Browsing by Department "Maanmittausosasto"
Now showing 1 - 20 of 1792
- Results Per Page
- Sort Options
- 1:20 000-kaavaisen maaperäkartan valmistus geologisen tutkimuslaitoksen, maatalouden tutkimuskeskuksen ja maanmittaushallituksen yhteistyönä peruskartan uudistus- ja täydennystöiden yhteydessä
Helsinki University of Technology | Licentiate thesis(1975) Rahkila, V. P. - 1:500 mittakaavaisen kartan täydennysmittauksesta
Helsinki University of Technology | Master's thesis(1967) Kähkönen, Asko - 3D-kiinteistöjärjestelmän tarpeesta
Helsinki University of Technology | Licentiate thesis(2004) Hokkanen, Jani - Äärellisen painoisten koordinaattien käyttö kahden eriluokkaisen kolmioverkon yhteistasoituksessa
Helsinki University of Technology | Master's thesis(1969) Haljala, Sakari - Maankäyttösopimusten taustasta ja oikeudellisesta sääntelystä
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2005) Vettenterä, Ari - Asiakkuudenhallinnasta kiinteistöliiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2002) Saravuo, EevaMuiden toimialojen ohella on myös kiinteistöalan yritysten panostettava toiminnassaan asiakkaiden ja asiakkuuksien parempaan huomioimiseen. Asiakkaiden vaatimustason noustessa on yritysten kehitettävä toimintaansa asiakkuudet paremmin huomioivaksi säilyttääkseen kilpailukykynsä alan muihin yrityksiin nähden. Tässä diplomityössä selvitetään asiakkuudenhallinnasta ja sen avulla tuotetusta informaatiosta saatavia hyötyjä kiinteistöliiketoimintaa harjoittavalle yritykselle, tässä tapauksessa vuokraus- ja manageerauspalveluita kiinteistönomistajalle toimittavalle Antilooppi Oy:lle. Tutkimukseen liitettiin osatavoitteeksi myös kriittinen tarkastelutapa, jonka avulla selvitettiin mahdollisia ongelmakohtia. Tutkimus perustuu kirjallisuuden lisäksi internet-resursseihin ja tutkimustyötä varten tehtyihin haastatteluihin. Kirjallisuuteen perustuva teoriaosa käsittelee asiakkuuksia ja asiakkuudenhallintaan liittyviä asioita yleisellä tasolla. Haastatteluissa mennään syvemmälle alakohtaisiin ratkaisuihin. Haastattelututkimuksen perusteella selvitettiin muiden yritysten kokemuksia asiakkuudenhallinnasta ja sen käyttöönotosta. Asiakkuudenhallintaprojekti vaatii huolellista suunnittelua ja siten myös resursseja. Hyvällä suunnittelulla taataan onnistunut ajatusmallin ja järjestelmän implementointi sekä tuloksellisuus toiminnalle. Hyödyntäminen on konkreettisinta kaikissa asiakastapaamisissa, joihin osataan ohjeiden ja järjestelmästä saatavien tietojen avulla valmistautua aikaisempaa paremmin. Yksittäiset hyödyt ilmenevät loppujen lopuksi parempana taloudellisena tuloksena. Asiakkuudenhallinnan myötä saadun informaation järjestelmällinen kerääminen ja hyväksikäyttäminen on konkreettisten hyötyjen aikaansaamisen edellytys. Havaitut ongelmat liittyvät yleensä asian jalkauttamiseen henkilöstölle, CRM-järjestelmän mahdollistamien hyötyjen löytämiseen/mittaamiseen ja oikeanlaisen tiedon keräämiseen. Teoriaan ja haastatteluihin perustuvan analysoinnin pohjalta tehdyissä johtopäätöksissä +++ kiinteistöliiketoimintaa harjoittavan yrityksen hyötyvän asiakkuudenhallinnasta ja sen käyttöönoton olevan suotavaa. Hyödyntämiskeinojen määrä ja laatu riippuu asiakkuudenhallinnan toteutuksen tasosta, suunnittelutyön huolellisuudesta ja koko organisaation sisäistämästä järjestelmällisestä toiminnasta. - GPS-kalibrointikentän määrittäminen ja sen käyttö tosiaikaisen GPS-mittauksen tutkimiseen
