[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK

Permanent URI for this collectionhttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/40621

Browse

Browsing [dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK by Degree programme/Major subject "Arkkitehtuuri III"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 20 of 316
  • Akustisten pienoismallien käyttö salisuunnittelussa
    (1984) Halme-Salo, Eija
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Ravals' lågstadieskola och daghem i Kyrkslätt
    (1987) Kurtèn, Maria
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Albergan kartanon taidekeskus Espoon Leppävaaraan
    (1983) Gadd-Kolhinen, Cecilia
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Ammattikoulun suunnitteleminen CAD:ia hyväksikäyttäen
    (1986) Biström, M
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • arenaLITE - teräsrakenteinen tyyppijäähalli
    (1999) Summanen, Mikko
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    arenaLlTE on teräsrunkoinen tyyppijäähallijärjestelmä. Sen kokoluokka vaihtelee harjoitushallista pienen kaupungin edustushalliin. Järjestelmä jakautuu kolmeen eri kokoluokkaan - XS, S ja M - joiden katsomokapasiteetti vaihtelee 500 ja 1500 katsojan välillä. Systeemi perustuu joustavaan standardisointiin: määrättyihin toiminnallisiin ja teknisiin perusratkaisuihin, sekä neljään muuttujaryhmään, joiden avulla tyyppiratkaisua voidaan varioida erilaisiin tarpeisiin ja kaupunkikuvallisiin tilanteisiin. Työn tavoitteena on ollut arkkitehtonisesti korkeatasoisen tyyppisuunnitelma, joka samalla täyttäisi kyseisen rakennustyypin poikkeuksetta tiukat kustannustavoitteet. Tyyppisuunnitelman sovellutuksina on tehty tarkemmat luonnossuunnitelmat kahdelle eri tontille: Haminaan kokoluokkaa XS ja Kirkkonummelle kokoluokkaa S.
  • Arkkitehtuuri-instituutti Museokadulle
    (1986) Lindholm, Tom
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Konstmuseum in Ekenäs
    (2004) Nyström, Mathias
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    The purpose of this Master's thesis was to plan an art museum in Ekenäs, for the Pro Artibus foundation, which was established in 1989 by the Svenska Kulturfonden (Swedish culture foundation) to curate its art collection and promote visual arts in the Swedish speaking part of Finland. The layout design for the art museum evolved from literary studies on art museums of a similar size, discussions with representatives of the Pro Artibus foundation, the Amos Andersson Museum of Art, and the spatial program for the architectural competition of the Aland Marine Museum. The layout was adjusted during the project, in collaboration with Pro Artibus. The basic assumption was that the museum would function independently. The net room area is 1 608m2 and the total area is 2330m2. The building site is in the Br6tet area next to South Bay in Ekenäs. It consists of a sand field, which in summer is used as a parking area, and in winter as a place to dump snow. Bordering the plot to the north is a beautiful, partly wild park, to the northeast is housing block 40, and from the east, to the northwest, is the Ramsholmen-Hagen natural wildlife reservation and South Bay. Housing block 40 is quite exceptional architecturally. For example, it contains Villa Skeppet planned by Alvar Aalto. The site lies on the axis referred to as the Ekenäs cultural axis, which starts in the city centre and ends at Villa Snacksund. The art museum is situated apart from the neighbouring block, on the border between the park area and the natural wildlife reservation, close to the shoreline. The art museum exits onto the public boardwalk that begins at Knipan Restaurant and passes through the Old Town. The art museum consists of three parts: exhibition spaces on two floors, public areas on one floor, and administration and workshops on two floors. The public areas on one floor are glass enclosed, reminiscent of a pavilion. This part of the museum harmonizes with neighbouring buildings in terms of height, whereas the two relatively high wooden volumes clearly distinguish the complex as a public building. The exhibition spaces provide a limited view on the surroundings, while the other public areas have a near complete open view on South Bay and the park to the north.
