01. Kandidaatin tutkinnon opinnäytteet / Bachelor’s theses

Permanent URI for this community

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/1

Lue lisää kandidaatin opinnäytteistä.
Read more about the Bachelor's theses.

Browse

Now showing 1 - 9 of 9

Elämää kuolleeseen tilaan – Tyhjien tilojen väliaikaiskäyttö: hyödyt, haasteet ja mahdollisuudet
(2020) Hänninen, Siiri; Lindgren, Tommy; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tervo, Anne
Tässä kandidaatintutkielmassa tutustutaan tyhjien tilojen väliaikaiskäyttöön sekä väliaikaisuuden merkitykseen paikan identiteetin luomisessa sekä kaupungin sosiaalisten ja ekologisten haasteiden kohtaamisessa. Tutkielmassa tutustutaan väliaikaisuuteen ilmiönä ja esitellään väliaikaisuuden historiaa Helsingissä. Väliaikaiset käytöt ja tyhjien tilojen valtaus ovat olleet merkittäviä tekijöitä Helsingin kaupunkikulttuurin synnyssä ja kehityksessä. Väliaikaiset käytöt ovat usein kaupunkilaisten itsensä toteuttamia omaehtoisia projekteja, jotka luovat vaihtoehtoista kulttuuria. Väliaikaisuutta käytetään myös tietoisesti suunnittelun työvälineenä. Aihe on ristiriitainen: väliaikaiset käytöt luovat toisaalta kaupunkilaisten näköistä kaupunkia ja mahdollistavat erilaisten ihmisten osallistumisen suunnitteluun, mutta lopulta väliaikaisuuden tuottajat saatetaan jättää huomiotta ja alueen muuttunutta identiteettiä hyödynnetään taloudellisen kasvun kerryttämiseen, ei asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Rakentamisen ympäristötaakka on valtava ja tutkielmassa pohditaankin myös väliaikaisuuden mahdollisuuksia ekologisen rakentamisen työkaluna. Väliaikaiset käytöt ovat historiassa pelastaneet monia purettavaksi määrättyjä kohteita, mikä on ekologisten arvojen lisäksi myös tärkeää kaupungin kulttuurihistorian vaalimisessa. Pääpaino ei kuitenkaan ole aina kestävyyden tavoittelussa. Väliaikaiset projektit saattavat tuottaa paljon kertakäyttöjätettä ja projekteissa tuleekin olla tarkkana siitä, miten toiminnasta syntynyt jäte käsitellään. Tässä tutkielmassa pohditaan sitä, miten väliaikaisuutta voitaisiin hyödyntää vaikuttamisen välineenä. Aihetta tarkastellaan sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen näkökulman avulla, jonka jälkeen tutkielmassa esitellään väliaikaisuuden mahdollistajia ja toimijoita. Lopussa pohditaan myös arkkitehdin mahdollisuuksia toimia väliaikaisten hankkeiden välittäjinä ja toimijoiden yhdistäjänä, mikä voikin avata arkkitehdeille uusia tapoja ammatin harjoittamiseen. Tyhjien tilojen välittäjät voisivat huolehtia projektien kestävyydestä ja toimia väliaikaisuuden luojien apuna silloin, kun toiminnan tuottajien resurssit eivät siihen riitä.