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2000) Kämäräinen, Sami; Unkuri, Jarkko - GPS-kallibrointikentän määrittäminen ja sen käyttö tosiaikaisen GPS-mittauksen tutkimiseen
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2000) Unkuri, Jarkko; Kämäräinen, Sami - JYY -palveluhankinnan sidosryhmien tavoitteista
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2004) Härmä, AkiJo pidemmän aikaa jatkunut tehtävien lisääntyminen ja joissain tapauksissa valtionosuuksien väheneminen ovat aiheuttaneet kunnille paineita hakea uusia rahoitusratkaisuja julkisten palveluidensa turvaamiseksi. Yhtenä tällaisena vaihtoehtona on nähty julkis-yksityisen yhteistyön (JYY) mukainen yksityisrahoitus- eli elinkaarihanke. Tässä diplomityössä selvitetään Kaivomestari -elinkaarihankkeen sidosryhmien odotuksia ja tavoitteita tarjottavalle palvelulle. Työn tärkeimmät osatavoitteet ovat Espoon sekä eri julkisyhteisöjen roolimuutosten arvioiminen elinkaarimallien yleistymisen seurauksena, keskeisimpien rahoitusmallien esitteleminen sekä mallin/mallien julkiselle palvelutuotannolle aiheuttamien haasteiden selvittäminen. Työ on rajattu koskemaan tarkastelun kohteena olevaa esimerkkikohdetta. Ajallisesti rajaus koskee rakentamis- sekä käyttöönottovaiheen väliä. Tehty tutkimus perustuu eri yksityisrahoitusmallien osalta kirjallisuustutkimukseen. Sidosryhmien tavoitteita ja odotuksia sekä mahdollisia roolimuutoksia on arvioitu suoritetun laadullisen haastattelututkimuksen avulla, mikä muodostaa samalla tutkimuksen empiirisen osion. Merkittävimmiksi tavoitteiksi tilaajan puolelta nostettiin toive aidosta kumppanuushankkeesta kaikkien osapuolten kesken sekä opin saaminen myös omaa toimintaa varten. Asiakaspuolelta nousivat esille palvelun toteutuminen sovitusti sekä kohteen tuleminen osaksi kaupungin omaa palvelutarjontaa. Käyttäjäpuolelta korostettiin palvelutason olemista vähintään kaupungin tasoa vastaavana sekä palvelun laadukkuutta myös sisäisesti, ei pelkästään ulkoisesti. Tuottajapuolelta nousivat esille toimivan vuorovaikutuksen ja oman muutosjoustavuuden ylläpito sekä markkinoiden avautuminen tämän tyyppiselle liiketoiminnalle mallin käyttöönoton myötä. Lopputulos roolimuutoksen osalta kaupungille oli muuttuminen palvelun tuottajasta sen aidoksi tilaajaksi. Kiinteistöjen omistamisen ja ylläpidon näkökulmasta itse omistamisen sijaan korostettiin yksimielisesti tuotettavan palvelun tasa-arvoisuutta sekä samanhintaisuutta kaupungin omien kohteiden kanssa kuntalaisten suuntaan. Suurimpina haasteina kunnille sekä julkisyhteisöille nähtiin monimuotoisten palvelujen tuleminen pysyväksi osaksi julkisia palveluita, oman osto-osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen eri palveluiden hankkimisessa sekä toimivan vuorovaikutuksen tuleminen sekä kaupungin ja käyttäjien, että kaupungin ja palveluntuottajan välille. - Asuntomarkkinoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2005) Kuusela, KatjaAsuntomarkkinoilla on eletty jo lähes kymmenen vuotta nousujaksoa ja asuntomarkkinoiden tulevasta kehityksestä on esitetty erilaisia arvioita ja ennusteita. Suomen asuntomarkkinat ovat kokeneet ympärillään myös monia muutoksia, mm. rahoitusmarkkinat ovat EMUn myötä muuttuneet. Työssä käsitellään asuntomarkkinoiden toimintaa ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät ovat tärkeitä asuntomarkkinoiden kannalta ja miten ne ovat vaikuttaneet asuntomarkkinoiden rakenteiden kehittymiseen ja