  • Viron Taidemuseo
    (1995) Huopaniemi, Riku
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Eestin taidemuseo
    (1995) Kilpinen, Pia
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Aurinkolahden peruskoulu
    (1999) Blomberg, Mikko
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Diplomityö pohjautuu Vuosaaren Aurinkolahden peruskoulun suunnittelukilpailuun, johon tekijä osallistui "Tankkeri Klipperi Kutteri Kuunari" -nimimerkillä. Diplomityö perustuu ehdotuksen konseptiin. Tontti sijaitsee n. 500 metriä etelään Vuosaaren metroasemalta. Tontin pohjoispuolella on Leikosaarentie ja etelässä Lillkallvikin puisto. Puiston takana on merenlahti ja huvivenesatama. Koulu on suunniteltu enintään 540 oppilaalle: 17 perusopetusryhmää (luokka-asteet 3 - 9) ja kolme erityisopetusryhmää (EHA 1 = lievästi ja keskiasteisesti vammautuneet). Merellisen teeman avulla on haettu tuoreen asuinalueen hukuttamaa yhteyttä Vuosaaren menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Toimintakonsepti pyrkii omaleimaisuuteen, selkeyteen ja orientoitumisen helppouteen. Koulu on paitsi palveleva rakennus, myös ajan ja paikan tajua tukeva kiintopiste vastapainoksi tietoyhteiskunnan abstrakteille virtuaaliympäristöille. Rakennus koostuu neljästä massasta: Leikosaarentietä vasten on pitkä metallipintainen "tankkeri", johon on telakoitunut kolme puupintaista opetustilayksikköä ('klipperi'', "kutteri", "kuunari"). Näiden välissä on lasitettu atriumtila, jonka halki rakennuksen sisäinen liikenne kulkee. Pääsisäänkäynti on osa julkista katutilaa Leikosaarentien puolella. Iiluodonpihalla sijaitsee huoltoliikenneyhteys sekä henkilökunnan parkkipaikat ja sisäänkäynti. Oppilaiden sisäänkäynnit ovat puiston puolella puulaivojen kyljissä. Puulaivojen väleissä ovat suojaisat puutarhat. Koulun tilat ovat kahdessa kerroksessa. Rakennusmassojen erilliset konehuoneet mahdollistavat joustavan vyöhykkeistyksen kouluajan ulkopuoliseen käyttöön. Juhlia ajatellen pääsisäänkäynnin aulatilassa on tilaa näyttelyille ja ruokasali toimii auditoriona. Suuret tilat sekä hallinnon tilat on ryhmitelty tankkeriin. Hissi on tankkerin kyljessä keskellä koulua. Puulaivoissa on opetustilasolukon ohella luonnontieteiden, EHA-ryhmien ja terveydenhoidon tilat. Kussakin yksikössä on polttopisteenä sisäänkäyntien viereinen kotipesien kehystämä avoin tila. Rakennuksen runko on terästä ja välipohjat betonia. Tankkeri on alumiinipintainen ja puulaivat vanerilevypintaisia. Julkisivumateriaaleja on sovellettu myös sisätilojen verhoukseen. Rakennuksen tilaohjelman mukainen pinta-ala on 4607 m[2] ja bruttoala 6173 rn[2].
