Browsing by Department "ark"

Now showing 1 - 20 of 400

Architecture's political landscape - Exploring architecture’s "political" through a post-critical lens
(2024) Kuusela, Pihla
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
My study explores the political landscape of architecture, examining how architects engage with societal challenges and reshape built environments, drawing from post-critical theory and recent developments in the field. Drawing on Chantal Mouffe's definition of politics as inherent antagonism, this study delves into critical theory and recent developments in the field of architecture. Each new architectural design or idea can be viewed as a proposal for an imagined future, challenging prevailing societal norms and fostering transformative thinking. The purpose of this research is to describe and map out the manifestations of political engagement shaping the current architectural landscape, with a particular focus on architectural collectives. By identifying and analysing these manifestations, the aim is to deepen understanding of the complex relationship between architecture and politics, highlighting the significance of political engagement in architectural discourse and its implications for the profession. Grounded in the post-critical discourse introduced in the early 21st century and its recent layers, the theoretical framework of this research provides a lens through which to explore the intersection of politics and architecture. However, the thesis does not aim to provide a comprehensive analysis of the political landscape but rather offers a perspective on the topic. Through a literature study, this research investigates the articulation of political dimensions within architectural practice. Subsequently, case studies are employed to elucidate how these political manifestations are demonstrated in architectural praxis. The analysis reveals the intricate connection between post-critical theory and political discourse, emphasising the importance of architects critically engaging with societal consequences and understanding architecture's function comprehensively. This understanding is particularly significant in a period of current societal transition, where conventional notions of autonomy are being reassessed, and architects are called upon to adapt and contribute to a sustainable built environment.
Arkipäiväisen arvo – Teollisesti rakennettujen 1960- ja 1970-lukujen toimistotalojen arvottaminen säilyttämis- ja purkupäätöksissä
(2024) Häkkinen, Helmi
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Olemassa olevien rakennusten hyödyntäminen ja uudelleenkäyttö on todettu resurssien käytön kannalta kestävimmäksi tavaksi kehittää rakennettua ympäristöä. Kestävyystavoitteet vaikuttavat nykyisin keskeisesti korjaamiseen liittyviin valintoihin. Korjaamme kuitenkin vain sen, minkä koemme tärkeäksi ja säilyttämisen arvoiseksi. Suomessa puretaankin huomattava määrä rakennuksia vuosittain. Modernit 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneet toimistotalot ovat merkittävä ja näkyvä purkamisen kohde. Tämän työn tavoitteena on ymmärtää, miten 1960- ja 1970-lukujen toimistorakennuksia arvotetaan ja miten erilaiset arvot vaikuttavat säilyttämis- ja purkupäätöksiin. Tutkimus perustuu itävaltalaisen taidehistorioitsija Aloïs Rieglin vuonna 1903 kehittämään arvoteoriaan,jossa hän nimeää ja luokittelee kulttuuriperintöön liitettyjä arvoja. Nykyiset restauroinnin ja rakennussuojelun käytännöt perustuvat pitkälti tähän teoriaan, ja se tarjoaa systemaattisen pohjan nykyisten arvokeskustelujen analysoimiselle. Suojeluarvojen tarkasteleminen on tutkimuskysymyksen kannalta keskeistä, sillä suojelu on ainoa lakisääteinen tapa estää rakennuksen purkaminen. Tutkimus pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen sekä tutkimushaastatteluihin, joissa selvitetään neljän tapausesimerkin osalta modernien toimistorakennusten korjaamista tai purkamista. Työn keskeinen havainto on, että rakennusten säilyttämiseen tai purkamiseen johtavat syyt eivät ole objektiivisia tai yksiselitteisiä, vaan perustuvat ajassa muuttuviin yksilöiden tai yhteisöjen arvoihin ja odotuksiin. Rakennuksiin kohdistuvat odotukset riippuvat niiden kulttuurisista merkityksistä, käyttötarkoituksista ja ympäristöistä. Arviointia tehdään kahdesta aikaperspektiivistä: muistamisen kautta osana kulttuuriperintöä sekä nykyajan vaatimusten ja ihanteiden perusteella verrattuna uudisrakennuksiin. Purkamista perustellaan usein sillä, että rakennusta ei voi kohtuullisesti muokata nykyvaatimuksia vastaavaksi. Standardit, joiden perusteella päätöksiä tehdään, ovat kuitenkin aikaansa sidottuja. Diplomityö korostaa tarvetta syvällisempään pohdintaan säilyttämisen ja purkamisen perusteluista. Jos kestävyyttä halutaan edistää hyödyntämällä olemassa olevaa rakennuskantaa nykyistä kattavammin, on kehitettävä uusia tapoja säilyttää rakennuksia ilman, että turvaudutaan vain perinteisiin suojeluprosesseihin. On mietittävä uudelleen, millä kriteereillä rakennuksia arvotetaan tulevaisuudessa säilyttämis- ja purkupäätöksissä.
