03. Lisensiaatin tutkinnon opinnäytteet / Licentiate theses
Permanent URI for this community
Browse
Browsing 03. Lisensiaatin tutkinnon opinnäytteet / Licentiate theses by Degree programme/Major subject "Arkkitehtuurin historia"
Now showing 1 - 20 of 21
Results Per Page
Sort Options
Item Antiikin Rooman seinämaalaus - Arkkitehtuurin osa vai turha koriste; Antiikin auktorien tulkinnat ja varhaisten seinämaalauslöytöjen kohtalot(2003) Koponen, Anu; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Antikvaarista ja arkkitehtonista restaurointia - Arkkitehti Olof Hansson ja hänen 1950-luvun kirkkorestaurointinsa. 1900-luvun puolivälin restaurointiperiaatteista(2003) Sihvola, Arja; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Arkkitehti Oiva Kallio 1884-1964(1998) Leskelä, Pekka; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Helsingin rakentumisen vaiheet(1980) Sundman, Mikael; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of TechnologyItem Image As Product: The International Exhibitions of Finnish Architecture 1957-1967(2003) Ceferin, Petra; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha autonomian ajalla(1994) Lemström, Juha; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Kansanomaisuus ja rationalismi. Näkökohtia Suomen puuarkkitehtuuriin 1900-1925 esimerkkinä Oiva Kallion kesähuvila Villa Oivala(1998) Jeskanen, Timo; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Kaupunkirakenteen muutos Raumalla 1756-1912(1999) Saarikoski, Antero; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Kioton kaupunkirakenne ja ympäristötyypit(1989) Salastie, Riitta; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Kiviset kulissit - Menneisyyden ja nykyhetken vuoropuhelu eteläitalialaisessa agrokaupungissa(Teknillinen korkeakoulu, 2009) Huovinen, Katja; Tapaninen, Anna-Maria; Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta; Niskanen, AinoTutkimuksen ensimmäinen osa, Kiveen kirjoitettu historia, on lähestymistavaltaan ja metodiltaan lähinnä perinteistä arkkitehtuurin historiaa. Se taustoittaa alueen historiaa ja tutkimuskohteena olevaa kaupunkia. Kuvattuani tutkimuskentälle saapumista ja ensivaikutelmia luonnostelen asukkaiden identiteettiä ja sitä mitä heille itselleen merkitsee olla Etelästä. Esitän lyhyesti Etelä-Italian pitkän historian, ja Salenton alueen aseman siirtyvän keskipisteen periferiassa. Luvussa annan esimerkkejä siitä miten Etelä-Italian kaupungeissa näkyy alueen historia ja elinkeinorakenne. Erityisen huomion ansaitsee kaupunkirakenteen samankaltaisuus islamilaisen maailman kaupunkien kanssa. Laajemman kontekstin esittelyn jälkeen keskityn tutkimuksen toisessa luvussa varsinaiseen tutkimuskohteeseeni. Tutkimuksen toisessa osassa Pelin säännöt selvitän ja selitän diskurssissa toistuvia sosiaalisen elämän pelisääntöjä, julkista ja yksityistä, kunniaa ja sen puutetta, joita tuntematta tilan sosiaalista tuottamista on vaikea ymmärtää. Kuvaan kaupunkitilan jäsentymistä ja jakaantumista julkiseen, puolijulkiseen, puoliyksityiseen ja yksityiseen. Yksityisen ja julkisen raja on diskurssissa häilyvä. Kyky rajanvetoon nähdään sivistyksenä, civilta; sen vastakohtana on sivistyksen puute, takapajuinen elämäntapa. Yksityistymisen asumiselle asettamat vaatimukset heijastuvat muutospaineena kaupunkitilassa. Sekä kaupunkitilassa että kodeissaan asukkaat ylläpitävät sosiaalista julkisivua; teatterimetaforaa voisi kritikoida kysymällä onko kyseessä elämä vai näytelmä, mutta näytelmän henkilöhahmot ottavat roolinsa tosissaan. Kolmas osa Näyttämöllä ja kulisseissa kuvailee edellisessä osassa esiin tuotujen pelisääntöjen toteutumista rakennetussa ympäristössä. Keskeisiä käsitteitä ovat tilan järjestyminen sukulaisuuden, myötäjäis- ja perintöstrategioiden mukaan sekä sukupuolitettu tila. Palaan detaljitasolla tarkastelemaan jo ensimmäisessä luvussa esitettyä Etelän kaupunkirakennetta alueelle luonteenomaisen sisäpihallisen kaupunkitalon muodossa. Sosiaalisen elämän pelisäännöt heijastuvat asunnon symbolisessa järjestyksessä. Neljäs osa Muuttuva kaupunki käsittelee lähimenneisyydessä tapahtunutta, yhä käynnissä olevaa muutosta ja sen takana vaikuttaneita ihanteita ja arvotuksia. Kaupungin rakenne säilyttää muistoja ja vastustaa muutosta, mutta samanaikaisesti epäjatkuvuuden tai murroksen jäljiltä muuttunut kaupunki tekee vaikeaksi ellei peräti mahdottomaksi paluun entiseen. Muutos näyttäytyy kaksisuuntaisena liikkeenä: ensin 1800-luvun lopulta alkaen kaupunkirakenteen muureja ympäröivälle maaseudulle levittävänä keskipakoisena voimana, myöhemmin 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä ainakin