  • Aurinkolahden Peruskoulu, avoin oppimisympäristö
    (1999) Koskinen, Mari
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Diplomityöni on koulusuunnitelma Vuosaareen. Suunnitelman pohjana on sovelletusti ollut Aurinkolahden peruskoulun arkkitehtuurikilpailu, johon osallistuin talvella 1999. Tavoitteenani oli suunnitella uudenlainen oppimisympäristö, joka tukee tämän päivän koulun pedagogisia ja toiminnallisia tavoitteita. Aurinkolahden koulun kilpailu antoi tähän hyvän tilaisuuden, sillä koulun toiminta-ajatus ja opetussuunnitelma perustuvat uudenlaiseen konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen sekä projektiopetukseen, jossa oppilaat ottavat vastuuta omasta oppimisestaan. Työni kirjallisessa osuudessa olen käsitellyt hieman laajemmin koulun tila-ajatteluun ja koulusuunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ja niiden taustoja. Olen tarkastellut asiaa eri näkökulmista: yhteiskunnallinen, historiallinen / arkkitehtoninen, pedagoginen, psykologinen ja toiminnallinen tarkastelu. Eroon lokeroajattelusta Perinteisen koulun tilajäsentely - luokkahuoneet käytävän varrella - erottelee oppilaat, opettajat, toiminnan, ja tiedon erillisiksi yksiköiksi. Käytävä on liikennettä varten ja luokkahuone on tila, jossa varsinainen oppiminen tapahtuu. Suunnittelemani Aurinkolahden koulu sen sijaan on kuin verkko, jossa tilasta toiseen pääsee monta reittiä. Läpikulkureitit eivät ole perinteisiä käytäviä, vaan kulkeminen pienryhmä- ja opetustilojenkin läpi on mahdollista. Pihat rakennuksen sisällä Rakennus on kolmikerroksinen yhtenäinen massa, josta on palasia 'leikattu irti'. Syvä rakennusrunko mahdollistaa verkkomaisen liikenteen ilman keskikäytävää. Muoto ei levittäydy siipinä maastoon, vaan päinvastoin luonto ja valo tulevat aukkojen, terassien ja parvekkeiden kautta sisään rakennukseen aivan rungon keskelle saakka. Uusi hierarkia - luokkahuoneen rooli muuttuu Tämän päivän koulussa luokkahuone on menettänyt merkityksensä opetuksen tilana. Aurinkolahden koulussa perusopetustilat on soluissa, jotka olen jakanut toiminnallisiin vyöhykkeisiin. Keskellä, terassipihan ympärillä, on sosiaalinen äänekkään työskentelyn alue. Tällä vyöhykkeellä tehdään ryhmätöitä, keskustellaan ja valmistellaan projekteja. Tila voi myös toimia projektien tuki- tai esittelytilana ja sen läpi voi vapaasti liikkua. Solun ulko-sivuilla on ryhmänohjaustilojen vyöhyke, eli 'luokkahuoneet'. Vyöhykkeiden välissä on hiljaisen työskentelyn nopat, joissa voi rauhassa keskittyä itsenäiseen opiskeluun. Muut opetustilat (taideaineet, labrat ym...) on ryhmitelty pajoiksi; luonnontiedon paja, työpaja, taidepaja, talouspaja ja ilmaisutaidon paja. Avoin oppimisympäristö Aurinkolahden koulun opetus perustuu pedagogiseen ja toiminnalliseen avoimuuteen. Suunnittelemani koulu on myös olemukseltaan ja ilmeeltään avoin. Suljettuja koppeja ei ole, vaan tilat ovat yhteydessä toisiinsa fyysisesti, toiminnallisesti tai visuaalisesti.
  • Lintutalo Kaisaniemen puistoon
    (1997) Klemetti, Juha
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Korttelitasoinen yleissuunnitelma ja 3D CAD-mallinnusta hyödyntävän interaktiivisen suunnittelumetodin tarkastelu
    (1999) Havas, Sauli