Kioton teehuoneiden arkkitehtuurin luontosuhde
(2022) Sorsa, Maria; Andersson, Iris; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tervo, Anne
Lintujen huomiointi viheraluesuunnittelussa
(2020) Rönkkö, Sini; Mannerla-Magnusson, Meri; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hautamäki, Ranja
Kasvi ja eläinlajeista joka neljättä uhkaa lajikato ja kaupungistuminen lisää paineita kaupunkien viheralueille. Kaupungit toimivat kuitenkin elinympäristönä monille eliöille, kuten linnuille, joten luonnon monimuotoisuuden huomioivan suunnittelun merkitys kasvaa. Suomessa vakituisesti pesivistä linnuista 86 on uhanalaisia. Näihin kuuluu monia tavalliseksi miellettyjä lintulajeja, kuten varpunen, viherpeippo ja räystäspääsky. Kandidaatintutkielma tutkii kirjallisuuskatsauksena erilaisia keinoja, joilla maisema-arkkitehti voi parantaa kaupunkien viheralueiden laatua laululintujen elinympäristöjä ajatellen. Kandidaatintutkielman alussa avataan työn taustaa, pohditaan lintukantojen muutoksien syitä ja esitellään työn tarkempi rajaus. Linnut huomioivan viheraluesuunnittelun keinoista syvennytään kolmeen: kasvillisuuskerroksiin, kasvilajistoon ja viheryhteyksiin. Kasvillisuuskerrokset käsittelevät puiden, pensaikon ja aluskasvillisuuden vaikutusta lintujen yksilö- ja lajimääriin kaupungeissa. Kasvilajisto syventyy etenkin koto- ja vierasperäisen kasvillisuuden käytöstä tehtyyn tutkimukseen ja pohtii niiden tulosten soveltuvuutta Suomeen. Kasvilajistossa myös tarkastellaan monipuolisen kasvillisuuden merkitystä ja vaikutuksia esimerkiksi hyönteissyöjiin. Viheryhteyksistä eritellään niiden ominaisuudet ja tarkastellaan reunavaikutusta. Viheryhteyksien muoto, suuntautuneisuus ja kasvillisuus käsitellään. Viheryhteyksissä pohditaan myös reunavaikutuksen ristiriitaista vaikutusta laululintuihin. Työssä käsitellään myös linnut huomioivan viheraluesuunnittelun ja virkistyskäytön ristiriitoja sekä niiden mahdollisia ratkaisuja. Kandidaatintutkielman yhteenvedossa kootaan ja arvioidaan kirjallisuuskatsauksen löydökset. Yhteenvedossa myös esitetään jatkotutkimusta vaativia osa-alueita.
Maisema-arkkitehtuurin ja musiikin rytmiikan yhteisiä käsitteitä
(2024) Vuola, Helena; Kangas, Sofia; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mannerla-Magnusson, Meri
Rytmiikka on tärkeä aihe sekä maisema-arkkitehtuurissa että musiikissa, yhdistäen näitä kahta alaa. Maisema-arkkitehtuurissa rytmiikka liittyy tilalliseen ja ajalliseen rakenteeseen, luoden muun muassa selkeyttä ja struktuuria sekä välittäen kohteen perusluonnetta. Rytmiikka vaikuttaa tunnelmaan ja tulkintaan voiden olla sidottua rytmisiin arvoihin tai ollen vapaata näistä. Arkkitehtuurin ja musiikin yhtäläisyyksiä esimerkiksi rytmillisyyden suhteen on painotettu läpi historian jo Vitruviuksen ajoista lähtien. Myös esimerkiksi Daniel Liebeskind näkee arkkitehtuurin musiikkina, joka herättää tunteita ja merkityksiä geometrisillä aiheilla. Rytmiikka sekä musiikissa että maisema-arkkitehtuurissa saattaa heijastella omaa aikaa, yhteiskunnan tilaa ja esimerkiksi luontosuhdetta. Tutkielmassa pyritään löytämään yhteistä kieltä ja mahdollisia yhteisiä käsitteitä musiikin ja maisema-arkkitehtuurin rytmiikan välillä. Tutkimus tuo esiin rytmikäsitteen eri ilmenemismuotoja ja niiden soveltuvuutta kummallakin alalla. Tarkoituksena on selvittää, miten rytmillisyyttä voidaan jakaa alakäsitteisiin maisema-arkkitehtuurin alalla saaden inspiraatiota ja pohjaa musiikin rytmiikan alakäsitteistä. Kandidaatintyö on toteutettu kirjallisuustutkimuksena sisältäen omia johtopäätöksiä ja tulkintoja aiheesta. Aihetta, tutkimusrajausta sekä tutkimustyön tavoitteita käsittelevän johdantoluvun jälkeen siirryn käsittelemään rytmillisyyttä ja sen ilmenemismuotoja maisema-arkkitehtuurissa. Tutkin aiheita, kuten kulkemista tilassa, tilan yhteneväisyyttä ja epäyhteneväisyyttä, maiseman elementtejä, toistoa sekä variaatiota rytmillisestä näkökulmasta. Tutkimusaineistona on käytetty muun muassa Hans Loidlin ja Stefan Bernardin vuonna 2003 julkaistua kirjaa Opening Spaces sekä James Blaken kirjaa Landscape Design and Construction vuodelta 1999. Rytmillisyys musiikissa -osiossa tutkin ja tulkitsen rytmisiä osa-alueita, kuten tempoa, metriikkaa sekä rytmiä. Lähdekirjallisuutena on käytetty Grosvenor Cooperin ja Leonard B. Meyerin kirjaa The Rhythmic Structure of Music vuodelta 1963. Tutkimus paljasti runsaasti yhtenevää pintaa ja näin hyödynnettäviä rytmisiä alakäsitteitä maisema-arkkitehtuurin saralla. Käsitteitä, kuten metriikka, rytmi ja tempo voitaisiin hyödyntää entistä enemmän maisema-arkkitehtuurissa sekä muilla arkkitehtuurin aloilla. Sekä maisemaarkkitehtuurissa että musiikissa on koettavissa metriikkaa ja rytmiä, kuten esimerkiksi Versaillesin puutarhassa ja barokkimusiikissa. Myös rytmistä vapautta esiintyy molemmilla aloilla ja usein nämä vastakohdat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tempo vaikuttaa kokemukseen sekä musiikissa että maisemassa mutta maisema-arkkitehtuurissa tempon voi kokea kenties vielä monitulkintaisemmaksi aiheeksi kuin musiikissa. Ylipäätään neliulotteisessa maisemassa rytmillisyyden voidaan ajatella olevan subjektiivisempaa kuin musiikissa ja rytmilliset käsitykset voivat olla hyvinkin monitahoisia. Tutkimuksessa paljastui myös rytmien ryhmittelyn sekä aksenttien yhteisen pinnan ja merkityksen olevan huomattavaa alojen kesken. Huomioimalla ihmisen taipumukset jäsentää tilaa, luoda estetiikkaa ja toimivuutta rytmillisyyden avulla, voidaan maiseman rytmillisyyttä tulkita löydettyjen alakäsitteiden avulla. Tulkitsemalla rytmiikkaa entistä käsitteellisemmin, voidaan erilaisia maisemia, niiden tyylejä ja tarkoitusperiä tulkita entistä selkeämmin. Rytmiikan käsitettä jäsentämällä suunnittelijalla voi olla entistä enemmän tarttumapintaa rytmisiin vaikutuskeinoihin.
Mehiläisten, muurahaisten ja termiittien arkkitehtuuri inspiraation lähteenä nykyasuntojen suunnittelussa
(2020) Polvi, Anne; Teräväinen, Helena; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tervo, Anne
Tässä kandityössäni perehdyin eläinten arkkitehtuuriin, keskittyen muutamiin lajeihin, mehiläisiin, termiitteihin ja muurahaisiin, ja tutkin miten niiden arkkitehtuuria on käytetty inspiraation lähteenä nykyajan ihmisten asuinrakennusten arkkitehtuurissa. Selvitin myös, onko eläinten arkkitehtuuria käytetty kohteissa inspiraation lähteenä onnistuneesti ja mitä suunnitteluratkaisuja asuinrakennuksiin voisimme yleisemminkin oppia näiltä eläinryhmiltä. Kuvaan työssäni tarkemmin yhteensä 11 eläinten arkkitehtuurin inspiroimaa asuinrakennusta, joista kahdeksaa on inspiroinut mehiläisten, yhtä termiittien ja kahta muurahaisten arkkitehtuuri. Mehiläisten arkkitehtuuri, erityisesti heksagonaalinen asuintilan muoto, oli valittu useaan kohteeseen tilaa säästävänä ja helposti rakennettavana ratkaisuna. Termiittien