nykytilaan. Tavoitteena on ymmärtää, kuinka maailmantalouden muutokset aiheuttavat epävakautta asuntomarkkinoihin, kuinka asuntojen hinnat ja yleinen taloudellinen kehitys korreloivat keskenään. Tutkimuksen tavoitteena on myös kartoittaa suomalaisten asuntomarkkinoiden riskitekijöitä globaalin talouden viitekehyksessä. Tutkimuksen pääpaino on asuntomarkkinoista erityisesti pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoissa. Työ käsittelee myös läntisten teollisuusmaiden mm. Englannin ja USA:n asuntomarkkinoita, joita on vertailtu kotimaiseen tilanteeseen. Huomiota on kiinnitetty suhdannevaihteluihin, kansainvälistymiseen, asuntojen hintojen kehitykseen ja markkinariskeihin. Työ on luonteeltaan kirjallisuustutkimus. Lähdemateriaalina on käytetty sekä kotimaisia että ulkomaisia alan tutkimuksia ja muita julkaisuja. Asuntomarkkinoihin vaikuttaviksi tekijöiksi todetaan yleinen talouskehitys, demografiset tekijät ja muuttoliike, asuntopolitiikka ja asuntomarkkinoiden voimakkaasta, paikkaan sidotusta luonteesta johtuen myös alueen paikalliset olosuhteet. Yhä kansainvälistyneempi talous on lisännyt asuntomarkkinoiden globaalista riippuvuutta. Kansantalouksien suhdannevaihteluiden samanaikaistuminen näkyy myös eri maiden asuntomarkkinoiden yhdenmukaistumisena. Teollistuneiden maiden samantyyppiset muutokset väestön demografisissa kysyntätekijöissä vaikuttavat samansuuntaisesti teollistuneiden maiden asuntomarkkinoihin. Suomessa asuntopolitiikka on vaikuttanut asuntomarkkinoiden kehitykseen ja varsinkin omistusasumisen lisääntymiseen. Asuntolainojen määrä verrattuna kohonneisiin omaisuusarvoihin on jatkuvasti noussut ja yksittäisen kotitalouden kannalta markkinariskit ovat alkaneet kasvaa aikaisempaan nähden. Asuntomarkkinoiden suhdanteiden käännekohtia ei pystytä varmuudella ennakoimaan, mutta joitakin johtopäätöksiä niistä voidaan vetää historiallisen käyttäytymisen perusteella. - Uiton lakkauttamisesta aiheutuvista tilusjärjestelyistä ja rajankäynneistä Iijoen vesistöalueella
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2000) Tammi, Jarkko - About location planning withing Finnish shopping centre context
Helsinki University of Technology | Licentiate thesis(2007) Skogster, Patrik - About Real Estate Maintenance and Investment Decision-Making in Industrial Companies
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2000) Hede, Johanna - Päivittäistavarakauppojen kiinteistöstrategioista Suomessa
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2001) Savilampi, Antti - Toimitilajohtamisen onnistumisen mittaamisesta
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2000) Rahkila, HannuToimitilajohtamisen alalla kilpailu kovenee ja asiakkaat tulevat jatkossa vaatimaan toimitilajohtoyrityksiä entistä selvemmin osoittamaan kilpailukykynsä ja asiakkaalle tuottamansa lisäarvon. Tämä tutkimus on osa Tallberg Toimitilajohto Oy:ssä vuonna 2000 toteutetun kehitysprojektin esitutkimusosiota. Kehitysprojektin lähtökohtana oli toimitilajohtamisen tunnuslukujen ja niiden mittaamismenetelmien kehittäminen. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten toimitilajohtamisen onnistumista voidaan mitata. Tutkimuksessa todetaan, että mittariston laadinta asiakas-toimitilajohtoyritys -suhteen onnistumisen mittaamiseen vaatii erityistä huolellisuutta ja paneutumista molempien osapuolten yhteistyölle asettamiin tavoitteisiin ja strategiaan. Toimitilajohtamisen kriittisten menestystekijöiden mittareiden valinta täytyy tehdä aina yhdessä kunkin asiakkaan kanssa yhteistyölle asetut tavoitteet huomioiden ja valinnassa on tärkeää mittareiden tasapainoisuus. Tutkimuksen ensimmäisenä alatavoitteena oli selvittää, mitä tarkoitetaan toimitilajohtamisen onnistumisella. Tutkimuksen mukaan onnistunut toimitilajohtaminen tarkoittaa sitä, että sekä toimitilajohtoyrityksen että sen asiakkaiden tavoitteet täyttyvät ja saavutetaan pitkäaikainen, molempia osapuolia hyödyttävä ja tyydyttävä yhteistyö. Tutkimuksen toisena alatavoitteena oli selvittää, miksi toimitilajohtamisen onnistumista tulee mitata. Tutkimuksen mukaan toimitilajohtamisen onnistumista tulee mitata mm. siksi, että mittaamisen avulla voidaan arvioida toimintaa ja ennakoida muutostarpeita sekä arvioida muutosten vaikutuksia. Seuraamalla toiminnan onnistumista ja vertaamalla lopputuloksia yhdessä asiakkaan kanssa asetettuihin tavoitteisiin voidaan havaita ajoissa ne toiminnan osa-alueet, joiden suoritus on jäämässä tavoitteista. Yksinkertaistaen: mitä voi mitata - sitä voi johtaa. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen, Internet-resursseihin, alan koti- ja ulkomaisiin seminaaritilaisuuksiin sekä asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin. Tässä tutkimuksessa ei käsitellä Tallberg Toimitilajohto Oy:ssä kehitettyä mittaristoa yrityksen kehitystyön turvaamiseksi. Tutkimuksen johtopäätös on, että toimitilajohtamisen onnistumisen mittaaminen on mahdollista ja myös tarpeellista. Mittaristo tulee laatia aina soveltaen kunkin yrityksen ja eri asiakkaiden tilanteeseen. Lisäksi mittaristo tulee rakentaa siten, että mahdollistetaan vertailtavuus yrityksen eri asiakkuuksista vastaavien yksiköiden välillä sekä benchmarking-vertailtavuus muihin yrityksiin ja alan markkinainformaatioon. - GPS-tukiasemaverkon avulla tuotetun virtuaalidatan tarkkuus
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2007) Uusitalo, JaniTässä työssä on tutkittu Geotrim Oy:n VRS"``-GPS-verkon avulla tuotetun virtuaalisen datan tarkkuutta. Referenssinä työssä käytettiin Suomen pysyvien GPS-asemien muodostamaa FinnRer-verkkoa. Laskennan tukipisteiksi sidottiin virtuaalisesti generoidut pisteet ja tuloksena saatiin vuorokausiratkaisuja FinnRei-asemille. Koska virtuaalidata luotiin FinnRei-asemien sijainteihin, ratkaistavaksi saatiin ns. nollavektoreita (zero baseline). Laskennan data koostuu yhteensä 13 mittausaseman aikasarjoista, joiden pituudet ovat noin 6 kk (Degerbyn aikasarja noin 3 kk). Laskenta suoritettiin Trimble Total Control v. 2.73 -ohjelmalla. Työssä käydään lisäksi läpi VRS'"'-laskennan taustalla olevaa teoriaa sekä koordinaattijärjestelmiä ja koordinaatistoja. Laskennan tuloksista määritettiin tilastollisia tunnuslukuja, joiden avulla on analysoitu verkon alueellista tarkkuutta ja yksittäisiä aikasarjoja. Tulosten vertailussa käytettiin nollavektorien keskiarvoja ja keskihajontoja sekä RMS-arvoja. Lisäksi aikasarjoihin sovitettiin suorat. Aikasarjojen keskiarvojen mukaan määritetyt tarkkuudet vaihtelivat eri asemilla tasokomponentin (dNE) kohdalla välillä +5 mm ... +57 mm ja korkeuskomponentin (dh) kohdalla välillä -50 mm ... +151 mm. Tasokomponentin tarkin tulos saatiin Tuorlan mittausasemalla ja heikoin Kevon asemalla. Tasotarkkuus oli parempi Etelä-Suomessa ja heikkeni pohjoiseen siirryttäessä. Korkeuskomponentin tarkin tulos saatiin Vaasan mittausasemalla ja heikoin tulos Kevon asemalla. Korkeuden tarkkuus heikkeni tasaisesti koilliseen ja pohjoiseen mentäessä. Tutkimuksen tuloksista selvisi GPSNet.fi'-verkon systemaattinen virhe, joka todennäköisesti johtuu pääosin verkon tukiasemien koordinaattien epätarkkuuksista. Aikasarjojen keskihajonnat pysyivät pieninä läpi koko aineiston (dN välillä 1 mm ... 