01. Kandidaatin tutkinnon opinnäytteet / Bachelor’s theses
Permanent URI for this community
Browse
Browsing 01. Kandidaatin tutkinnon opinnäytteet / Bachelor’s theses by Department "Laskentatoimen laitos"
Now showing 1 - 20 of 656
Results Per Page
Sort Options
Item The accounting and reporting of internally generated intangible assets(2018) Lampinen, Laura; Kykkänen, Tapani; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessIntangible assets have become increasingly important for the businesses. The growth of the IT and game industries, and the growth of digitalisation both intensively increase the prevalence of the intangible assets. Also the internally generated intangible assets have become more important, as such assets as mobile games or patents can be the core of the business and be a significant part of the company’s assets. This brings up the importance of understanding the accounting and report- ing of the internally generated intangible assets. This study was to examine the standards for the accounting of internally generated intangible assets on IAS 38 of IFRS. Also the reporting of internally generated intangible assets on the finan- cial statements was to be examined, in order to get a wider understanding of the phenomenon and the practice of it. The accounting standards for internally generated intangible assets were presented on IAS 38 of IFRS. The standard included the defining, capitalising, cost measuring and value defining of an internally generated intangible asset. IAS 38 allowed the capitalisation, if certain criteria for the recognising and capitalising of an intangible asset were met. The criteria to be met, in order for recognising an intangible asset, were identifiability, economical beneficialness, controllability and non-monetarity. In order to capitalise an internally generated intangible asset, also the costs need- ed to be realiably measured. This required the separation of research- and development phase costs. Only costs occurred on development phase were allowed for the capitalisation, after meeting certain criteria. The capitalised asset was to be presented on the balance sheet either as on the cost less accumulated amortisations or impairment tests, or as on the fair value. To examine the reporting of internally generated intangible assets, the financial statements of 32 public companies from different industries were studied. The study showed that the reporting of internally generated intangible assets is not common or systematic. Only 8 of the companies re- portedly capitalised internally generated intangible assets. The information of the capitalised in- ternally generated intangible assets was very general and meagre, and mostly about to what area the costs capitalised were related to. The outcome of the study is, that the standards presented for the accounting of the internally generated intangible assets are strict and ambiguous. For example, the defining of probable future economic benefits and the measuring of costs can be very subjective. Also the uniqueness of an internally generated intangible asset brings up problems like the lack of active markets to define the fair value. And as the reporting of internally generated intangible assets was very meagre, it can be assumed that the capitalisation of the internally generated intangible assets is not very common, and the troublesome interpretation of the accounting standards can partly be the reason.Item Accounting Choice under IAS 40: Determinants & Implications(2024) Metsämäki, Ilari; Pham, Ly; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessThe objective of this study is to identify the causes and consequences of choosing between the cost model and the fair value model for accounting under IAS 40 “Investment Property”. The study is conducted as a literature review, by examining different studies, attempting to find material from different industries and different geographical areas. The study found that factors such as contractual efficiency, information asymmetry and management opportunism significantly influence the decision made between fair value and cost models (Holthausen, 1990; Fields et al., 2001; Quagli & Avallone, 2010). The main single consequence of this choice is information asymmetry, as fair value is generally considered to be a more reliable and true representation of the true value of an investment property (Mäki et al., 2016; Müller et al., 2008). However, fair value does not completely eliminate information asymmetries (Müller et al., 2011).Item Accounting for sustainability? Factors influencing corporate environmental reporting(2023) Mattelmäki, Elina; Pham, Ly; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessThis thesis is a literature review that aims to shed light onto organizational factors influencing corporate environmental reporting. Relationships between an organization, its stakeholders and the environment are critically approached. Literature is reviewed to reveal unifying factors to different disclosure practices: strategic reasons as well as industry specifics and other corporate characteristics are