arkkitehtuurin inspiroima ilmastointiratkaisu asuinrakennuksessa oli toimiva ratkaisu lämpimiin olosuhteisiin. Muurahaisten arkkitehtuurin inspiroima lämmönsäätelyratkaisu suunnattuine pintoineen ja säädettävine varjostuksineen, oli myös toimiva ja ekologinen ratkaisu. Johtopäätöksenä siihen miten näitä tuloksia voisi soveltaa käytäntöön asuinrakennusten suunnittelussa, mehiläisiltä voisi ottaa oppia kennorakenteiden käytöstä kevyissä muuntojoustavissa rakennelmissa, termiiteiltä voisi oppia painovoimaisen ilmastointiratkaisun lämpimiin olosuhteisiin sekä muurahaisilta lämmönsäätelyjärjestelmän käytön pintoja ja aukotusta suuntaamalla ja muuntelemalla. Haasteena käytännön sovelluksessa olisi mehiläisten kennorakenteen osalta sen eristystarve kylmissä olosuhteissa ja termiittien painovoimaisen ilmastointiratkaisun osalta sen soveltumattomuus suoraan muihin kuin lämpimiin olosuhteisiin. Muurahaisten lämmönsäätelyjärjestelmä tuntui toimivalta ratkaisulta ja sitä voisi soveltaa sellaisenaan. Työni onnistui yhdistämään kaksi erillistä osa-aluetta, mehiläisten, termiittien ja muurahaisten arkkitehtuurin ja sen inspiroimat ihmisten asuinrakennukset. Aiheesta ei ole kirjoitettu aikaisemmin kokoavaa kirjallisuutta, joten tämä työ on uusi avaus kahden aihealueen yhdistämiseksi. Omassa työssäni rajasin lisäksi pois muiden eläinten kuin mehiläisten, termiittien ja muurahaisten inspiroiman asuntoarkkitehtuurin, joten sekin on vielä tutkimatonta aluetta. Jatkotutkimus aihealueesta olisi tarpeen. Eläinten arkkitehtuuri inspiraation lähteenä ihmisten asuinrakentamisessa on selkeästi pitkälti kartoittamaton alue, jota tutkimalla voisi ehkä löytyä uusia kiinnostavia ratkaisuja nykyajan asumisen ongelmiin. Tavallisesta poikkeavat lähestymistavat saattavat välillä tuottaa yllättäviä ja kiinnostavia ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin, sen sijaan, että toistetaan vanhoja ajattelumalleja.
Pandemia asumisen ihanteiden muovaajana
(2020) Pirilä, Taika; Teräväinen, Helena; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tervo, Anne
Tässä kandidaatintyössä kartoitetaan tapoja, joilla pandemiat muovaavat asumisen ihanteita sekä käsitystä terveestä kodista ja hyvinvointia edistävästä asuinympäristöstä. Aihetta tarkastellaan lähdekirjallisuuden avulla tutkimalla aiempien pandemioiden ja epidemioiden vaikutuksia asumisen ihanteisiin ja asuntosuunnitteluun. Lisäksi tutkielmassa pyritään yhdistämään näitä tietoja tuoreiden, COVID-19-pandemiaa käsittelevien julkaisujen kanssa. Näiden keinojen kautta pyritään tutkimaan COVID-19-taudin vaikutusta ajankohtaisiin ja tuleviin asumisen ihanteisiin. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan suomalaista kaupunkiasumista, eikä käsittele aihetta kansainvälisellä tasolla tai haja-asutusalueiden näkökulmasta. Tutkielman tavoite on löytää suuntaviivoja asumisen ihanteiden kehitykselle. Asumisen muutosta kannattaa tutkia, jotta onnistutaan suunnittelemaan sellaisia asuntoja, jotka vastaavat asukkaidensa toiveisiin ja tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Suomessakin asuinrakennuksia puretaan keskimäärin alle 60 vuoden iässä – yksi motivaatioista purkamisen taustalla on se, että rakennukset eivät enää vastaa asukkaiden asumispreferenssejä. Lisäksi asumisen muutosta kannattaa tutkia, jotta asunnot tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla asukkaiden hyvinvointia myös kriisitilanteissa. Kandidaatintyössä