Browsing by Department "Department of Motion Picture, Television and Production Design"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 9 of 9
  • ELOKUVA JA BRÄNDIAJATTELU – eli voiko elokuva olla brändi?
    (2011) Schmuckli, Annalisa
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
  • Elokuvan 36 draamallista tilannetta
    (2011) Hauru, Hannaleena
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
    Opinnäyte tutkii draamallisuutta nykyelokuvassa. Tekijä on toteuttanut opinnäytteen taiteellisena osana 36 draamallista harjoitetta perustuen ranskalaisen George Poltin teokseen "36 Dramatic Situations" (1916). Taiteellinen osuus ja laaja työpäiväkirja prosessista on luettavissa verkko-osoitteessa http://36situations.wordpress.com Työn kirjallinen osuus koostuu neljästä essee-tekstistä, joissa tekijä esittelee tutkimuksensa aikana syntyneet havainnot, esittelee kehittämiään draamallisia työkaluja, sekä haastaa strukturalistisen elokuvaopetuksen perinteen ehdottamalla jälki-strukturalistisen lähestymistavan ottamista keskeiseksi osaksi elokuvadramaturgian opetusta. Opinnäyte pohtii myös elokuvataiteen opetuksen sisältöjä tekijä-tutkija-lähtökohdasta, ja neljäs essee, "Helsingin elokuva-akatemian perustaminen", manifestoi suomalaisen elokuvaopetuksen ja -kulttuurin kehittämisen puolesta. Esseet: I Hiihtopäiväkirjallisuus ja elokuva – kohti käytännön ja teorian yhdistämistä II Isommat käänteet ja enemmän konfliktia – muutama työkalu elokuvadramaturgian kehittämiseksi III Miksi elokuvantekijän tulisi tietää, mitä tarkoittaa dekonstruktio? IV (liite) Helsingin elokuva-akatemian perustaminen Elokuvaharjoitteet George Poltin 36 draamallisen tilanteen mukaan: 1. pyyntö 2. pelastaminen 3. rikoksen kostaminen 4. verikosto 5. takaa-ajo 6. tuho 7. julmuuden tai epäonnen kohtaaminen 8. vallankaappaus 9. uskalias yritys 10. kaappaus 11. arvoitus 12. haltuunotto 13. sukuviha 14. sukukilpa 15. murha aviorikoksen johdosta 16. hulluus 17. harkitsematon teko 18. tahaton rakkausrikos 19. läheisen tahaton surmaaminen 20. uhrautuminen ideologian vuoksi 21. uhrautuminen suvun vuoksi 22. uhrautuminen intohimosta 23. rakkaan välttämätön uhraaminen 24. kamppailu 25. aviorikos 26. rakkausrikos 27. kunniattomuuden paljastuminen 28. este rakkaudelle 29. rakastettu vihollinen 30. kunnianhimo 31. konflikti Jumalan kanssa 32. aiheeton mustasukkaisuus 33. väärä tuomio 34. katumus 35. kadonneen löytyminen 36. rakkaan menetys
  • KERTOJAÄÄNI TYYLIN TEKIJÄNÄ DOKUMENTAARISESSA ELOKUVASSA
    (2011) Helminen, Riitta
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
  • LAVASTAJAN IDEOINTIPROSESSI - Ajatuksia kauhuelokuvasta
    (2011) Rytkölä, Seera
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
  • Leikkauksen ihanuudesta ja kurjuudesta
    (2011) Berg, Anna
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
    Leikkaajan vastuulla on rakentaa elokuvan materiaaleista toimiva kokonaisuus, olipa elokuva ohjattu, näytelty tai kuvattu miten hyvin tai huonosti tahansa. Tämä vastuu on suuri ja joskus raskas kantaa, varsinkin kun työskentelee aloittelevana leikkaajana harjoituselokuvien parissa elokuvakoulussa, kun omat odotukset ja suorituspaineet ovat korkealla. Leikkaaminen on aikaa vievää ja kärsivällisyyttä vaativaa: elokuvan valmistuminen vaatii yleensä useita leikkauskierroksia. Kierrokset kirkastavat kerrontaa ja tislaavat elokuvan ajatusta esiin pikkuhiljaa. Leikkaaminen on katsojan kokemuksen muotoilua ja ennen kaikkea kommunikointia, tarinankerrontaa. Leikkaaminen on tasapainottelua katsojan roolin ja elokuvan kaikkien ongelmien ratkaisijan roolin välillä. Leikkausversiota katsellessa leikkaaja pyrkii reagoimaan näkemäänsä kuin ensikertalainen