01. Kandidaatin tutkinnon opinnäytteet / Bachelor’s theses

Permanent URI for this community

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/1
Lue lisää kandidaatin opinnäytteistä.
Read more about the Bachelor's theses.

Browse

Browsing 01. Kandidaatin tutkinnon opinnäytteet / Bachelor’s theses by Department "Department of Design"

Now showing 1 - 14 of 14
  • Thumbnail Image
    Item
    Kauhu luovuuden lähteenä
    (2012) Meyer, Jessica; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lahdenmäki, Nathalie
  • Thumbnail Image
    Item
    Kenttäpalvelua - Saapuvan matkustajan lentokenttäpalvelun kehittäminen
    (2013) Jaatinen, Maria; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Puintila, Simo
    Opinnäytetyössä tehtiin selvitys palvelun kulusta Helsinki-Vantaan lentokentällä saapuvan matkustajan näkökulmasta ja kartoitettiin muilla kansainvälisillä lentokentillä tarjottavia palveluita. Työssä tutkittiin saapuvien matkustajien tarpeita lentokenttäpalvelun suhteen ja kartoitettiin palvelun puutteita ja ongelmia. Aineistonkeruu painottui käyttäjätutkimukseen, jota tehtiin tarkkailemalla ja kyselyn sekä lyhyiden haastattelujen avulla. Kerätyn tiedon avulla määriteltiin palvelun ongelmakohdat ja käyttäjien erityistarpeet. Näiden pohjalta ideoitiin, miten palvelua voitaisiin kehittää. Keskeisin tulos on ohjeenomainen selostus siitä, minkälaisia tekijöitä lentokenttäpalvelun suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, jotta se olisi käyttäjän näkökulmasta johdonmukainen ja selkeä. Ohjeessa käsiteltäviä teemoja ovat ilme ja sisustus, opasteet sekä tilankäytön ohjaaminen. Olennaisimpia päätelmiä ovat, että lentoaseman ilme saadaan pidettyä selkeänä ja johdonmukaisena, kun suunniteltujen sisustusratkaisujen ylläpitoon sitoudutaan ja uudistuksia tehdään brändilähtöisesti ja vanhaa ilmettä kunnioittaen. Opasteet voidaan tehdä helpommin luettaviksi jäsentämällä esitettävä tieto eri luokkiin, jolloin matkustaja voi rajata tarkastelun vain häntä koskevan tietoluokan sisään. Tilankäyttöä taas on helpompi suunnitella tarkoituksenmukaisesti, kun suunnittelija tiedostaa kunkin alueen roolit ja huomioi käyttäjien tarpeet näiden sijoittelussa. Käyttäjiä voidaan myös ohjata halutunlaiseen tilankäyttöön rajaamalla esimerkiksi kulkuväylät ja oleskelualueet ympäristöstä.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Kuitusumutinkonseptin suunnitteluprosessi
    (2013) Kuitto, Janne; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Miettinen, Eero
  • Thumbnail Image
    Item
    Kumpu: Roolimme biosfäärissä
    (2012) Happonen, Heta; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lahdenmäki, Nathalie
    Opinnäytetyöni käsittelee ihmisen suhdetta biosfääriin. Prosessi alkoi ristiriitaisista tunteistani esineitä kohtaan. Tuotteiden valmistuksella on merkittäviä ympäristöhaittoja. Tuottaessani jotain olisin osasyyllinen maapallon biosfäärin tuhoon. Pohdin laajemmin ihmisen suhdetta luontoon ja materiaan ja kerron asenteista minulle erityisen tärkeäksi muodostuneeseen metsään. Olen aiemmin piirtänyt mainituista aiheista sarjakuvia. Opinnäytetyössä olen yrittänyt löytää tavan käsitellä aiheita keramiikan tai saven avulla. Toteutin installaation joka kuvasi luonnonvarojen kulutusta ja maapallon liikakansoittumista.
