasteita tavoitteiden asettamisessa ja tulosten arvioinnissa. Johdon rooli hajautetussa organisaatiossa on toimintaa mahdollistava ja ohjaava, ei valvova. Toimivan yhteistyön pohjana on yhteinen toimintamalli ja tavoitetila, jota kaikki organisaation toiminta tukee. Työssä tarkasteltavassa organisaation kulttuurissa on myös nomadikulttuurin piirteitä. Se pyrkii tukemaan työskentelyä ajasta ja palkasta riippumatta. Osa organisaation toiminnoista asettaa kuitenkin rajoituksia työn vapaaseen suorittamiseen. Toiminnan koordinoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa nämä tekijät ja pyrkiä minimoimaan niiden toimintaa rajoittava vaikutus. Viestinnän toimivuuteen vaikuttaa hajautetussa organisaatiossa itse viestintävälineiden lisäksi niiden käyttötapa ja itse toiminnan koordinointi. Tarkasteltavassa organisaatiossa toimintaan vaikuttavat vahvasti viestintää rajoittavat työtehtävät; niiden vaikutus säteilee koko organisaatioon ja myös työtehtäviin, jotka eivät ole suoraan kytköksissä rajoittavaan tehtävään. Erilaiset työtehtävät vaativat myös sisällöllisesti erilaista viestintää. Viestintävälineitä valittaessa on otettava huomioon, että väline tukee viestinnän sisällön elinkaarta, jotta tieto on käytettävissä koko sen elinkaaren ajan.
  • Komponenttien jäljitettävyys elektroniikkateollisuudessa
    (2001) Bergström, Ville Santeri
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Configuration challenges of a modular product in medical industry
    (2008) Korhonen, Minna
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Lääkinnälliset laitteet ovat samanlaisten teknologiamuutosten kourissa kuin monet muut liiketoiminta-alueet ovat olleet aiemmin. Laitteet koostuvat entistä enemmän erilaisista ohjelmistoista ja mekaaniset sekä pneumaattiset säädöt ovat muuttuneet sähköisiksi. Lääkinnällisille laitteille asetetaan monia erilaisia vaatimuksia standardeissa, maakohtaisesti, eri hoitoalueilla, ja yksittäisten asiakkaiden toimesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista massatuotannolla tarjota kaikille sopivaa laitetta. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää modulaarisen lääkinnällisen laitteen konfigurointiin liittyviä haasteita. Aluksi työ käsittelee teorioita massaräätälöinnistä, konfiguroitavista tuotteista sekä modulaarisista tuotteista. Tämän jälkeen esitellään tärkeimpiä tuotteiden konfigurointia tukevia tietojärjestelmiä eli tuotetiedonhallintajärjestelmiä, toiminnanohjausjärjestelmiä, asiakkuuksienhallintajärjestelmiä ja konfiguraattoreita. Lisäksi esitellään myös järjestelmien integrointiin liittyviä näkökulmia. Työn ongelman määrittely osuudessa kuvataan tarkemmin lääkinnällisten laitteidenerityisominaisuuksia ja niihin liittyviä haasteita. Työn tulokset perustuvat eri asiantuntijoiden haastatteluihin kansainvälisessä yrityksessä, joka toimii lääkintäteollisuudessa sekä yrityksen myyntihenkilöille tehtyyn kyselyyn. Yhtenä osana työtä tehtiin myyntikonfiguraatiomalli kolmessa eri esitysmuodossa modulaariselle lääkinnälliselle laitteelle. Työn johtopäätösten mukaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota kommunikointiin eri osapuolten välillä, jotta erilaiset näkökulmat tuotteeseen tulisi huomioiduksi jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Kaikkien osapuolten käytössä oleva konfiguraattorilla varustettu ERP järjestelmä tarjoaisi mahdollisuuden välttää virheitä tuotteiden tilauksissa. Vaikka tällaista järjestelmää ei pystyttäisikään toteuttamaan voidaan virheitä välttää ja tiedon kulkua parantaa yrityksen sisällä muilla tavoin. Yksi tapa parantaa tiedonkulkua on lisätä koulutusta myyntihenkilöstölle ennen uusien tuotteiden julkaisua tai suurempien tuotemuutosten yhteydessä.