“Ave alma mater, gradituri te salutant.”|A library in Koivusaari - Seeking the genius loci of library space through Finnish library design
(2023) Wu, Jie
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
In the course of my first year in Finland, one architectural gem in Otaniemi, the Harald Herlin Learning Center, left an indelible mark on me. Amidst the prevailing trend of expansive and imposing public spaces within contemporary architecture, my perspective shifted during my studies in Finland. I found myself captivated by the allure of “small” spaces, particularly libraries, which achieved a remarkable coziness without diminishing their significance. Motivated by this newfound fascination, my thesis centers on capturing the essence of my initial impressions in Finland, with a focus on library design—an inherently inclusive building type. While reflecting on the allure of Finnish libraries, I pondered the prevailing trends in modern civil library design. Despite the prevalence of vast, multifunctional spaces, Finnish “small” libraries, with their unique atmosphere, became a source of inspiration. The core inquiry driving my thesis is the exploration of the Genius Loci, or the spirit of place, inherent in library spaces. Through a detailed analysis of Finnish libraries, mainly Alvar Aalto’s libraries, encompassing dimensions, heights, sections, and materiality etc, I seek to unravel the distinctive character that defines a library space. This inquiry culminates in a design proposal for a small library in Koivusaari, a reflection on personal encounters, and a contribution to the broader discourse on the essence of library spaces, alongside the enduring impact of Aalto’s architectural legacy and Finnish human-centric design.
Beyond barks and walks: Reassessing the relationship between humans, dogs, and parks through the lens of sustainability
(2023) Li, Xiwei
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
This research explored the multifaceted impact of dog parks within urban public spaces, focusing on communal, ecological, and spatial perspectives through a cross-cultural examination. It delved into how to redesign a more accessible, aesthetic, and sustainable network of dog parks in Helsinki, Finland. This research devised a comprehensive five-step framework to assess Helsinki’s existing dog park network, evaluating six critical criteria: numbers, distribution, size, household population, walking distance, and spatial accessibility. In addition, this research employed an empirical survey conducted across 13 dog parks in Helsinki and collected qualitative data to formulate a top-down planning strategy and pilot design projects. Moreover, it contributed significantly by establishing specific dog park design guidelines tailored to the Helsinki context and applied in shaping both the renewal and the new dog park in the Kallio and Östersundom districts. The design results highlighted the potential of dog park design as an ongoing process capable of optimizing the quality of urban public spaces. The primary design considerations are dog parks’ locations, service radius, layout, and design elements to integrate dog parks with community areas and green spaces and improve pedestrian pathways to be more dog-walking friendly. Last, this study illustrated the need for further research within dog park planning and design, including public participation, dogs’ behaviors in urban public spaces, the perceived experiences of dog and non-dog owners, and ecological considerations.
Beyond measure: Shaping urban futures with the authenticity of a place
(2023) Sawada, Saki
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
This research investigates the critical role of 'authenticity of a place' in urban development, a concept emphasized by urban sociologist Sharon Zukin (2009) for its cultural and social value. Amidst urbanization trends prioritizing economic growth, the study explores methods for assessing and integrating authenticity into urban planning, addressing its often-overlooked significance in favour of economic metrics. Utilizing the Kivimies district in Otaniemi, Finland, as a case study, the research combines surveys with Otakallio residents and interviews with Espoo City Planning Department architects to understand the current state of citizen participation and authenticity's role in urban planning. The study probes three primary research questions: the elements urban system designers should consider for authenticity in building urban resilience, methods to intervene in current urban planning for authenticity-focused development, and the extent to which Otakallio residents' perception of authenticity influences planning. The findings underscore the limitations of liveability metrics and highlight the need for an evaluative axis that respects the unique social and cultural roots of places. In conclusion, the research proposes solutions for integrating authenticity into urban planning decision-making, fostering societal resilience and maintaining cultural and ecological values amidst global urbanization trends.