katsoja ja tarkkailee tunteitaan: miltä mikäkin elokuvan kohta tuntuu. Mikä toimii ja mikä ei, miksi? Tämän perusteella leikkaaja tietää, mitä kohtaa työstää ja kuinka. Leikkauksen toimivuuteen ei ole tarkkoja sääntöjä ja leikkaajat tekevätkin leikkauksellisia valintoja usein intuitionsa varassa. Intuitiivista leikkaamista leimaa sen helppous ja keveys. Intuitiivinen päätöksenteko tuntuu syntyvän ilman tietoista järkeilyä, vaikka sen taustalla lienee paljon tiedostamatonta tietoa ja kokemusta. Leikkaajan sokeutuminen on sitä, kun hän turtuu ja kyllästyy työstämänsä elokuvan materiaaleihin niin, että arvostelukyky elokuvan suhteen hämärtyy. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että leikkaaja on työstänyt elokuvaa kauan aikaa ja nähnyt sen lukuisia kertoja. Sokeutumista aiheuttaa myös leikkaajan uupuminen leikkausprosessissa. Leikkaajan on tärkeää osata palautua sokeutumisen tilasta esimerkiksi pitämällä taukoa leikkaamisesta. Leikkaajan työssä tärkeää on omien erityispiirteiden tunteminen ja arvostaminen, sekä leikkaajan työnkuvan ymmärtäminen. Keskeistä on myös luottamus muihin työryhmän jäseniin, jotta leikkaajan suorituspaineet olisivat mahdollisimman pienet. Tällöin keskeneräisen työn näyttäminen muille on helpompaa. Erityisesti ohjaajan ja leikkaajan välinen luottamus on tärkeää.
  • Löydettyjen kuvien käytöstö essee-elokuvassa
    (2011) Siivonen, Eeva
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
  • Päähenkilö ohjaajan viestin ruumiillistumana
    (2011) Kuivalainen, Anu
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
  • Teatterisavumerkkejä - Kommunikointi työryhmässä
    (2011) Nenonen, Camilla
     School of Arts, Design and Architecture | Bachelor's thesis
    BA-opinnäytetyössä Teatterisavumerkkejä – Kommunikointi työryhmässä tarkasteltiin suunnittelijatyöryhmän kommunikointia teatterilavastajan näkökulmasta. Havainnot olivat pääosin tekijän taiteellisen opinnäytteen YOU’RE MY HIT AND YOU’RE MY SHIT tekoprosessista. Lisäksi viitattiin muihin produktioihin, joissa tekijä oli ollut mukana, sekä teatterin ammattilaisten näkemyksiin aiheesta. Opinnäytteen tavoitteena oli oppia enemmän lavastajan roolista taiteellisen työryhmän jäsenenä ja sen myötä kehittyä paremmaksi ryhmätyöskentelijäksi. Työssä eriteltiin kommunikointiin vaikuttavia tekijöitä prosessin eri vaiheissa. Lisäksi tarkasteltiin tekijän kahdenkeskistä työskentelyä kunkin suunnittelijaryhmän jäsenen kanssa. Prosessin alussa koettiin tärkeimmäksi luottamuksen syntyminen ryhmän sisällä sekä mahdollisuus täysin vapaaseen ideointiin ilman kritiikkiä. Ennakkosuunnitteluvaiheessa olennaista oli, että koko ryhmällä oli yhteiset lähtökohdat selvillä. Sanallisen kommunikoinnin lisäksi tärkeää oli kuvamateriaalin ja pienoismallin käyttö. Myös yhteiset innostuksen hetket olivat merkittäviä. Harjoitusvaiheessa hyvä organisointi ja aikataulutus todettiin tärkeäksi sujuvan kommunikoinnin edistäjäksi, sillä ne ehkäisivät paniikinomaisen kiireen syntymistä. Tiivis ja lämmin ryhmähenki sekä positiivisen asenteen muistaminen olivat hedelmällisen keskusteluilmapiirin kulmakiviä. Lisäksi palautteen antaminen koettiin elintärkeäksi osaksi hyvää kommunikointia. Mahdollisiksi ongelmakohdiksi mainittiin epäselvyys lopullisen ratkaisun tekijästä kiistatilanteissa sekä työryhmän kyvyttömyys ottaa huomioon sen jäsenten erilaiset taustat. Opinnäytteen taiteellisen ja kirjallisen prosessin perusteella tekijä eritteli omaa työskentelyään taiteellisen ryhmätyön tekijänä. Esiin nousi sekä vahvuuksia että ominaisuuksia, joita tulisi kehittää.
  • WOYZECK produktio promenaditeatterin keinoin
    (2011) Antikainen, Marie
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis