[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS
Permanent URI for this collection
Tästä kokoelmasta löydät ARTSin kandidaatintöitä viitetietona. Opinnäytetyön kokotekstiä voi tiedustella ao. laitokselta. Mikäli työn tekijä on antanut luvan e-julkaisemiseen, työ on saatavissa kokotekstinä pdf-muodossa.
The bibliographical records of the Bachelor’s theses accepted by the School of Arts, Design and Architecture are available in this collection. The printed copies may be requested from the Departments involved. If the author has given her/his permission the thesis is available as full-text (pdf-format).
The bibliographical records of the Bachelor’s theses accepted by the School of Arts, Design and Architecture are available in this collection. The printed copies may be requested from the Departments involved. If the author has given her/his permission the thesis is available as full-text (pdf-format).
Browse
Browsing [kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS by Department "Department of Motion Picture, Television and Production Design"
Now showing 1 - 5 of 5
Results Per Page
Sort Options
Item ELOKUVA JA BRÄNDIAJATTELU – eli voiko elokuva olla brändi?(2011) Schmuckli, Annalisa; Department of Motion Picture, Television and Production Design; Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Heiskanen, AnnaItem LAVASTAJAN IDEOINTIPROSESSI - Ajatuksia kauhuelokuvasta(2011) Rytkölä, Seera; Department of Motion Picture, Television and Production Design; Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Rantama, MarjaanaItem Leikkauksen ihanuudesta ja kurjuudesta(2011) Berg, Anna; Lakanen, Anne; Department of Motion Picture, Television and Production Design; Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Franzen, OskarLeikkaajan vastuulla on rakentaa elokuvan materiaaleista toimiva kokonaisuus, olipa elokuva ohjattu, näytelty tai kuvattu miten hyvin tai huonosti tahansa. Tämä vastuu on suuri ja joskus raskas kantaa, varsinkin kun työskentelee aloittelevana leikkaajana harjoituselokuvien parissa elokuvakoulussa, kun omat odotukset ja suorituspaineet ovat korkealla. Leikkaaminen on aikaa vievää ja kärsivällisyyttä vaativaa: elokuvan valmistuminen vaatii yleensä useita leikkauskierroksia. Kierrokset kirkastavat kerrontaa ja tislaavat elokuvan ajatusta esiin pikkuhiljaa. Leikkaaminen on katsojan kokemuksen muotoilua ja ennen kaikkea kommunikointia, tarinankerrontaa. Leikkaaminen on tasapainottelua katsojan roolin ja elokuvan kaikkien ongelmien ratkaisijan roolin välillä. Leikkausversiota katsellessa leikkaaja pyrkii reagoimaan näkemäänsä kuin ensikertalainen katsoja ja tarkkailee tunteitaan: miltä mikäkin elokuvan kohta tuntuu. Mikä toimii ja mikä ei, miksi? Tämän perusteella leikkaaja tietää, mitä kohtaa työstää ja kuinka. Leikkauksen toimivuuteen ei ole tarkkoja sääntöjä ja leikkaajat tekevätkin leikkauksellisia valintoja usein intuitionsa varassa. Intuitiivista leikkaamista leimaa sen helppous ja keveys. Intuitiivinen päätöksenteko tuntuu syntyvän ilman tietoista järkeilyä, vaikka sen taustalla lienee paljon tiedostamatonta tietoa ja kokemusta. Leikkaajan sokeutuminen on sitä, kun hän turtuu ja kyllästyy työstämänsä elokuvan materiaaleihin niin, että arvostelukyky elokuvan suhteen hämärtyy. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että leikkaaja on työstänyt elokuvaa kauan aikaa ja nähnyt sen lukuisia kertoja. Sokeutumista aiheuttaa myös leikkaajan uupuminen leikkausprosessissa. Leikkaajan on tärkeää osata palautua sokeutumisen tilasta esimerkiksi pitämällä taukoa leikkaamisesta. Leikkaajan työssä tärkeää on omien erityispiirteiden tunteminen ja arvostaminen, sekä leikkaajan työnkuvan ymmärtäminen. Keskeistä on myös luottamus muihin työryhmän jäseniin, jotta leikkaajan suorituspaineet olisivat mahdollisimman pienet. Tällöin keskeneräisen työn näyttäminen muille on helpompaa. Erityisesti ohjaajan ja leikkaajan välinen luottamus on tärkeää.Item Löydettyjen kuvien käytöstö essee-elokuvassa(2011) Siivonen, Eeva; Department of Motion Picture, Television and Production Design; Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Puhakka, JaanaItem Teatterisavumerkkejä - Kommunikointi työryhmässä(2011) Nenonen, Camilla; Department of Motion Picture, Television and Production Design; Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lifländer, ElinaBA-opinnäytetyössä Teatterisavumerkkejä – Kommunikointi työryhmässä tarkasteltiin suunnittelijatyöryhmän kommunikointia teatterilavastajan näkökulmasta. Havainnot olivat pääosin tekijän taiteellisen opinnäytteen YOU’RE MY HIT AND YOU’RE MY SHIT tekoprosessista. Lisäksi viitattiin muihin produktioihin, joissa tekijä oli ollut mukana, sekä teatterin ammattilaisten näkemyksiin aiheesta. Opinnäytteen tavoitteena oli oppia enemmän lavastajan roolista taiteellisen työryhmän jäsenenä ja sen myötä kehittyä paremmaksi ryhmätyöskentelijäksi. Työssä eriteltiin kommunikointiin vaikuttavia tekijöitä prosessin eri vaiheissa. Lisäksi tarkasteltiin tekijän kahdenkeskistä työskentelyä kunkin suunnittelijaryhmän jäsenen kanssa. Prosessin alussa koettiin tärkeimmäksi luottamuksen syntyminen ryhmän sisällä sekä mahdollisuus täysin vapaaseen ideointiin ilman kritiikkiä. Ennakkosuunnitteluvaiheessa olennaista oli, että koko ryhmällä oli yhteiset lähtökohdat selvillä. Sanallisen kommunikoinnin lisäksi tärkeää oli kuvamateriaalin ja pienoismallin käyttö. Myös yhteiset innostuksen hetket olivat merkittäviä. Harjoitusvaiheessa hyvä organisointi ja aikataulutus todettiin tärkeäksi sujuvan kommunikoinnin edistäjäksi, sillä ne ehkäisivät paniikinomaisen kiireen syntymistä. Tiivis ja lämmin ryhmähenki sekä positiivisen asenteen muistaminen olivat hedelmällisen keskusteluilmapiirin kulmakiviä. Lisäksi palautteen antaminen koettiin elintärkeäksi osaksi hyvää kommunikointia. Mahdollisiksi ongelmakohdiksi mainittiin epäselvyys lopullisen ratkaisun tekijästä kiistatilanteissa sekä työryhmän kyvyttömyys ottaa huomioon sen jäsenten erilaiset taustat. Opinnäytteen taiteellisen ja kirjallisen prosessin perusteella tekijä eritteli omaa työskentelyään taiteellisen ryhmätyön tekijänä. Esiin nousi sekä vahvuuksia että ominaisuuksia, joita tulisi kehittää.