Biologinen kulttuuriperintö - Tarkastelussa luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön vuorovaikutussuhteet Saaren kartanopuistossa
(2024) Kunnaton, Eveliina
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Biologinen kulttuuriperintö on luonnon monimuotoisuutta, joka on kehittynyt ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteen tuloksena, yleensä pitkän ajan kuluessa. Biologinen kulttuuriperintö on myös kulttuuriperintöä, joka on syntynyt tässä samaisessa ihmisen ja luonnon välisessä pitkään kestäneessä vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteessa. Kulttuurimaisemissa ja etenkin perinnebiotoopeissa kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden kytkökset, eli biologinen kulttuuriperintö, on laajasti tunnistettu sekä ymmärretty. Sen sijaan muiden kulttuurivaikutteisten ympäristöjen, kuten historiallisten puistojen ja puutarhojen biologista kulttuuriperintöä on tutkittu paljon vähemmän, jos ollenkaan. Tässä diplomityössä tutustutaan biologiseen kulttuuriperintöön sekä siihen, millä tavoin biologista kulttuuriperintöä voidaan tarkastella historiallisissa ympäristöissä, kuten puistoissa ja puutarhoissa. Työ on tehty osana laajempaa Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin pääaineen sekä Koneen Säätiön välistä yhteistyötä, jossa tutkitaan säätiön omistaman Mynämäen Saaren kartanon tutkija- ja taiteilijaresidenssin ympäristö. Tässä työssä tarkastelun kohteena on kartanon historiallinen puisto. Työ jakautuu kolmeen osaan: kirjallisuuskatsaukseen, historiakatsaukseen sekä soveltavaan tarkasteluosuuteen. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään biologiseen kulttuuriperintöön ja siihen, minkälaista historiallisten puistojen ja puutarhojen biologinen kulttuuriperintö on. Historiakatsauksessa tutustutaan Saaren kartanopuiston tärkeimpiin kehitysvaiheisiin ja muodostetaan ymmärrystä siitä, mitkä tapahtumat ja ilmiöt ovat vaikuttaneet puiston ja siten sen biologisen kulttuuriperinnön kehitykseen. Kolmannessa osassa hyödynnetään ja yhdistetään edellisissä osuuksissa opittua tietoa ja tarkastellaan Saaren kartanopuiston biologista kulttuuriperintöä puistolle tärkeiden piirteiden, eli puutarhakasvillisuuden ja jalopuiden, reunavyöhykkeiden sekä maaperän kautta. Historialliset puistot ja puutarhat ovat voimakkaasti kulttuurin muokkaamia ympäristöjä, joissa biologinen kulttuuriperintö on ”suunnitellun” luonnon ohella sen mahdollistamia elinympäristöjä ja resursseja. Biologinen kulttuuriperintö tarjoaa kokonaisvaltaisen kehyksen näiden historiallisten puistojen ja puutarhojen moninaisten arvojen tarkastelulle. Sen avulla voidaan syventyä luonnon prosessien sekä kulttuuristen toimien välisiin vuorovaikutussuhteisiin, jotka ovat muodostaneet historiallisen puiston tai puutarhan sellaiseksi, kun se on. Samalla paljastetaan ne kriittiset riippuvuussuhteet tai ristiriidat, jotka ylläpitävät tai toisaalta hävittävät puiston tai puutarhan biologista kulttuuriperintöä. Biologinen kulttuuriperintö tunnistaa historialliset puistot ja puutarhat elävänä, muuttuvana ja monimuotoisena perintönä. Se voi tarjota kiinnostavia tulokulmia laajemminkin erilaisten kulttuurivaikutteisten ympäristöjen arvojen tarkasteluun.
Bridging lives: A multifunctional building design on the Hernesaari-Jätkäsaari bridge
(2024) Zhang, Mengyuan
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
This master’s thesis explores a multifunctional building design situated on the bridge connecting Hernesaari and Jätkäsaari in Helsinki. It intertwines transportation with housing, health care, nursing, harbour bath, community center, and pocket garden, creating a dynamic and integrated living space. Embedded within the design is a narrative exploration into the daily lives of diverse inhabitants, unraveling interactions and experiences that contribute to their Well-Being. The way to approach this design is through a narrative storytelling of three characters that living, working and passing through the building respectively on a daily schedule. Through their daily life, the appearance of the building is gradually revealed. The start point of this method inspired by Heidegger’s thoughs of how people Being in the world. So, from theirs daily story, we can have a glimpse of how people build part of their lives in this place.
Building reuse: a case study of a 1970s office building in Itä-Pasila.
(2023) Pushkina, Ekaterina
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Motivated by the need to protect historical heritage and address the environmental impact of the construction industry, this master thesis explores the potential for the reuse of 1970s buildings most at risk of demolition. The 1960s- 1970s office buildings, in particular, are at risk of demolition due to changing urban demands. By studying a case of the office building at Asemamestarinkatu 1 in Itä-Pasila, this research project aims to develop a comprehensive conversion plan to transform it into a functional residential building. This thesis consists of three parts. First part is theoretical research in the form of an essay that delves into the problem of demolition of the late modernist buildings from an ecological and cultural point of view. Second part contains a detailed description of the selected building, its history, structural characteristics and historical and architectural context. The third part proposes the selected reuse strategies. It consists of detailed floor plans, sections, facade details and structural diagrams. The design solution section presents a proposal for the conversion of the Itä-Pasila office building into residential housing and public space. New design is a result of analysis of the urban environment and cultural context of Itä-Pasila. One of the major features is a development of the new second layer of facade that matches the surrounding 1970s architecture while providing additional living space and increasing energy efficiency of the building. By combining theoretical research and practical design solutions, this master’s thesis aims to show the potential to redesign office buildings from the second half of the 20th century. This study contributes to broadening the understanding of the value of existing buildings and reusing existing structures as a readily available resource, as well as questions the sustainability of demolition and new construction. This work could be used as a background for further research in financial and environmental feasibility of building reuse.