  • Thumbnail Image
    Item
    Kuvia lasissa: Tasolasille vedostetun hopeagelatiinivedoksen jatkokäsittely uunissa
    (2012) Meriläinen, Verna; Taiviola, Kirsti; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Yli-Viikari, Tapio
    Opinnäytteeni koostuu menetelmätutkimuksesta ja taiteellisesta osiosta. Tutkimuksessani vedostin mustavalkovalokuvia hopeagelatiinin avulla tasolasille ja tutkin niiden jatkokäsittelyä uunissa 470°C, 580°C ja 610°C polttolämpötiloissa. Polton tarkoituksena on saada vedoksen hopea toimimaan lasimaalauksissa käytetyn hopeapolttovärin hopean tavoin ja ionivaihtumaan lasiin sisään. Tällöin kuva toistuu lasissa keltaisena. Hopean tuottamaan väriin vaikuttavat polttolämpötila, hopean määrä sekä tinaoksidi. Polttolämpötiloista 470 ̊C tuotti koepaloja, joissa hopea ei ollut juuri muodostanut väriä, mutta joihin kuva oli muodostunut oksidoituneesta hopeasta valkoisena. 580 ̊C polttolämpötilassa kuvan hopea muodostaa keltaisen värin. 610 ̊C polttolämpötilassa kuvan hopea voi muodostaa niin keltaisen kuin oranssinkin värin ja tällöin oranssi sävy muodostuu kuvan niihin kohtiin, joissa hopeaa on eniten. Oranssi sävy voi kuitenkin muodostua ainoastaan silloin, jos kuva on vedostettu lasin tinapuolelle. Tinattomalla puolella hopean tuottama väri on keltainen. Opinnäytteeni taiteellinen osio on vedossarja Otteita päiväkirjasta: toivo. Siihen kuuluu 12 polttamalla jatkokäsiteltyä vedosta, joiden kuvat olen ottanut omasta valokuvapäiväkirjastani. Jatkokäsittelyssä minua kiinnostaa erityisesti se, miten vedosten tunnelma muuttuu ja tämä muutos kuvan tunnelmassa on se, minkä ympärille teokseni rakentuu. Poltetut vedokset eivät kerro enää minua ympäröivästä aineellisesta todellisuudesta, vaan enemmänkin sisäisestä elämästä.
  • Thumbnail Image
    Item
    Lasinkuultava laulu
    (2012) Oivo, Meri; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Taiviola, Kirsti
  • No Thumbnail Available
    Item
    Menetelmätutkimus kierrätystasolasin lämpömuovaamisesta boorinitridipinnoitetun keraamisen muotin avulla
    (2011) Nurminen, Pirkka; Pelkonen, Tomi; Piispanen, Elina; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kirsti Taiviola, TaM
  • Thumbnail Image
    Item
    Minä ja koriste
    (2012) Eräpohja, Riinaliina; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Yli-Viikari, Tapio
    Tässä työssä haluan tarkastella omaa suhdettani suomalaisen muotoilun ihanteisiin ja erityisesti omaa suhdettani koristeluun. Olen valmistumassa muotoilijaksi tässä ajassa, jossa jokaisen muotoilijan tulee miettiä suunnittelemiensa esineiden kohdalla sen tarpeellisuutta ja tuotantoprosessia sekä paikallisesti, että globaalissa kontekstissa. Voiko alkuteollisuuden ihanteet päteä tässä ajassa sellaisinaan? Voiko näissä ihanteissa piillä ongelman ydin? Onko kaikkea kaikille kaikkialla-filosofia ja loputtoman yksinkertaisiin tuotantoprosesseihin pyrkinyt, alun perin hyvinvointia levittämään tarkoitetut ihanteet kääntyneet tuottamaan enemmän pahoinvointia, työttömyyttä, tuotantoprosessien siirtymistä kehitysmaihin, korvattavuutta ja tunteettomuutta? Kaipaisin Suomeen käsityöläistä luksustuotantoa. Enemmän mestaruutta vaativaa ja yleisöä taitavuudellaan hämmästyttävää tuotantoa. Ihanne olisi, jos nykypäivän varakkaat ihmiset ostaisivat tusinatuotannon sijaan taas yksilöllisesti tilattuja astiastoja ja haluaisivat nostaa statustaan nimenomaan taidokkaasti tuotetuilla esineillä, eivätkä niinkään taidokkaasti markkinoiduilla esineillä. Uskon, että yhä kasvavien tuloerojen maassa, varakkailla on varaa ”tuhlata” laatuun ja taitoon. Pitäisin laatua ja taitoa toivottavampana statussymbolina, kuin