examined. Additionally, the purpose of disclosing environmental accounting information is discussed taking into account the tools to produce environmental accounting information and the prevailing regulatory frameworks.Item Accounting ratios usage in investment decisions(2024) Turunen, Åsa; Pham, Ly; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessThe thesis aims to acquire knowledge of different kinds of ratios and their usage from investors' perspectives. This is an important topic because ratios help investors make informed decisions. When investors make informed decisions based on financial analysis, they contribute to financial markets' overall stability and efficiency. The key finding is that ratios should be analyzed carefully in the right peer group, and in decision-making, ratios should be used collectively to comprehensively understand the factors influencing a company's financial performance and position. Also, factors other than just ratios should be considered when making investment decisions. The conclusion states that financial ratios are excellent tools for investors, but they have inherent limitations that must be acknowledged for their optimal use as an analytical tool.Item Aineettoman omaisuuden markkinaehtoinen siirtohinnoittelu(2021) Lehtinen, Senni; Kykkänen, Tapani; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessKansainvälisten konsernien merkityksen kasvaessa konsernien sisäisten liiketoimien hinnoittelusta, eli siirtohinnoittelusta, on noussut puhuttava aihe. Tämä tutkielma tutkii aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelua markkinaehtoperiaatteen soveltuvuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoidaan aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelua, sillä aihe on relevantti aineettoman omaisuuden merkityksen kasvaessa liiketoiminnassa. Työssä perehdytään siirtohinnoittelua ohjaavaan lainsäädäntöön ja aineettoman omaisuuden luonteeseen, jonka jälkeen analysoidaan kaksivaiheista markkinaehtoista siirtohinnoitteluprosessia. Tämän jälkeen tutkitaan markkinaehtoperiaatteen soveltuvuutta aineettoman siirtohinnoittelun lähtökohtana ja käydään läpi markkinaehtoperiaatteeseen liittyviä käytännön ja teoreettisia haasteita. Tutkimuksen tulokset tukevat hypoteesia siitä, että aineettoman omaisuuden markkinaehtoisessa siirtohinnoittelussa on monia haasteita. Kaksiosaisessa siirtohinnoitteluprosessissa sekä liiketoimen identifiointiin että markkinavertailuun liittyy käytännön haasteita. Käytännön haasteiden lisäksi aiheeseen liittyy teoreettista ongelmallisuutta; markkinaehtoisuuden implementointi on hyvin tulkinnanvaraista. Näin ollen aineettoman omaisuuden markkinaehtoinen siirtohinnoittelu mahdollistaa aggressiivisen verosuunnittelun, ja voi johtaa konsernin verotettavan tuloksen epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen. Siirtohinnoittelua ohjeistava OECD ja muut viranomaiset ovat tietoisia aineettoman siirtohinnoitteluun liittyvästä problematiikasta. Ohjeistus korostaakin voitonjakamiseen perustuvien siirtohinnoittelumenetelmien hyödyllisyyttä aineettoman hinnoittelussa. Menetelmästä huolimatta, aineettomien varallisuuserien markkinaehtoiseen siirtohinnoitteluun liittyy problematiikkaa, mikä johtuu konseptin teoreettisesta laajuudesta ja markkinavertailukohtien puutteesta.Item Aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelu(2018) Väisänen, Ilari; Peni, Laura; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem Aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelu: siirtohinnoitteluprosessi ja -menetelmän valinta(2017) Koivuranta, Markus; Kykkänen, Tapani; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem Aineettoman omaisuuden siirtohinnoittelumenetelmät(2016) Kontiainen, Taneli; Kykkänen, Tapani; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem Aineettomat oikeudet monikansallisten yritysten verosuunnittelussa digitalisoituvassa maailmassa(2021) Hakkarainen, Jaana; Kykkänen, Tapani; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem Aineettomien hyödykkeiden tutkimusmenojen käsittely tilinpäätöksessä(2021) Laitinen, Aleksi; Kykkänen, Tapani; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem Aineettomien oikeuksien siirtohinnoittelu konserniyhtiössä - BEPS-hankkeen vaikutukset siirtohinnoitteludokumentointiin(2016) Rausku, Jenna; Virtanen, Tuija; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem Aineettomien oikeuksien siirtohinnoittelu Suomessa(2020) Saarinen, Krister; Kykkänen, Tapani; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem Algoritminen kaupankäynti ja EU:n lainvalvonnan ulottuvuus markkinamanipulaation estämisessä: MAR ja MIFID II - kehyksen sääntelytehokkuus rahoitusalgoritmien valvonnassa(2022) Eklund, Madeleine; Hietanen-Kunwald, Petra; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem Allianssimalli ja sen hyödyt julkisen puolen tilaajalle suomalaisissa infrastruktuuriprojekteissa – Case Raide-Jokeri ja Tampereen Raitiotie(2023) Kivimies, Joel; Mättö, Toni; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessAllianssimallin hyödyntäminen on viime aikoina noussut pinnalle julkisten infrastruktuuriprojektien toteuttamisessa. Kahden suomalaisen raitiotieprojektin, Raide-Jokerin ja Tampereen Raitiotien johto on kiittänyt menestyksestä juuri allianssimallin hyödyntämistä. Alliansseja on käsitelty kirjallisuudessa jonkin verran, mutta suomalaisten raitiotieprojektien tarkasteleminen tilaajan hyötyjä painottaen antaa tutkimukselle tuoreen näkökulman. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on ensiksi selvittää aihetta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta projektialliansseille tyypilliset piirteet, ja miten ne tuovat hyötyä tilaajalle. Toiseksi tavoitteena on analysoida, miten nämä piirteet esiintyvät Raide-Jokeri-allianssissa ja Tampereen Raitiotieallianssissa. Tutkielmassa käytetään laadullista ja kuvailevaa tutkimusmenetelmää empiiriseen aineistoon, joka pitää sisällään kahden edellä mainitun projektin laatimat julkiset raportit sekä kaksi haastattelua kyseisissä alliansseissa työskennellyiltä henkilöiltä. Tutkielmassa saatiin selville case-projekteissa esiintyvät allianssimalleille tyypilliset piirteet, jotka ovat avoimuuden ja yhteistyön parantaminen, allianssien tuottajaosapuolten ohjaaminen kohti yhteisiä tilaajalle arvoa tuottavia tavoitteita sekä saavutetun menestyksen tai tappion jakautuminen kaikille osapuolille. Tilaajan hyödyt näkyvät kustannustehokkuuksina ja haluttujen laadullisten tavoitteiden parempana toteutumisena. Koska tutkielmassa tutkittiin vain kahta spesifiä case-projektia, on sen yleistettävyys vähäistä.Item Alustatalouden työntekijöiden oikeussuhteen määrittely(2024) Mattila, Satu; Hurmerinta-Haanpää, Anna; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessDigitaalisten alustojen kehitys on luonut uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomalle työnteolle. Uudenlainen toimintakulttuuri on aiheuttanut haasteita alustatyöntekijöiden oikeussuhteen luokittelulle. Alustayritysten ja alustatyöntekijöiden kannalta on tärkeää, että työtä suorittavan oikeussuhde on luokiteltu oikein joko itsenäiseksi yrittäjäksi tai alustayritykseen työsuhteessa olevaksi työntekijäksi. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia alustatyöntekijöiden oikeussuhteen laatua eli selvittää, ovatko he itsenäisiä yrittäjiä vai työsuhteessa alustayritykseen. Työlainsäädännön periaate on suojella heikompaa neuvotteluosapuolta. Työsuhteessa olevaa työntekijää suojaavat esimerkiksi sairausajan palkanmaksuvelvollisuus, irtisanomisaika, minimiansiotaso ja työturvallisuussäädökset. Itsenäistä yrittäjää työlainsäädäntö ei suojaa, vaan yrittäjän on itse kannettava riskit. Toisaalta yrittäjyyteen kuuluu vapaus itse määrittää miten, milloin ja missä työskentelee. Täten oikeussuhteen oikein luokittelu on tärkeää, jotta alustatyöntekijät eivät jää yrittäjien ja työsuhteessa olevien välimaastoon, jolloin edellä mainittujen oikeussuhteiden mahdolliset edut jäävät saavuttamatta. Suomen lainsäädännössä ei ole tunnusmerkkejä itsenäisen yrittäjyyden osalta, joten oikeussuhteen laatua tarkastellaan työsopimuslain työsuhteen viiden perustunnusmerkistön ja kokonaisharkinnan avulla. Perustunnusmerkkien lisäksi voidaan käyttää kokonaisharkintaa, jos oikeussuhteen laatu on edelleen epäselvä, vaikka yksittäiset tunnusmerkit täyttyisivätkin. Alustatyöntekijöiden oikeussuhteen määrittely perustunnusmerkkien avulla on haastavaa, koska alustatyötä tehdään monesti ilman perinteistä työnantajan johdon ja valvonnan alaisuutta. Tulevaisuudessa alustatyöntekijöiden oikean oikeussuhteen luokittelussa auttaa kansallisen työlainsäädännön lisäksi EU:n uusi alustatyötä koskeva direktiivi.Item Älysopimusten vaikutus sopimusoikeuteen tulevaisuudessa(2020) Romanova, Svetlana; Luukkonen, Marja; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessPerinteinen sopimusoikeus tulee todennäköisesti olemaan murroksessa lähitulevaisuudessa älysopimusten ansiosta. Murrokseen vaikuttavat älysopimusten rinnalla lohkoketjut, kryptovaluutat sekä tekoäly. Lohkoketjut ja kryptovaluutat ovat paljon keskustelua herättänyt aihe, ja niihin liittyykin yhä sääntelyn puutetta sekä kyberrikollisuutta. Tekoälyn nähdään tulevaisuudessa edesauttavan älysopimusten prosessin kulkua, valvontaa sekä toimeenpanoa. Tekoälyn ansiosta toivotaankin helpottavan lakimiesten tehtäviä sekä edesauttamaan tehokasta oikeudellista tiedonhakua. Älysopimusten toivotaan vähentävän riidanratkaisuntarvetta sopimusehtojen noudattamisen puitteissa sekä kohtuullistamaan sopimuksien synnyttämiä kustannuksia, sillä lohkoketjujen ansiosta kolmannen osapuolen sisällyttäminen sopimukseen ei olisi enää välttämätöntä. Älysopimukset kuitenkin ovat vielä kehityksensä varhaisessa vaiheessa, jonka takia erilaisia ongelmia liittyen niiden käyttöönottoon päivittäisessä liiketoiminnassa sekä oikeudellisessa toiminnassa on havaittavissa. Älysopimuksissa nähdään kuitenkin myös merkittäviä etuja perinteisiin sopimuksiin nähden niin liiketoiminnallisesti kuin oikeudellisesti. Älysopimusten täytyy olla täsmällisiä toimiakseen, mikä voi vähentää merkittävästi väärinymmärrysten syntyä sopimuksen solmimisen jälkeen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena onkin selvittää, minkälaisia