diskurssin tasolla ilmenneenä vanhan rakennuskannan uutena arvostuksena. Päätän tutkimuksen lyhyeen pohdintaan vanhankaupungin tulevaisuudesta.Item Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten säästävä saneeraaminen tutkimuskohteina taidemuseo ja raatihuone(1983) Salmio-Toiviainen, Tarja; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Lilius, HenrikItem Organisk byggnadsvård i historisk trästad. En teoretisk modell och en praktisk tilllämpning(1983) Tallqvist, Tore; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Lilius, HenrikItem PAPERI PERINTEISESSÄ RAKENTAMISESSA. Rakennuspapereiden historiaa Suomessa 1600-1950(1999) Flink, Selja; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Rakennus koneena. Suomalaisten panimorakennusten arkkitehtuurin historiaa ja uudelleenkäyttöratkaisuja(2003) Amper, Reetta; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Rauniot ja restaurointi, kestävyys, kauneus, kertovuus(2007) Lind, Tuija; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, Vilhelm; Niskanen, AinoItem Restaurointietappeja aikaraiteella. Puoli vuosisataa rakennussuojelua ja restaurointia Suomessa(2005) Kairamo, Maija; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Sisätilan esittävyys 1800-luvun lopun Münchenissä(1989) Niskanen, Aino; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Lilius, Henrik; Helander, VilhelmItem Suomalaisten vapaapalokuntien rakennushistoriaa - aatteen taloja arkkitehtuurin rajoilla(Aalto University, 2018) Hakanen, Johanna; Niskanen, Aino; Arkkitehtuurin laitos; Department of Architecture; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and ArchitectureTutkimus kuvaa suomalaisen vapaapalokuntaliikkeen rakennushistoriaa ja sen synnyttämää arkkitehtuuria esimerkkinä suomalaisten kansanliikkeiden rakennusperinnöstä, jota tarkastellaan seurantalona tunnetun rakennustyypin alla. Vastauksia etsitään kolmeen kysymykseen: Miten vapaapalokuntien arkkitehtuuri ja rakennustyypit muotoutuivat? Mitä, minne ja miksi palokunnat rakensivat eri ajanjaksoina? Mikä on vapaapalokuntien vanhimman rakennusperinnön nykytila ja tulevaisuus? Vapaapalokuntien rakentamia kokoushuoneistoja, kalustorakennuksia ja tanssipaviljonkeja kuvataan 1880-luvulta 1950-luvulle. Tarkasteltava ajanjakso käsittää vapaapalokuntien kehityksen vapaaehtoisuuteen perustuvasta kansanliikkeestä osaksi kunnallista palo- ja pelastustoimea. Vapaapalokuntien rakentamisen taustalta ovat 1800-luvun lopulla Suomessa laajaa kannatusta saaneet kansanliikkeet, joiden toimintaa yhdistävät monet kansansivistyksen ja kansalaistoiminnan muodot. Vapaapalokuntien kokoushuoneiden arkkitehtuurin alkuvaiheet kiinnittyvät suomalaisten kaupunkien aiempiin juhlahuoneistoihin, kaivo- ja seurahuoneisiin. Kaupunkien vapaapalokunnantalojen arkkitehtuurin taustalla vaikuttavat 1800-luvun lopun arkkitehtuurin koulutuksen, suunnittelun ja julkaisujen klassismiin perustuvat mallit. Tutkimus tuo koulutettujen arkkitehtien ja rakennusmestarien rinnalle kansanrakentajia sekä rakennuspiirustuksen opinsaaneita mestareita aikakauden rakennusten suunnittelijoina. Palokuntaliikkeen ja yksittäisten palokuntien historiikit tuovat tutkimukseen kuvan rakennusten suunnitteluun ja rahoittamiseen osallistuneista tahoista ja henkilöistä. Palonsammutuksen ympärille verkostoitui porvaristoa ja sivistyneistöä, joiden johdolla 1890 -1910-luvuilla rakennettiin suuria juhlasalillisia palokunnantaloja kaupunkeihin sekä maaseudun erilaisiin yhdyskuntiin. Itsenäisyyden ensi vuosikymmeninä vapaapalokuntien rakennushankkeet kytkeytyivät selvemmin kunnalliseen palo- ja pelastustoimintaan. Suuria seurantalomaisia rakennuksia rakennettiin 1930-luvulta lähtien yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa. Vapaapalokuntien itsenäisistä kalustorakennuksista vaatimattomine kokoustiloineen muodostui vapaapalokuntien sodanjälkeisten vuosikymmenien pääasiallinen rakennustyyppi. Vapaapalokuntien vuosikymmeniä jatkunut rakennusperintö näyttäytyy paikallisuuden kuvana, joka on paikallisyhteisön ja siihen kuuluvien suunnittelijoiden tulkinta aikakauden arkkitehtuurista. Tätä rakennusperintöä tarkastellaan lopuksi osana seurantalojen rakennusperinnön suojelua ja siihen liittyviä rajauksia.Item Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta(2002) Lindh, Tommi; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Helander, VilhelmItem Urban preservation in New York City: An Analysis of the Methodology Including a Case study of the SoHo - Cast Iron Historic District(1983) Broner, Kaisa; Arkkitehtiosasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Lilius, Henrik