Change is the reality: Ever changing architecture
(2024) Zhang, Yue
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
The motivation for this paper stems from the consideration of the life span of new buildings that need to address the vacancy and demolitions of buildings in contemporary urban environments. As buildings face inevitable changes due to technological advancements, environmental factors, and user requirements, this study advocates for a proactive method in architectural design. By embracing adaptability, architects can reconsider the structure of space that remain functional, sustainable, and relevant over extended periods, thereby enhancing the longevity and utility of the built environment. This paper explores the genre of changeable architecture that are intended to respond to changing situation in their use during operation. Research part integrates the characteristics of changeable architecture with theories of metabolism, structuralism, Finnish constructivism, and urban context theory of Rem Koolhaas, aiming to reveal the correlations and value of adaptable architecture in response to technological, social, and economic changes. By categorizing the components of changeable architecture from various perspectives-open space, transformation, and topology- theoretical part demonstrates that the changeability of architecture is not only a physical description of changes literally, but also about transformations in spatial qualities reflected on the structure that interpret the freedom of human behavior and living habits. Drawing from theoretical research, this paper compiles and analyzes cases related to adaptable architecture to identify the factors that impact architecture changeability and explores the potential for architectural transformation.
Circular economy in reuse of architecture - A case study of iconic canopy kiosks in Helsinki
(2023) Wang, Chen-Yi
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Although circular economy (CE) in architecture has been practiced in new construction, the application in the reuse of architecture appears to be significantly limited. This thesis aims to showcase the circular economy in the reuse of architecture by proposing a revitalizing plan for the iconic canopy kiosks in Helsinki (Helsingin tunnelmalliset lippakioskit). The kiosks have historic value, unique architectural features, and communal memory for the Helsinki’s residents; however, they are out of use for more than half the year often due to the extreme weather in Finland causing the limited outdoor activities. The research question is how to optimize the operational time of the kiosks and, in turn, benefit the cityscape. The thesis includes a literature review on CE, research on background of the kiosks, analyses on urban context and architectural characteristics of the kiosks, case studies on micro spaces, and concludes with a design proposal exploring the spatial potentials of the kiosks. The results could provide a set of solutions for the kiosks with the principles of circular economy and turn them into community radiators that activate street life and bring artistic, educational, economic, and touristic value to the city of Helsinki.
City as a resource mine: Reuse of existing building and timber components - A workshop and education center in Helsinki
(2023) Song, Yi-Dian
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
This thesis presents an architectural design demonstration on the reuse of modular and prefabricated timber structural elements from a dismantled building to create new architecture. The aim of the thesis is to provide a circular solution for tackling the scarcity of resources and great amounts of waste. The proposed approach involves the hypothesis that Helsinki, facing an excess of office spaces, plans to dismantle the Finnforest Modular Office (FMO) in Tapiola. Based on this hypothesis, the thesis reuses FMO's modular and prefabricated timber components for constructing a Workshop and Education Center on top of an underground maintenance space at the Olympia Terminal in Eteläsatama. In addition, the reuse includes the repurposing of the underground space. To achieve this, circular solution, the methodology involves literature reviews and case studies. The literature review explores sustainable design strategies for prolonging the life cycles of buildings and direct reuse of timber elements from dismantling processes. As reusing structural components has been practiced throughout history, case studies are used to analyze both traditional and contemporary architecture, emphasizing the reuse of elements to elucidate the processes and benefits. As Earth's resources continue to decrease and the waste continues to increase, enhancing the efficiency of reusing and recycling building components becomes important. Therefore, future architectural design processes should be advocated starting from investigating existing materials and components and then designing new buildings by reusing them, instead of starting by designing a building and then searching for new materials to fit the design.