perehdytään lähdekirjallisuuteen, joka käsittelee 1900-luvun alun puhtauden estetiikan syntyä ja sen taustalla vaikuttaneita tarttuvia tauteja. Tarkoitus on löytää polkuriippuvuuksia, joita voisi hyödyntää muutoksen ennakoimisessa tulevaisuutta ajatellen. Nykyinen asuntotuotanto on kaukana 1900- luvun alussa kehitetyistä periaatteista – Tutkielmassa tarkastellaankin, millaista on kohdata pandemia ajallemme tyypillisestä, usein pienestä ja akustisesti sekä visuaalisesti avoimesta tilasta käsin. Havaintoja verrataan 1900-luvun alun puhtauden estetiikan ihanteiden mukaisiin asuntoihin. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi tilallisia, sosiaalisia ja laadullisia haasteita, joita asukkaat ovat kohdanneet pandemian aikaisen poikkeustilan aikana. Näitä ovat esimerkiksi ahtaus, toiminnalliset haasteet, joustamattomuus, yksinäisyys, yksityisyyden puute, sosiaalinen ahtaus sekä haasteet luontosuhteen ylläpidossa. Lisäksi pohditaan näiden haasteiden potentiaalisia ratkaisutapoja sekä niiden luomia mahdollisuuksia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jotkin COVID-19-pandemian synnyttämät ilmiöt jäävät todennäköisesti pysyviksi. Esimerkkejä tällaisista ilmiöistä ovat digiloikan myötä yleistyneiden välineiden ja palveluiden käyttö sekä etätyö. Lisäksi esille nousi uudelleen myös 1900-luvun puhtauden estetiikan arvot, jotka saattavat COVID-19-pandemian myötä nousta uudelleen asuntosuunnittelua ohjaaviksi arvoiksi. Tutkielman olennainen johtopäätös on, että asunnon tilalliset, sosiaaliset ja laadulliset ratkaisut voivat joko tukea tai vastaavasti vaikeuttaa poikkeusarkea. Tämän johtopäätöksen perusteella tutkielmassa pohditaan, mitä pandemian vaikutuksista voi oppia ja hyödyntää asuntosuunnittelussa. Pandemian vaikutus asumisen ihanteisiin on vähän tutkittu aihe, jota tutkielman perusteella kannattaa tutkia lisää.
Peruskorjauskauden vaikutukset Port Arthurin arkkitehtuuriin
(2020) Leppäsyrjä, Hugo; Vesikansa, Kristo; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tervo, Anne
Tässä kandidaatintyössä tutkittiin muutoksia Turun Port Arthurin jugend-puutaloalueen asuinhuoneistoissa 1980-luvun aikana. Työn lähtökohtana oli hypoteesi siitä, että Port Arthurin keskeisille kortteleille laaditun suojelukaavan seurauksena rakentamisen määrä alueella kasvoi ja asuntojen typologia muuttui. Port Arthurin suojelukaava laadittiin vuonna 1982, ja se mahdollisti lisärakentamista yksikerroksisten asuntojen ullakko- ja kellarikerrosten kylmiin tiloihin. Kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia alueella tapahtui suojelukaavoitusta seuranneiden vuosien aikana. Tutkimusalueeksi rajattiin VIII kaupunginosan kortteli 16. Tutkimusmenetelmänä käytettiin pääosin arkistotutkimusta ja osittain kirjallisuustutkimusta. Tutkimuksen pääasiallisena aineistona käytettiin Turun kaupunginarkiston mikrofilmattuja rakennuspiirustuksia, joista tutkittiin asuinhuoneistoissa tehtyjä muutoksia. Työssä keskityttiin erityisesti asuntotyyppien muutosten sekä ullakko- ja kellarikerroksen tilojen ratkaisujen tarkasteluun. Työssä arvioitiin myös muutosten vaikutuksia rakennusten julkisivujen arkkitehtuuriin. Tutkimuksen perusteella todettiin hypoteesi rakentamisen määrän kasvusta oikeaksi. Tarkastelualueella tehtiin tarkastelujakson aikana huomattavasti aikaisempaa enemmän muutoksia asuinhuoneistoihin. Yleisin tehty muutos oli asuntojen laajentaminen ullakkokerrokseen. Muita