4 mm, dE välillä 1 mm ... 5 mm ja dh välillä 3 mm ... 12 mm). Yksittäiset poikkeavat havainnotkin selittyvät ulkoisilla tekijöillä. Pienet hajonnat kertovat verkon sisäisestä tarkkuudesta ja siitä potentiaalisesta tarkkuudesta, johon olisi mahdollista päästä. - Tarkka kolmiulotteinen teodoliittimittausjärjestelmä ja sen tarkkuustutkimus
Helsinki University of Technology | Master's thesis(1999) Norri, Tommi - Vastikemaiden hankinta ja käyttö suojelualueiden toteuttamisessa Suomen eteläosissa
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2001) Torkko, MarkkuTutkimuksen tarkoituksena on selvittää vastikemaiden hankinnan ja käytön nykytilannetta luonnonsuojelualueiden toteutuksessa. Tutkimuksessa vastikemaiden hankintaa ja käyttöä tarkastellaan yleisellä tasolla koko Suomessa ja tarkemmalla tasolla Suomen eteläosissa. Lisäksi työssä esitetään kehittämismahdollisuuksia alueilla, joilla ei ole ennestään vastikemaita käytettävissä. Tutkimus perustuu asiantuntijoiden haastatteluihin, ympäristöhallinnon ja Metsähallituksen maanhankintatilastoihin sekä MML:n JAKO-tietopalveluun. Vuosina 1998-2000 suojelualueiden toteutuksessa vaihdolla hankittiin 25,4 % pinta-alasta ja 20,3 % kiinteistöistä. Vaihdolla hankittujen kiinteistöjen osuus kaikista hankituista kiinteistöistä ei ainakaan merkittävästi poikkea Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen kesken. Maanomistajille tehtyjen kyselyjen perusteella voidaan todeta, että selvästi yli puolet maanomistajista pitää vaihtoa parhaana suojelualueen toteuttamis-keinona. Syitä siihen, miksi kuitenkin vain noin 25 % pinta-alasta toteutetaan vaihdolla, ovat sijainniltaan ja laadultaan sopivien vaihtomaiden puute sekä maanomistajien epärealistiset odotukset vaihtomaiden suhteen. Suomessa vastikemaiden hankinta on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Suurin syy vastikemaiden vähäiseen hankintaan on suojelualueiden toteuttajien pelko siitä, että vastikemaat eivät menekään suojelualueiden toteutukseen vaan jäävät valtiolle. Yksi ratkaisu vastikemaan hankkimisen ongelmiin voisi olla jonkin valtion viranomaisen toimiminen ns. maapankkiviranomaisena. Tämä maapankkiviranomainen voisi hankkia ja käyttää vastikemaita erilaisiin yhteiskunnan tarpeisiin. Jos vastikemaata jäisi varastoon suojelualueen toteuttamisen yhteydessä, sitä pystyttäisiin käyttämään hyödyksi muihin yhteiskunnan tarpeisiin. Vastikemaiden hankintaa voidaan suorittaa myös hankeuusjaon yhteydessä. Varsinkin Suomen eteläosissa valtiolla on vain vähän maata käytettäväksi vastikemaana. Siksi olisi tärkeää tehdä jokaisesta suojelualueesta erikseen tarveselvitys, jossa kiinteistö- ja omistajatietojen perusteella arvioitaisiin, paljonko kyseisen alueen toteuttamiseen tarvitaan vastikemaata ja voidaanko tilusjärjestelyjä käyttää toteuttamisessa. - Acquisition of Geographical Information for Radio Network Planning Using Remote Sensing Methods
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2002) Turkka, Tommi - Tilahallintaohjelmiston hyödyntäminen osana kiinteistösijoittajan kiinteistötietojärjestelmää
Helsinki University of Technology | Master's thesis(2002) Hautamäki, Satu