City observer - urban narrative trajectory
(2024) Guo, Xinghe
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Narrative architecture employs a methodology that infuses inhabitants' lives with meaning by crafting a coherent story. This story elucidates the historical evolution of urban environments. In this context, CITY OBSERVER champions the integration of future potentialities as a foundational concept and guiding principle in design. This approach seeks to develop and synthesize environmental programs, enhancing our understanding of them. This thesis delves into the development, decline, and prospective future of the city, drawing on Eliel Saarinen's perspectives on urban decay and prospects for the Helsinki Metropolitan Area. The design objectives focus on envisioning the city as a dynamic entity evolving towards the future. This vision prioritizes the human element and liveability. The thesis emphasizing innovative observation and interpretation of urban spaces, by integrating these contributions, this work will generate a 'map of intensities' to highlight the diverse experiences within the Helsinki metropolitan area. To reconstruct the historical framework for narrative architecture, the Munkkiniemi-Haaga plan is selected as a case study. Concurrently, Rem Koolhaas' influential work, "Delirious New York" provides a foundational perspective for urban methodology, influencing how cities might be conceptualized and developed. It stands as a testament to architectural imagination, advocating for critical thought, a discerning study of historical and contemporary contexts, and the exploration of alternative perspectives on perception and lifestyle. This thesis aims to scrutinize specific historical elements of the Munkkiniemi-Haaga plan, constructing a coherent narrative. Utilizing this narrative, the paper proposes a design approach that seeks to enhance and progress the current trajectory.
Contemporary structural relations: Reinterpretation of tectonic theory in the digital age
(2023) Fu, Huiyao
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
The broad application of computational design and fabrication since the 1990s digital trend in architecture results in distinctively digital expressions which have transcended the framework of classical tectonic theory represented by Kenneth Frampon. The thesis draws on the common themes mutually debated by Frampton’s classical tectonic and Reiser + Umemoto’s digital tectonic to identify shared essentialities which are persistently practiced from the pre-digital to the digital age as well as distinguishable divergences and possible causes through discussion of case studies and their respective theoretical influences. Starting from a concise overview of the evolution of tectonic syntax from the end of the eighteenth century to the digital age, the study qualitatively summarizes the tectonic expressions into three continuous phases, which demonstrates the expansive variety in relation to present-time production methods and constructional techniques and reveals the underlying tendency of the evlovement from connection of parts toward abstraction of relational organization. The thesis further investigates the fundamental divergences between the two tectonic notions regarding two aspects: the first aspect considers the relationship between tectonic and other determinants of architectural forms in design process; the second aspect looks into the aesthetic judgment of the ontological-representational dichotomy and its synthetic adaptation in the digital age. The findings concluded from the theoretical investigation are applied to analyze two recently completed case studies to further assess the theoretical conjecture in constructed forms. The purpose of the comparative re-reading is firstly to situate the notion of digital tectonic in the profound body of work of tectonic culture, reassuring the persistent renewability of the tectonic theory in all productive modes and technology age; and secondly to examine the potential of digital tectonic as a design methodology stimulating novel structural relations and tectonic syntax of the digital age.
Crafting realistic architectural environments in virtual space
(2024) Zhu, Sunqi
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
This thesis endeavors to devise methodological techniques for crafting immersive and authentic architectural environments within game engines. The focus lies in understanding and simulating the intricate interplay between cultural, artistic, climatic, and construction-related factors and how these influences evolve within a given geographic area. The research will be structured around two main objectives: 1. Exploring how cultural nuances, artistic expression, climate considerations, and construction methodologies shape architecture design, interiors, and environments. 2. Investigating the dynamic nature of architecture over time, examining how cultural shifts, artistic trends, climate variations, changes in building materials, construction techniques, and local behaviors contribute to the evolution of architectural landscapes. Finally, it proposes a method for rationally designing realistic and immersive virtual architectural spaces. These methods analyze the background elements of the virtual world to align the designs with the audience's cognitive perceptions and expectations.
Cultural satellites
(2024) Lux, Enzo
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
The mission of museum institutions is currently facing fundamental change. The greatest challenges of our time such as increasing inequality of wealth and income, identities and changing norms in society, as well as the transformation in information technologies (Ten Grand Challenges for the 21st Century - 21st Century Lab, n.d.) also affect museums (Chaliakopoulos, 2020). Nowadays collecting, protecting and exhibiting cultural artefacts—what was once the original duty of the museum—is only one part of the duty a modern institution is committed to. In recent years the empowerment of cultural exchange and strengthening of the community as well, as a diverse and ideally free teaching program became equally part of the responsibilities of a contemporary institution (Tate, n.d.). From art-preserving temples that radiate institutionalised hierarchy museums ideally develop into cultural hubs that set themselves the goal to reach the widest possible audience. In view of these changes it seems logical that when it comes to the question of