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Työ käsittää suunnitteluosan ja tutkimusosan. Suunnittelutehtävä on olemassa olevan, n. 250 m x 500 m kokoisen oppilaitosrakennusten alueen täydennysrakennus- ja kehittämismahdollisuuksien kartoitus. Alue sijaitsee Lahden kaupungissa välittömästi kaupungin keskustan länsipuolella. Alueen nykyinen rakennuskanta koostuu pääosin arkkitehti Olli Saijonmaan 50-luvulla suunnittelemista ammattikoulurakennuksista ja 1930 - 1970-luvuilla rakennetuista teollisuusrakennuksista. Alue on kaupungin historian ja rakennuskokonaisuus aikansa arkkitehtuurin kannalta merkittävä. Suunnitelmassa on esitetty ohjelma ja massoittelu 18 lisärakennuskohteelle yhteenlasketulta pinta-alaltaan n. 18 350 m[2] ja näihin liittyville vanhan rakennuskannan muutoksille. Perusajatuksena on aikaisemmin erillisistä oppilaitoksista ja teollisuusrakennuksista koostuneen alueen kehittäminen yhtenäiseksi kampusalueeksi. Alueen sisäistä jalankulkumiljöötä kehitetään luomalla uusi toiminnallisesti aktiivisten sisäpihojen verkosto ja muuttamalla alueen halkaisevan läpikulkukadun luonne sisäiseksi syöttö- ja jalankulkukaduksi. Uudisrakennusten arkkitehtuurilla pyritään kuvastamaan kulttuurissa tapahtunutta muutosta kohti avointa ja omaehtoista opiskeluprosessia ja rikastamaan ja modernisoimaan alueen kokonaisilmettä. Suunnitelma on esitetty karttojen ja 3D CAD-mallista otettujen kuvien avulla. Tutkimusosassa on kuvattu yksityiskohtaisesti em. suunnitelman tuottamisen käytetty metodi. Suunnitelmaa varten on tehty kolmiulotteisen tiedon sisältävä tietokonemalli nykytilanteesta ja uusista rakenteista. Olemassa oleva tilanne on mallinnettu pohjakarttatiedon, vanhojen rakennuspiirustusten ja ilmavalokuvien perusteella. Uudet rakennukset on mallinnettu erillisinä tiedostoina ja liitetty maastoa kuvaavaan tiedostoon objekteina. Menetelmä mahdollistaa erilaisissa suunnitteluvaiheissa olevien kohteiden interaktiivisen kehittämisen. Tietokonemallin tekeminen on jaoteltu suunnitteluprosessin etenemisen mukaisiin loogisiin työvaiheisiin. Työvaiheiden ajankäyttö on kirjattu ja siltä pohjalta on arvioitu mallin vaatimaa työpanosta suhteessa lopputuloksen käyttökelpoisuuteen.
  • Undersökning av projektstruktrur som bas för anskaffning av CAD-system
    (1984) Silen, Pär
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Ähtärin eläinpuiston leirintäalueen kahvila-, vastaanotto- ja huoltorakennus
    (2008) Larja, Kirsti Katariina
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Sain keväällä 2006 toimeksiannon Ähtärin eläinpuistolta. Tehtävänä oli suunnitella eläinpuiston leirintäalueelle uusi kahvila-, vastaanotto- sekä huoltorakennus. Koska leirintäalue on osa laajempaa kokonaisuutta, uudisrakennuksen piti olla samanhenkinen myös muiden matkailualueen keskeisten rakennusten kanssa. Ähtärin kaupunki on saanut vuonna 1983 SAFA-palkinnon matkailualueensa omaleimaisesta kehittämisestä. Myöntämisperusteissa todetaan, että alue välittää teollisen ajan ihmiselle yhteyden suomalaiseen luontoon, eläimiin ja kansankulttuuriin. Perusteluissa kiitellään myös rakennustaiteellisesti korkeasta tasosta. Arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen ovat suunnitelleet matkailualueen keskeiset rakennukset. Diplomityössä on kerrottu matkailualueen vaiheista osana suunnittelupaikan analyysia. Pääosassa on kuitenkin leirintäalueelle suunniteltu kahvila-, vastaanotto- ja huoltorakennus sekä suunnitelmaan kuuluva rantasauna. Uudisrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 562 m2. Työn tilausvaiheessa tehtiin selväksi, että uudisrakennuksen piti olla ensisijaisesti edullinen, järkevä ja selkeä. Diplomityössä on noudatettu näitä ohjenuoria, mutta samalla tavoiteltu persoonallisuutta, kuten alueen pääarkkitehdit kolmekymmentä vuotta aikaisemmin. Ähtärin eläinpuiston leirintäalueen uusi päärakennus valmistui lopulta toukokuussa 2008 ja avattiin saman tien asiakkaille.