  • Kurssinhallintajärjestelmä ohjelmoinnin perusopetuksen avuksi
    (2005) Hiisilä, Aki
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Kiinnostus verkko-opetusta kohtaan on kasvanut viime vuosina merkittävästi Suomessa. Samaan aikaan erilaisten opetuksen tukijärjestelmien ja kurssinhallintajärjestelmien tarjonta on kasvanut nopeasti. Teknillisessä korkeakoulussa on ohjelmoinnin perusopetuksen apuna käytetty jo pitkään erilaisia ohjelmia. Nämä kurssit ovat luonteeltaan ns. massakursseja joten kurssinhallintajärjestelmässä täytyy olla toimintoja pienten ohjelmointitehtävien automaattista tarkastusta varten. Ohjelmoinnin peruskurssit asettavat muutenkin tiukat vaatimukset kurssinhallintajärjestelmän ominaisuuksille ja luotettavuudelle. Tässä työssä esitellään työn yhteydessä kehitetty, nykyisin useilla ohjelmoinnin peruskursseilla Teknillisessä korkeakoulussa käytettävä Goblin-kurssinhallintajärjestelmä, sekä tämän yhteydessä käytettävä EXPACA-ohjelma, joka hoitaa ohjelmointitehtävien automaattisen tarkistamisen. Työ antaa kuvan siitä, kuinka laaja, vaativa ja monien eri tekniikoiden osaamista vaativa työ nykyaikaisen, opetusta tukevan kurssinhallintajärjestelmän kehittäminen on.
  • Validointiprosessin kehittäminen anturivalmistukselle
    (2005) Karessuo, Anna-Kaisa
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Tässä diplomityössä laaditaan validointiprosessi VTI Technologies Oy:n anturivalmistukselle. Validoinnin avulla voidaan varmistua tuotantoprosessin hyvästä suorituskyvystä. Työn tavoitteena on laatia kattava, anturivalmistuksen validointitoimenpiteet kuvaava dokumentti sekä suunnitelma validointivaatimusten täyttämiseksi. Tavoitteena on myös määrittää, miten yksittäiset tuotantoprosessivaiheet validoidaan, ja missä järjestyksessä prosessivaiheet olisi validoitava. Validointiprosessia on tarkoitus soveltaa sekä nykyiseen että vuonna 2006 valmistuvaan uuteen tuotantotilaan. Validointiprosessin kehittämisessä sovellettiin lääketeollisuudessa käytettyjä validointimalleja, sillä lääketeollisuudessa validointiasiat on kehitetty tarkoista johtuen huomattavan pitkälle muihin aloihin verrattuna. Prosessin lisäksi laadittiin ohjeet prosessivaiheiden kvalifioinnille, tarvittavien esitoimien tarkastukselle ja prosessivaiheiden kvalifiointijärjestyksen määrittämiselle, sekä pohjat kvalifiointisuunnitelmalle ja -raportille. Kehitettyjä menetelmiä ja dokumenttipohjia sovellettiin yhden prosessivaiheen esimerkkikvalifioinnissa. Työn kesto oli noin seitsemän kuukautta.
  • Konenäköjärjestelmien suunnittelumetodiikka
    (2006) Mansikkamäki, Antti
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Korkealaatuisten teollisuustuotteiden valmistaminen edellyttää valmistusmateriaalien ja tuotteiden visuaalista tarkastamista. Teollisuuden korkeasta automaatioasteesta huolimatta tarkastus tehdään useimmiten ihmissilmin. Konenäkö mahdollistaa visuaalisen tarkastuksen automatisoimisen. Konenäköteknologian nopea kehitys ja hintojen lasku ovat tuoneet konenäköjärjestelmät eri teollisuuden alojen ulottuville. Tässä diplomityössä perehdytään konenäköjärjestelmän toimitusprosessiin sekä tuotantokäytön aikaisiin muutos- ja korjaustoimenpiteisiin. Aluksi esitellään konenäköjärjestelmät ja niiden elinkaari yleisellä tasolla. Tämän jälkeen syvennytään elinkaaren vaiheisiin ja pyritään kehittämään toimintatapoja ja menetelmiä jokaisen vaiheen tehokkaaseen läpivientiin. Konenäköjärjestelmien suunnitteluprosessia on kehitettävä, jotta pystytään tarjoamaan luotettavia järjestelmiä ja mahdollistetaan konenäköteknologioiden laajamittainen käyttö teollisuudessa. Työssä esitellyt toimintamallit ovat käytännön kautta hyviksi koettuja ja niiden avulla on mahdollista toteuttaa laadukkaita konenäköjärjestelmiä sekä turvata ja parantaa konenäkötoimittajan liiketoiminnan kannattavuutta.
  • Development of polymer organoleptic quality
    (2007) Nissinen, Olli
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Työsyklin analyysijärjestelmän kehittäminen konttinosturissa
    (2009) Pekkola, Anssi
     Helsinki University of Technology | Master's thesis