how museums could develop even further in the future, a prediction that repeatedly appears is the one of decentralisation (Szánó, 2022). Some renowned museum architects imagine, that, in addition to the main building, museums in the future will appear in the form of satellites across the entire city as a structural element within the cultural layer (Szánó, 2022, p. 49). Subsequently, the way artefacts will be exhibited and experienced would change accordingly. To achieve these goals, digital technology for visualisation and communication purposes can be considered to be an increasingly important tool (Szánó, 2020, p. 303) (Szánó, 2022, p 49, p. 278) (Thorne, 2015) (Hannon, 2016). The development of an initial concept of how this new experience and ways of exhibiting could look like is the aim of this work. A profound understanding of the design parameters was achieved through readings about the expectations that a contemporary museum institution faces and the analyses of four exhibition examples. A speculative concept was designed that takes up the prediction on the decentralised museum. The result is a physical structure implemented in the cityscape, that is accessible at any given time. This structure takes up a double function: it serves the community as a public gathering place while at the same time works as an anchor point for a digital, multilayer art experience that is accessible through devices such a smart phone or tablet. For the proof of the concept a digital art exhibition was created through the CAD software Rhino. The software Fologram is used to stream the digital exhibition, allowing the user not only to experience art pieces in a mixed reality setting but furthermore actively participate by selecting the exhibition content and the scale to which they want to be immersed in the digital realm. As a result of the research and the design process, it can be assumed that digital art experience embedded in the cityscape has the potential to provide a broad community access to art. The concept of the decentralised museum therefore can be seen as an excellent way for institutions to become more democratic and accessible. The act of decentralisation can deliver art to places where no museums exists and so initiates the interest of people in arts. It can give opportunities to exhibit to minorities who‘s art was and still often is excluded from shows in museum institutions. Additionally immersive and mixed reality experiences can engage those with arts who would maybe not visit a museum as they might consider the place as too elitist. The aim and limitation of my work was to transfer the spoken speculations of decentralisation into a real space that supports the imagination of such a space. The outcome of my practical work can be considered as a foundation for future debates. Therefore the practical work of my thesis examined how a decentralised museum space could be seen as an opportunity to support several aspects of the democratisation process such as visitor accessibility, participation and community exchange. Questions such as about stakeholders, owners, financial aspects and maintenance are not subject of this work.
Digitaalisen taiteen tila osana Roihupellon teollisuusalueen kehityssuunnitelmaa
(2023) Könönen, Siiri
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Roihupellon teollisuusalue sijaitsee Itä-Helsingissä, Herttoniemen, Myllypuron ja Roihuvuoren asuinalueiden keskellä. Pienteollisuusalue on osana Herttoniemen ja Roihupellon yritys- ja työpaikka-aluetta. Roihupellon alueella on vuodesta 2015 asti toiminut Roihupellon taideyhdistys, Taidekortteliyhdistys ry, joka on perustettu taiteilijoiden yhteistyön vahvistamiseksi ja toimintaympäristön kehittämistyön tueksi. Tiivistyvän Itä-Helsingin keskellä oleva Roihupelto on taajama-alue, jonka reuna-alueille on osoitettu jonkun verran asumista, mutta pääosin uusinkin sitä koskeva yleiskaava (KVSTO, 2016) määrittelee sen lähikeskusta-, toimitila- ja yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Vaikka tasaista tahtia kasvavan Helsingin reuna-alueita kaavoitetaan jatkuvasti asuinalueiksi, Roihupelto saa kehittyä rauhassa pienyrittäjien ja kulttuuritoimijoiden alueena. Tässä diplomityössä keskitytään tutkimaan Roihupellon alueen kehitystä sen lähtökohdista käsin, ja osallistutaan keskusteluun alueen potentiaalista osana kulttuurisesti monipuolisen Itä-Helsingin kehitystä. Diplomityössä esitetty digitaalisen taiteen tilan viitesuunnitelma on tarkoitettu osoitukseksi taiteentekijöiden merkittävyydestä, sekä alueellisessa, että mittakaavaltaan koko Itä-Helsingin kehityksen kannalta. Roihupellon digitaalisen taiteentilan suunnitelma on laajennusosa olemassa olevaan rakennuskantaan, sekä tilakonsepti Roihupellon alueen kehittämisen keskustelun pohjaksi.
Diskursen om det byggnadshistoriska värdet och dess resultat i Finland
(2024) Storholm, Josefine
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Arbetet undersöker debatten kring det byggnadshistoriska värdet i Finland. Debatten innefattar axplock ur den historiska debatten kring sekelskiftet ända till modern tid, med fokus på den aktuella mediedebatten. Eftersom ämnet kan anses vara mycket subjektivt, eller filosofiskt, har jag valt att sätta mycket vikt vid tidningsartiklar, för att kunna skapa en bild av den allmänna uppfattningen av det byggnadshistoriska värdet. Debatten visar på att samma sorts argument, liksom dilemman, kan hittas också inom både de historiska och moderna mediediskussionerna. Som analys av debatten har jag försökt kategorisera värdegrunderna som tillsammans bildar det byggnadshistoriska värdet. Delfaktorerna Autenticitet, Estetik och Ekonomi bildar även kombinationsfaktorer som kontext, helhet och funktion för den historiska byggnaden eller miljön. På basen av dessa delfaktorer analyserar arbetet vilka sorters resultat olika värdeprioriteringar ger när man handskas med historisk arkitektur. Sammanfattningsvis kan man konstatera att trots att man i Finland värnar om historisk arkitektur, är bevarandet av äldre byggnadsmassa inte tillräckligt systematiskt. Genom att analysera värdegrunderna mera objektivt, kunde man få en större förståelse för hur olika prioriteringar påverkar den historiska byggnaden. Objektiviteten skulle göra byggnadsskyddet mera jämlikt, och man skulle ha en större grund att stå på när man gör beslut. Vidare diskuterar jag även hur den ekonomiska prioriteringen inom samhället i allmänhet har en stor inverkan på bevarandet av historiska byggnader.