yleisiä muutoksia olivat asuntojen laajentaminen kellarikerrokseen ja kahden tai useamman asunnon yhdistäminen. Asuntojen laajennusosiin rakennettiin erityisesti uusia makuuhuoneita, työhuoneita, kylpyhuoneita ja saunoja. Muutosten seurauksena asuntojen keskimääräinen koko ja huonemäärä kasvoi. Asunnoista tuli yleensä kaksi- tai kolmekerroksisia. Ullakkokerrosten muutosten yhteydessä tehdyt ikkunalyhdyt ja kattoikkunat muuttivat rakennusten ulkomuotoa. Julkisivujen muutokset tehtiin pääsääntöisesti rakennusten alkuperäistä ilmettä kunnioittaen jugend-tyyliä mukaillen. Tehdyt muutokset seurasivat pitkälti 1980-luvun laajempaa kehitystä, johon liittyy sekä puutaloalueiden suojeleminen että asuntojen keskimääräisen koon kasvu.
Tavoitteena joustavat asunnot: Haastattelututkimus muuntojouston toteutumisesta ja ohjauskeinoista
(2020) Hedin, Emmy; Teräväinen, Helena; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tervo, Anne
Suunnittelemalla asuinkerrostaloista muuntojoustavia eli erilaisiin käyttötilanteisiin ja olosuhteisiin mukautumiskykyisiä voidaan varautua tulevaisuuden ennakoimattomiin muutoksiin ja siten luoda kestävämpää ympäristöä, joka palvelee erilaisten asukkaiden tarpeita pitkällä aikavälillä. On yleisesti tiedostettu, että nykyinen luonnon resurssien kuluttamisen ja ylikäytön tavat eivät ole kestäviä. Niinpä uudisrakentamisen pitäisi jo nyt tapahtua joustavasti ja sen pitäisi olla mahdollisimman pitkäikäistä, jotta tarve purkaa rakennuksia tulevaisuudessa voidaan minimoida. Tässä kandidaatintyössä on tarkasteltu muuntojouston toteutumista käytännössä arkkitehdin näkökulmasta. Työssä tutkittiin, kuinka muuntojousto toteutuu asuinkerrostalojen suunnittelussa ja miten sen toteutumista ohjataan. Tavoitteena oli tutkia teemahaastattelujen avulla, miten arkkitehti voi käytännössä vaikuttaa muuntojouston toteutumiseen, kuinka hyvin ohjauksen keinot tukevat muuntojouston toteutumista ja miten sitä voitaisiin edistää. Haastattelin tutkielmaa varten viittä eri arkkitehtia, joiden näkemyksiä ja vastauksia vertailin kirjallisuudesta löytyvään tietoon. Tutkimuksessa selvisi, että muuntojousto toteutuu nykyisellään heikosti ja ohjauksen keinot eivät ole riittäviä tukemaan sen toteutumista. Keskeisin havainto on, että nykyinen tapa rakentaa asuinkerrostaloja ei tue muuntojoustavuutta, ja sitä on hyvin vaikea muuttaa. Rakennustavan muutos vaatisi rakennuttajilta resursseja ja riskin ottamista, niinpä muuntojoustavia rakennushankkeita ei nähdä kannattavina tai riittävän houkuttelevina. Muuntojoustavia ratkaisuja ei siten toteuteta, ellei niitä edellytetä lainsäädännöllä tai niihin kannusteta tavalla, joka vähentäisi taloudellisia riskejä. Lisäksi selvisi, että arkkitehti voi toteuttaa muuntojoustavuutta asuntosuunnittelussa pääasiassa vain tilallisin keinoin. Arkkitehdillä on kuitenkin keskeinen rooli ratkaisujen joustavuuden kyseenalaistamisessa, muuntojoustavien suunnitteluratkaisujen kehittämisessä ja muuntojoustosta keskustelemisessa. Tutkielman teossa osoittautui haasteelliseksi muuntojouston käsitteen ja ilmiön monimuotoisuus. Muuntojoustavuus voidaan käsittää monella eri tavalla ja mittakaavassa, mikä vaikeuttaa ilmiön tutkimista ja siitä keskustelua. Sitä on myös vaikea mitata, joten on vaikea arvioida, kuinka muuntojousto on toteutunut käytännössä. Tarvitaan siis lisää tutkimusta muuntojouston toteuttamisesta, sen vaikutuksista ja ohjauskeinojen kehittämisestä.