  • Cartagenan kongressi- ja konserttitalo
    (2001) Anttila, Anna
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Casa Musica, musiikin harjoittelukeskus Helsingin keskustaan
    (1983) Huovinen, Tiina
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
  • Casa Nordica - pohjoismainen kulttuurikeskus, Barcelona
    (1999) Liski, Mikko
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Työn aiheena on Pohjoismaisen kulttuurikeskuksen suunnittelu Barcelonan historialliseen keskustaan, Ravalin kaupunginosaan. Kulttuurikeskus sijaitsee rakenteilla olevan Ravalin keskusaukion pohjoispäässä, alueen vanhimman ja uusimman kadun risteyskohdassa. Työssä ehdotetaan Ravalin keskusaukion korvaamista pienempien aukioiden tilasarjalla, johon keskus liittyy osana koko Ravalin läpi kulkevaa kulttuurirakennusten ketjua. Kokonaisratkaisu pohjautuu Josep Ll. Sertin jo 1930-luvulla tekemään ehdotukseen. Suunnitelman tarkoituksena on muodostaa avoin ja kansainvälinen kohtauspaikka Ravalin sydämeen, ja korottaa näin alueen arvostusta. Keskus tarjoaa toimisto- ja kokoustilat tiede- ja kulttuuri-instituuteille sekä yksittäisiä työpisteitä vieraileville tutkijoille ja lehtimiehille. Yleisötilaisuuksia varten keskuksessa on monitoimisali ja auditorio sekä vierailijoita palvelevat internetkahvila ja kirjasto. Kulttuurikeskuksen yhteydessä on viisi vierasasuntoa. Rakennuksen massoittelu seuraa tonttia rajaavien katujen luonnetta. Tontilla kohtaavat Carrer de Hospitalin, kaupungin keskiaikaisen sisääntuloväylän, selkeiden seinämuurien ja varjojen arkkitehtuuri, sekä vuonna 1997 valmistuneen Carrer de M. Aurelia Capmanyn suurempi mittakaava. Sisäänkäynti tapahtuu koordinaatistojen välistä johtaen sisäpihalle avautuvaan lasikatteiseen keskusaulaan. Aulan toiselle puolelle, uuden kadun varteen, on sijoitettu keskuksen näkyvin osa, betonipilareiden päälle nostettu teräs- ja lasirakenteinen toimistokontti, jossa sijaitsevat instituuttien tilat. Ulospäin toimistokerrokset piiloutuvat hiekkapuhalletusta lasilankusta muodostuvan läpikuultavan verhon taakse. Toimistokontin alapuolinen tila toimii monitoimisalina. Keskusaulan toisella puolella sijaitsevat kahvila, sekä ylemmissä kerroksissa, perforoidun vaneriseinämän takana, kirjastoaulat, jotka johdattavat vierailijat kohti pienryhmätiloja ja neuvotteluhuoneita. Keskusaula toimii kulttuurien kohtauspaikkana, jossa avoin mutta mykkä lasinen massa rinnastuu kahvilasta ja vaneriseinämän varjoista vapaasti pursuavaan äänimaailmaan. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 3510 brm2 ja tilavuus 14200 brm3.
  • Keskustakirjasto Töölönlahdelle
    (2007) Mykrä, Antti
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Diplomityöni on rakennussuunnitteluun liittyvä vapaamuotoinen tutkielma keskustakirjastosta rakennuksena ja sen sijoittumisesta Helsingin keskustaan. Aiheen valintaan vaikutti paljolti sen yleishyödyllisyys ja ajankohtaisuus. Työhön liittyy myös Töölönlahden alueen asemakaavallinen tarkastelu. Töölönlahden alueesta on tehty useita suunnitelmia viimeisen sadan vuoden aikana. Alueen suunnitteluhistoriaan liittyvät sellaisten tunnettujen suomalaisten arkkitehtien nimet kuin Eliel Saarinen, Bertel Jung, Oiva Kallio, Yrjö Lindegren, Alvar Aalto, Arto Sipinen ja Jan Söderlund. Alue on kuitenkin pysynyt lähes rakentamattomana aina näihin päiviin saakka. Töölönlahden alueella on voimassa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston laatima ja kaupunginvaltuuston 27.2.2002 hyväksymä asemakaava. Asemakaavassa keskustakirjastolle ei ole osoitettu paikkaa, ja tonttien rakennusoikeus on jaettu kaupungin ja valtion kesken. Suunnitelmani pohjautuu edellä mainittuun asemakaavaluonnokseen, johon olen kuitenkin pyrkinyt suhtautumaan kriittisesti. Esittämässäni vaihtoehdossa alueen käyttöä asumiseen on lisätty ja ratapihaa reunustavia rakennusmassoja on tietyiltä osin madallettu kaupungin sisäisten näkymien säilyttämiseksi. Edelleen Alvar Aallon kadun linjausta on siirretty, jotta ratapihaa reunustavien