mahdollisuuksia ja uhkia sopimusoikeuden näkökulmasta älysopimukset voisivat tuoda tulevaisuudessa mukanaan. Tällä hetkellä älysopimukset turvautuvat itsesääntelyn varaan, sillä tulevaisuuden näkökulmasta on suotuisampaa ensiksi tarkastella, minkälaisia ongelmia älysopimukset voisivat kohdata ja tätä kautta säännellä älysopimuksia tarkemmin askel kerrallaan. Viralliset tahot voivat tarkastella jo solmittuja älysopimuksia sekä seurata ja mahdollisesti ennustaa ongelmallisia alueita, mikä voisi luoda turvallisen pelikentän älysopimusten nykyisille sekä tuleville solmijoille.Item Analyzing the Impact of IFRS 16 Lease Accounting Change on ROIC-WACC Spread: A Case Study of Noho Partners Oyj(2023) Luhtaniemi, Elias; Pham, Ly; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessLeasing is a common method that enables businesses to utilize expensive machinery and equipment for their operations without investing a significant amount of capital into them. For many years, accounting practices allowed companies to keep leases off their balance sheets, resulting in financing practices that were not transparent to external stakeholders. The implementation of IFRS 16, effective since 2019, addressed this issue by requiring all firms to recognize all leases on the balance sheet. This had significant implications for reported profits and balance sheet figures. This study aims to investigate the impact of IFRS 16, specifically the capitalization of leases, on a firm's Return on Invested Capital (ROIC), weighted average cost of capital (WACC), and the spread between them. The methodology employed in this thesis involves a case study of the Finnish food retail firm Noho Partners Oyj, focusing on the transition period from 2018 to 2019. Noho Partners is a compelling case study to delineate the effects of IFRS 16, as it operates in an industry that is particularly affected by the changes introduced by this accounting standard. The study revealed two key findings: an increase in profits, but a simultaneous decline in ROIC due to the rise in invested capital. Additionally, the firm's WACC experienced a noteworthy decrease, leading to an increase in the ROIC-WACC spread. Investors’ must know the underlying effects of IFRS 16 on ROIC and WACC, because otherwise they can go fault in determining firms’ operations have become less efficient and profitable.Item Annual report readability and firm performance – An empirical study of Finnish listed companies(2023) Märkälä, Maria; Guo, Meng; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem Antecedents and Consequences of ESG linked executive compensation: A selective integrative review(2023) Hämäläinen, Juuso; Sinha, Vikash; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessItem The Applicability of Real Options in Strategic Capital Budgeting: An IT Industry Acquisition Case Study(2023) Kuronen, Lukas; Taussi, Thomas; Laskentatoimen laitos; Kauppakorkeakoulu; School of BusinessThis thesis studies the applicability of real options in strategic capital budgeting decision-making. The study utilizes insights gained from a practitioner to whom the writer has presented the real options theory as well as developed a real options model for modeling acquisition synergies. The study is thus conducted as a case study on a Finnish IT company in which an interview was conducted to collect and analyze managerial insights. The real options theory has persisted as an appealing capital budgeting method that can effectively account for managerial flexibility in volatile environments. The use of this theory has nevertheless been very limited mainly due to its complexity. This thesis aims to further enhance the understanding of the barriers as well as proponents for the applicability of the real options theory in strategic capital budgeting. The synergy option model developed by the writer aimed to enhance and visualize the understanding of the functioning of real options in the case company management. The interview questions examined the real options faced in the strategic context of the case company and aimed to gain insight into the relevancy of different real options for the case company. The research findings support to a degree the classic notion of the complexity of real options being a barrier to their usage. However, in the context of the case company, the complexity of real options was not necessarily a barrier to the adaptability of real options as a more straightforward and subjective approach (MAD approach of Copeland and Antikarov (2001), uses present value calculations as a basis for the analysis) to the implementation of real options sufficed the particular needs of the case company. In addition to the practical applicability of real options, this thesis also gained insight into the strategic aspects of the applicability of real options. This thesis argues that optimism, culture, and strategy influence the appeal of certain real options. In the context of the case company, these factors seem to be favoring the usage of strategy-advancing, incremental options and hindering the usage of flexibility-creating options.