vesiskootterin hankkimista tai kolmannen auton ostoa. Astioideni tekoprosessin aikana tunsin varmastikin juuri sitä iloa, josta John Rushkin kirjoitti, en tiedä näkyykö iloni vielä työn laadussa ja lopputuloksessa, mutta mielestäni niissä näkyy ainakin se rauha ja hiljaisuus, joissa olen saanut niitä työstää. Hektisemmässä ympäristössä olisin tuskin pystynyt keskittymään koristeideni yksityiskohtiin aivan yhtä keskittyneesti. Voin vain toivoa, että ihmiset arvostaisivat tulevaisuudessa yhä enemmän lähellä ja pienesti tuotettuja esineitä, jotta minä saisin hankkimalleni taidolle vastinetta ja saisin kokea työn iloa ja merkityksellisyyttä.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Nike Canvas -tuote- ja palvelumuotoiluprojekti osana Master of European Design vaihto-opiskeluvuotta
    (2013) Kuusisto, Arto; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Nikkanen, Raimo
  • Thumbnail Image
    Item
    Päiväunen paikka? Taustatutkimus ja ohjeisto tila- ja palvelusuunniteluun
    (2013) Ala-Karvia, Joonas; Päivike, Paula; Purontaus, Ville; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Puintila, Simo
    Päiväunen Paikka on perusteilla oleva yritys, joka tahtoo tarjota päiväunitilan ja siihen liittyvää palvelua kaupunkilaisille, edistäen paitsi kävijöiden vireystilaa ja työtehoa, myös yleistä hyvinvointia. Palvelusta halutaan laadukas, helposti lähestyttävä ja yritystoimintana kannattava. Tämä työ sisältää taustatutkimuksen, siitä johdettuja ohjeita ja havainnollistavia esimerkkejä sekä ideoita tulevan suunnittelun avuksi. Käsittely pohjaa vahvasti elämyshakuiseen lopputulokseen, hakien perusteita mm. ympäristöpsykologiasta ja aistien rooleista ympäristön kokemisessa. Päiväunien tehostavista vaikutuksista löytyy runsaasti tutkimustietoa pitkältä aikaväliltä; ne parantavat mm. mielialaa, suorituskykyä, vireystilaa, luovuutta, muistia ja oppimiskykyä, sekä vähentävät stressiä ja virheiden riskiä työssä. Aihe on siis ajankohtainen työelämän tahdin jatkuvasti kiihtyessä, mikä selittää yritystoiminnan viimeaikoina hiljalleen kohonneen kiinnostuksen aihetta kohtaan. Päiväunien ympärillä on ollut vastaavilla aikeilla epäonnistuneita yrittäjiä, mutta myös menestyviä toimijoita – torkkupaikat kaupungilla eivät ehkä yksinään riitä takaamaan toiminnan jatkuvuutta, mutta laajemmalla palvelulla voidaan onnistuakin. Pyrittäessä tarjoamaan elämyksiä tilaa ja palvelua käyttämällä, kaikkien aistien hyödyntäminen on tehokas apuväline näköaistin nykyisestä dominoivasta asemasta huolimatta. Eri aisteilla on erilaiset taipumukset mm. tunteiden ja mielikuvien herättämiseen, ja tarkemmin syventyessä voi huomata, että ne myös toimivat hyvin vahvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Hyvinvointipalvelun tapauksessa lisäksi sosiaaliset piirteet nousevat tärkeiksi, mihin vaikuttavat tekijät on hyvä ottaa huomioon ja avuksi palvelua suunnitellessa. Päiväunikonseptin voi järkevästi toteuttaa ainakin kolmessa eri muodossa: kalusteen suunnitteluna ja myyntinä, päiväunitilan ja palvelun tarjoamisena sekä yrityksille suunnattuna suunnitteluja toteutuspalveluna. Näillä kaikilla on omat vaatimuksensa, mutta ne voi yhdistääkin monipuolisen tarjottavan paletin saamiseksi, käyttäen omaa näyttely- ja palvelutilaa toiminnan keskipisteenä. Yrityksen toiminnan muotoutuminen hahmottaa lopulta myös millaisia tiloja suunnitellaan, mutta niiden ehdoille löytyy paljon myös yleisiä suositeltavia ratkaisuja, niin pitkään kuin päiväunien ottamisesta on kyse. Materiaaleilla, väreillä, valoilla, äänimaailmalla, ilmanlaadulla ja palvelun ratkaisuilla voi kaikilla vaikuttaa niin unien kuin palvelukokemuksenkin onnistumiseen.