Ehdotus Historian ja tulevaisuuden museon arkkitehtuurikilpailuun
(2024) Niskanen, Anttoni
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Tämän diplomityön pohjana on toiminut osallistuminen syksyllä 2023 järjestettyyn Turun Historian ja tulevaisuuden museon arkkitehtuurikilpailuun. Työssä selvitetään taustoituksena Turun kaupungin näkökulmasta merkittävimmät tähän museokilpailuun johtaneet etapit. Näitä ovat olleet Turun toimiminen Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011, missä ajatus museolle on syntynyt, sekä Linnanniemen kehittäminen uudeksi merelliseksi osaksi Turun keskustaa kansainvälisen ideakilpailun avulla. Tässä ideakilpailussa lukittiin sijainti uudelle museolle. Lisäksi työssä selvitetään taustoituksena museoalan muutosta viimeisen noin sadan vuoden aikana muuttuneiden ICOM:n museomääritelmien, sekä museon yhteiskunnallisen roolin kautta. Merkittävin museossa tapahtunut muutos tällä aikavälillä liittyy museon moninaistuneisiin toimintoihin, sekä kehittyminen monipuolisempiin, esimerkiksi tiedekeskusmaisiin olemuksiin. Nämä tekijät ovat havaittavissa myös tässä museokilpailussa tavoiteltuina ominaisuuksina. Taustoituksen jälkeen työssä esitellään kilpailuun valmisteltu ehdotus uudelle museolle. Esittelyn ohessa ehdotusta arvioidaan niin itsenäisenä suunnitelmana, kuin verraten internetissä julkaistuun yli 400:aan muuhun kilpailuehdotukseen. Ehdotuksen esittelyn ja arvioinnin jälkeen esitellään kilpailuehdotuksen palautuksen jälkeen, diplomityön kirjoituksen ohessa tehty revisio suunnitelmille. Revisiossa on kehitetty mahdollisimman tehokkain liikkein ehdotuksessa todettuja epäkohtia, joita ovat olleet muun muassa pääsisäänkäynnin selkeys, arkkitehtoninen vaikuttavuus, sekä asemointi suhteessa Turun Linnaan. Lopuksi työssä esitellään kilpailussa palkitut ehdotukset, jotka julkaistiin kesäkuussa 2024. Tässä luvussa arvioidaan myös voittavia sekä häviäviä ehdotusten ominaisuuksia.
Elämää kuolleeseen tilaan – Tyhjien tilojen väliaikaiskäyttö: hyödyt, haasteet ja mahdollisuudet
(2020) Hänninen, Siiri
School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
Tässä kandidaatintutkielmassa tutustutaan tyhjien tilojen väliaikaiskäyttöön sekä väliaikaisuuden merkitykseen paikan identiteetin luomisessa sekä kaupungin sosiaalisten ja ekologisten haasteiden kohtaamisessa. Tutkielmassa tutustutaan väliaikaisuuteen ilmiönä ja esitellään väliaikaisuuden historiaa Helsingissä. Väliaikaiset käytöt ja tyhjien tilojen valtaus ovat olleet merkittäviä tekijöitä Helsingin kaupunkikulttuurin synnyssä ja kehityksessä. Väliaikaiset käytöt ovat usein kaupunkilaisten itsensä toteuttamia omaehtoisia projekteja, jotka luovat vaihtoehtoista kulttuuria. Väliaikaisuutta käytetään myös tietoisesti suunnittelun työvälineenä. Aihe on ristiriitainen: väliaikaiset käytöt luovat toisaalta kaupunkilaisten näköistä kaupunkia ja mahdollistavat erilaisten ihmisten osallistumisen suunnitteluun, mutta lopulta väliaikaisuuden tuottajat saatetaan jättää huomiotta ja alueen muuttunutta identiteettiä hyödynnetään taloudellisen kasvun kerryttämiseen, ei asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Rakentamisen ympäristötaakka on valtava ja tutkielmassa pohditaankin myös väliaikaisuuden mahdollisuuksia ekologisen rakentamisen työkaluna. Väliaikaiset käytöt ovat historiassa pelastaneet monia purettavaksi määrättyjä kohteita, mikä on ekologisten arvojen lisäksi myös tärkeää kaupungin kulttuurihistorian vaalimisessa. Pääpaino ei kuitenkaan ole aina kestävyyden tavoittelussa. Väliaikaiset projektit saattavat tuottaa paljon kertakäyttöjätettä ja projekteissa tuleekin olla tarkkana siitä, miten toiminnasta syntynyt jäte käsitellään. Tässä tutkielmassa pohditaan sitä, miten väliaikaisuutta voitaisiin hyödyntää vaikuttamisen välineenä. Aihetta tarkastellaan sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen näkökulman avulla, jonka jälkeen tutkielmassa esitellään väliaikaisuuden mahdollistajia ja toimijoita. Lopussa pohditaan myös arkkitehdin mahdollisuuksia toimia väliaikaisten hankkeiden välittäjinä ja toimijoiden yhdistäjänä, mikä voikin avata arkkitehdeille uusia tapoja ammatin harjoittamiseen. Tyhjien tilojen välittäjät voisivat huolehtia projektien kestävyydestä ja toimia väliaikaisuuden luojien apuna silloin, kun toiminnan tuottajien resurssit eivät siihen riitä.