rakennusten ja Töölönlahden puiston välinen yhteys olisi luontevampi. Kirjastolle luonteva paikka on Sanomatalon pohjoispuolinen kortteli, josta on hyvät yhteydet julkisiin kulkuvälineisiin sekä alueen pysäköintilaitoksiin. Kirjaston sijoittamisella hiukan muita rakennuksia poikkeavaan koordinaatistoon on haluttu korostaa rakennuksen julkista leimaa ja samalla liittää se paremmin alueen muiden kulttuurirakennusten piiriin. Keskustakirjaston sijoittuminen Töölönlahdelle mahdollistaa kirjastopalvelujen hyvän saavutettavuuden. Samalla kirjasto tarjoaa vaihtoehdon nykyisten Helsingin keskustan julkisten tilojen kaupallisuudelle. Toisaalta kehittyvä kirjastotoiminta tarvitsee ympärilleen yhteistyökumppaneita ja sitä kautta edellytyksiä eri resurssien yhdistämiseen, minkä keskeinen sijainti mahdollistaa. Tietoa varastoidaan yhä pienempiin yksiköihin. Tämä heijastuu myös kirjastojen tilankäyttöön. Ihmisten toiminnalle vapaan aktiivisen tilan osuus kasvaa samalla kun tiedon varastointiin käytettävän passiivisen tilan osuus pienenee. Kirjastoissa ei enää vain kuluteta tietoa, vaan myös tuotetaan sitä. Suunnitelmassani keskustakirjastoksi on huomioitu nämä muutokset tilojen joustavuutta ja avotilan määrää lisäämällä. Rakenteellisesti tämä on tarkoittanut tilaa jakavien kantavien rakenteiden minimoimista käyttämällä hyväksi pakollisten poistumistieportaikkojen ja tekniikkakuilujen rakenteita osana rakennuksen kantavaa runkoa. Kirjaston pääsisäänkäyntiä on painotettu muodostamalla uloke sisäänkäyntiaukion ylle. Aukion alittaa Keskustatunnelin linjaus, josta on kaavailtu yhteyksiä alueen pysäköintilaitoksiin. Rakennuksen julkisivut ja uloin vaippa muodostuvat kuvioiduista lasielementeistä, joiden takana on vapaasti pystysuunnassa aukotettu kantava ulkoseinärakenne. Laajuustiedot: bruttoala 15 620 m2 tilavuus 59 400 m3
  • Hiljentymiskappeli Helsingin Kamppiin
    (2004) Uusheimo, Tuomas
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    The diploma project presents a design for a chapel of silence in Kamppi, Helsinki. The principal idea of the design is a chapel in the center of Helsinki, dedicated to the need for silence and inner peace of people living in the city. Silence is not only present in sacred buildings. Recently, small chapels or rooms for silence have been also built in airports and shopping centers. A lively city center also needs spaces for silence. A new area called Kamppi Center is currently being built in the city center of Helsinki. The project is the largest single building project in Finland at the moment. An underground bus station, goods station, metro station, Espoo bus station, commercial center, apartments as well as business and office premises will be built. Several new, large buildings will be constructed; taken together, approximately 130 000 square meters in area. The new chapel will be situated in the Simo Park, partly on the shopping center Forum's underground parking hall's entrance ramp, amongst lively traffic, commercial centers, residential buildings and market place life. The chapel should be approachable from every direction, but it also has to provide a possibility for distancing oneself from the outside world. A staircase leading into the chapel shows the way from which the chapel can be approached. The building does not have clear back-or front facades; instead, it presents itself towards every direction as equal in shape, a mass rising above walls. The chapel, the wall surface as well as the public staircase border the Kamppi area market places in the north. A small chapel in the middle of squares and large commercial buildings is not able to compete with its surroundings in terms of scale; therefore, its specificity needs to be visible in its design. A sculptural mass rising from amongst big trees communicates the chapel's presence to passers-by. The principle building material of the chapel is steel. The facades are of stainless steel and brass patinated in red. The floor area is 266 square meters.