Töölön kirjaston peruskorjauksen arviointi kansainvälisten 1900-luvun arkkitehtuurin restaurointi- ja suojeluperiaatteiden pohjalta
(2021) Varkila, Venla; Özer-Kemppainen, Özlem; ark; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tervo, Anne
1900-luvun rakennuskanta on useissa maissa yhä heikosti suojeltua ja alttiina peruuttamattomille muutoksille. Modernin arkkitehtuurin restaurointiin ja suojeluun liittyy lisäksi monia teknisiä ja periaatteellisia erityispiirteitä. Siksi kansainvälinen rakennusperintöjärjestö ICOMOS laati vuonna 2011 niin kutsutun Madridin asiakirjan, jonka periaatteiden on tarkoitus edistää 1900-luvun rakennusperinnön suojelua ja kohteiden ominaisarvot huomioivaa restaurointia. Suomen rakennuskannasta yli 90 prosenttia on rakennettu vuoden 1940 jälkeen, joten erityisesti 1900-luvun loppupuolen arkkitehtuurin korjaaminen on kansantaloudellisestikin merkittävä kysymys. Tässä tutkielmassa esimerkkinä 1900-luvun loppupuolen restaurointikohteesta toimii arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema, vuonna 1970 valmistunut Töölön kirjasto Helsingissä. Töölön kirjaston peruskorjaus valmistui vuonna 2016. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, missä määrin Madridin asiakirjassa esitetyt periaatteet ovat toteutuneet peruskorjauksen suunnitteluprosessissa ja -ratkaisuissa. Samalla arvioidaan, miten 2000-luvun kirjastotilan toiminnot ja esteettömyysvaatimukset on sovitettu yhteen rakennuksen suojeltavien arvojen kanssa. Tutkielma on toteutettu kirjallisuustutkielmana ja kuva-aineiston analyysina. Kirjallisuuden avulla selvitetään 1900-luvun arkkitehtuurin restauroinnin historiaa ja keskeisiä käsitteitä sekä Madridin asiakirjan restaurointi- ja suojeluperiaatteet. Peruskorjauksen vaikutuksia arvioidaan määrittelemällä ensin rakennuksen tärkeät säilytettävät arvot ja tutkimalla sitten peruskorjaussuunnitelmien, kirjallisten lähteiden ja valokuvien avulla Madridin asiakirjan periaatteiden toteutumista. Tutkielmassa tehdyn vertailun perusteella Töölön kirjaston peruskorjauksen suunnitteluprosessi ja -ratkaisut on pääosin toteutettu Töölön kirjaston päätilojen ja julkisivun arvokkaita piirteitä kunnioittaen, Madridin asiakirjan periaatteiden mukaisesti. Analyysi kuitenkin osoitti myös, että toiminnallisista syistä alkuperäiset kirjahyllyt oli poistettu ja kantavia rakenteita muutettu. Nämä ratkaisut heikensivät kohteen autenttisuutta ja olivat osin ristiriidassa kohteelle asetettujen suojelutavoitteiden kanssa. Tulevan suojelun ja hienovaraisen korjaamisen edistämiseksi Töölön kirjaston suunniteltu suojelupäätös olisikin tärkeää saada voimaan asemakaavassa.

Browse

Browsing 01. Kandidaatin tutkinnon opinnäytteet / Bachelor’s theses by Department "ark"

Results Per Page

Sort Options