Elämää linjoilla - Voimajohtoalueiden kehittäminen monitoiminnalliseksi taajama-alueilla luonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoja lisäten
(2023) Kuusisto, Nea
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Kaupunkirakenne on useissa kaupungeissa levinnyt voimajohtoalueiden ympärille kaupungis-tumisen myötä. Säännöllisesti hoidettavilla johtoalueilla todettu olevan ekologista potentiaalia – pitkät johtoalueet toimivat erityisesti avoimia elinympäristöjä yhdistävinä ekologisina yh-teyksinä sekä potentiaalisesti korvaavina elinympäristöinä esimerkiksi uhanalaisille perinne-biotooppilajeille. Voimajohtoalueiden potentiaalia on kuitenkin varsin vähän hyödynnetty, sillä se vaatisi nykyi-sestä poikkeavia hoitotoimenpiteitä, mitä rajoittaa johtoalueiden pirstaleinen maanomistus. Kaupunkitaajamat, joissa laajoja alueita hallinnoi kunta, tarjoavat mahdollisuuden suunnitella johtoalueiden hoitoa ja käyttöä laajemmalla mittakaavalla. Samalla johtoalueille kohdistuu virkistyskäytön paine ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämisen tarve. Työssä tutkitaan, miten voimajohtoalueita voitaisiin kaupunkitaajamissa kehittää monitoi-minnalliseksi – palvelemaan sähkönsiirtoa, luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Jotta työssä päästään tutkimaan voimajohtoalueiden monitoiminnallisuuden suunnittelua, työssä tutustutaan voimajohtoalueiden erityispiirteisiin sekä muihin suunnitteluun vaikutta-viin tekijöihin. Aihetta taustoitettiin tutustumalla kirjallisuuskatsauksen keinoin voimajohtoalueiden suun-nitteluun liittyvien teemojen lähtötietoihin. Case-kohdetta analysoimalla täydennettiin sekä konkretisoitiin havaintoja. Case-kohteeksi valikoitui voimajohtoalueiden kannalta kiinnostava ja monipuolinen alue itäisen Tampereen ja läntisen Kangasalan rajalta. Suunnitteluosuudessa luotiin havaintojen perusteella periaatteet johtoalueiden kehittämiselle sekä esimerkkisuunni-telmat, jotka havainnollistavat johtoalueiden hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa tilan-teissa. Työn tavoitteena on, että periaatteita voitaisiin hyödyntää vastaavissa tilanteissa eri puolilla Suomea. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laajempien viherkäytävien suunnittelun ytimessä on paikalliset ratkaisut, joihin liittyy työssä tunnistettujen lähtökohtien huomiointi ja synergioiden luominen näiden välille. Vaikka johtoalueilla on yhteisiä erityispiirteitä, ympäröivä maankäyt-tö, luonnonolosuhteet sekä käyttäjäkunta ja potentiaaliset sidosryhmät luovat runsaasti vari-aatiota, kiinnostavia ja haastaviakin tilanteita suunnittelun kannalta. Suunnitelmaesimerkeis-sä osoitetaan, että keskenään hyvin erilaissakin tilanteissa johtoalueita on mahdollista kehit-tää mielekkäällä tavalla. Johtoalueiden kehittäminen kaupunkitaajamissa edellyttää ennen kaikkea ymmärrystä johtoalueiden ekologisesta merkityksestä ja potentiaalista sekä yhteistyö-tä sähköverkkoyhtiöiden, kuntien sekä paikallisten toimijoiden, kuten asukkaiden, yritysten ja järjestöjen välillä.