  • Thumbnail Image
    Item
    Pientaloalueen melusuojaus -meluseinä osana kaupunkikuvaa
    (2013) Tikkanen, Ulla; Salmi, Pia; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Puintila, Simo
    Tässä opinnäytteessä käsitellään meluesteiden suunnitteluun liittyviä rakenteellisia ja kaupunkikuvallisia ominaisuuksia sekä erityisesti meluesteen ja ympäröivän arkkitehtuurin yhteensovittamista pientaloalueilla. Melusuojauksen tarve kasvaa jatkuvasti suomalaisilla asuinalueilla. Tämä johtaa meluesteiden näkyvyyden lisääntymiseen kaupunkikuvassa. Työn tilaajan tehtävänantona oli suunnitella pientaloalueille sopiva meluaita. Pientaloalueiden meluesteiden sovittamiseksi kaupunkikuvaan ei ole olemassa erillistä ohjetta. Työssä tutkittiin olemassa olevia meluesteiden suunnitteluohjeita ja pyrittiin löytämään niistä rakenteelliset suunnittelun reunaehdot. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että meluesteiden suunnitteluohjeissa painotetaan enemmän huollettavuutta ja edullissuutta, kuin kaupunkikuvallisia ominaisuuksia. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta löytyi selkeä tarve meluesteiden kaupunkikuvaan keskittyvälle ohjeelle. Työssä kartoitettiin myös Benchmark- menetelmän avulla olemassa olevia, asuinalueilla sijaitsevia meluesteitä. Niiden pohjalta määritettiin suunnitteluajurit meluestemallistolle sekä tarkennettiin suunnittelualueiksi rintamamiestaloalueet ja valmistaloalueet. Työn tuloksena kehitettiin tilaajan tarpeisiin soveltuva, erilaisten pientaloalueiden ominaispiirteet huomioon ottava meluesteratkaisu, joka on sekä kaupunkikuvallisesti, taloudellisesti että rakenteellisesti helposti ylläpidettävä. Opinnäyte täydentää myös meluesteiden suunnittelukäytäntöjen ohjeistusta.
  • No Thumbnail Available
    Item
    Scopri che Leonardo sei & Cera una volta, Tuote- ja palvelusuunnittelua Milanon tieteen ja tekniikan museolle
    (2013) Ylhäisi, Helena; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Nikkanen, Raimo
  • No Thumbnail Available
    Item
    Synnytyssänky synnyttäjän ja kätilön näkökulmista
    (2013) Patronen, Elisa; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Puintila, Simo
  • Thumbnail Image
    Item
    Valoa näkyvissä
    (2013) Nykänen, Elina; Department of Design; Muotoilun laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Jokinen, Eeva
    Opinnäytteeni tavoitteena oli valmistaa läpikuultamaton ja läpikuultava luuposliinivalaisin merihenkisen asuntomme sisustuksen osaksi. Projektini kautta tutkin ja toteutin kaksi luuposliinista valaisinprototyyppisarjaa, jotka kulkivat työnimillä Poijuvalaisin- ja Kajovalaisin-prototyyppisarja. Valaisinprototyyppi 1:n tutkimuskohteena oli muoto, jota tutkin Poijuvalaisimien valmistusprosessin kautta. Valaisinprototyyppi 2:n tutkimuskohteena oli luuposliinin läpikuultavuus, jota tutkin läpikuultavien Kajovalaisimien kautta. Tutkimukseni kautta pyrin löytämään toimivia tekniikoita kahden erilaisen luuposliinivalaisimen valmistukseen. Poijuvalaisimen tutkimuskohteina oli toimivan valumuotin suunnittelu ja valmistus sekä poijumuodon symmetrisyyden säilyttäminen ilman polttotukia. Toimivan valumuotin aikaansaamiseksi valmistin kaksi kolmeosaista kipsimuottia. Toinen kipsimuottini, jonka kahvan aukko-osan kipsisylinterit olivat irralliset, oli toimiva kipsimuottimalli kahvalliselle muodolle. Muodon painumisen välttämiseksi käytin matalia 1140-1160 °C:n lasituspolttolämpötiloja. 1140 °C:n polttolämpötila toimi valaisinprototyyppien muodon symmetrisenä pitämiseen ilman tukirakenteita. Kajovalaisimen tutkimuskohteina oli kestävän ja kirkkaasti läpikuultavan seinämänpaksuuden löytäminen sekä kvartsipolttotuen toimivuuden tutkiminen symmetrisen valaisimen valmistamiseksi. Seinämän paksuutta tutkin 2, 3 ja 5 minuutin valuajoilla. Kvartsipolttotuen toimivuutta tutkin 1275-1310 °C:n asteen lämpötiloissa eri kvartsipolttotukimuotojen avulla. Kvartsimuottitekniikka mahdollisti korkealle poltettujen ja symmetristen läpikuultavien valaisinprototyyppien valmistamisen. 1280- 1310 °C:n lämpötilat sopivat oikeanlaisen läpikuultavuuden aikaansaamiseksi. 2 min valuajalla valmistettu valaisin oli hyvin kirkkaasti läpikuultava, ja sillä oli tavoittelemani kuultavuus. Valmistusprosessien tuloksena syntyi kaksi toimivaa valaisinprototyyppisarjaa: ensimmäinen, merihenkiseen sisustukseen sopiva, läpikuultamaton Poiju-valaisinsarja ja toinen, merihenkisiin sekä eri sisustuksiin sopiva, läpikuultava Kajo-valaisinsarja.