01. Kandidaatin tutkinnon opinnäytteet / Bachelor’s theses
Permanent URI for this community
Browse
Browsing 01. Kandidaatin tutkinnon opinnäytteet / Bachelor’s theses by Department "Department of Art"
Now showing 1 - 20 of 66
Results Per Page
Sort Options
Item Ajantappajat - Kuvataiteen opettaminen vankilassa(2010) Riikonen, Heikki; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kankkunen, TarjaItem Arjessa muutoksen avain. Sukupuolijärjestelmä koulussa ja kuvataideopetuksessa(2011) Toivonen, Anni; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Niiniskorpi, SoileItem Arjessa muutoksen avain. Sukupuolijärjestelmä koulussa ja kuvataideopetuksessa(2011) Toivonen, Anni; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Niiniskorpi, SoileItem ÄRSYTTÄVÄÄ, Taiteilija provosoi(2012) Danielsbacka, Lotta; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kiiskinen, JouniJo 1800-luvun loppupuolella avantgardistiset taiteilijat ovat pyrkineet provosoimaan, rikkomaan taiteen rajoja sekä luomaan uutta. Tätä avantgardistista ja provokatiivista suuntausta nimitettiin antitaiteeksi, mutta se on myöhemmin hyväksytty osaksi taiteen kenttää. Nykytaiteessa sivuamme jatkuvasti avantgardistisia kysymyksiä taiteesta ja sen määrittelystä. Provokatiivisen taiteen rinnalla on aina kulkenut media, luoden kohuja ja skandaaleja. Kohut ja skandaalit nousevat teoksen ympärillä vellovasta moraalipaniikista, joka parhaimmassa tapauksessa täyttää teoksen tehtävän keskustelun herättäjänä, mutta pahimmillaan teoksen sanoma jää toisarvoiseksi median aiheuttaman kohun vuoksi. Median joka luottaa helppoihin provokaatioihin saa taideskandaaleista myyntiinsä nostetta. Provokatiivinen taiteilija saa medialta julkisuutta sekä huomiota tärkeille aiheilleen. Median ja taidemaailman yhteen soluttautuminen on kuitenkin kaksiteräinen miekka, jossa taide ja taiteilija ovat useimmiten kärsijän roolissa. Ärsyttävää, Taiteilija provosoi – tutkielmassa Tea Lindroos pohtii nykytaiteessa käytetyn provokaation tarkoitusta, päämääriä ja ongelmia. Miksi taiteilija provosoi? Tutkielman aineistona on käytetty taiteilija-teoreetikko Ulla Karttusen ja valokuvataiteilija Iiu Susirajan teemahaastatteluja sekä taidehistorian, taiteen tutkimuksen, kulttuurihistorian ja sosiologian kirjallisuutta. Provokatiivisen taiteen ohella oleellisiksi aiheiksi on nostettu skandaali, shokki, tabu ja abjekti. Kirjoittaja avaa Julia Kristevan käsitettä abjekti, sekä käsitettä tabu Sigmund Freudin teorioihin nojaten, provokatiivisen taiteen viitekehyksessä. Hän pohtii taiteilijan keinoja, motiiveja sekä mahdollisuuksia tehdä kriittistä ja provosoivaa taidetta maailmassa, jossa kuvat täyttävät elämämme. Onko shokeeraava ja provosoiva taide, taiteilijan ainut keino erottua muusta massasta, vai onko taiteilijalla vain halu ja tarve provosoida, rikkoa tabuja sekä kritisoida?Item ÄRSYTTÄVÄÄ, Taiteilija provosoi(2012) Lindroos, Tea; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kiiskinen, JouniJo 1800-luvun loppupuolella avantgardistiset taiteilijat ovat pyrkineet provosoimaan, rikkomaan taiteen rajoja sekä luomaan uutta. Tätä avantgardistista ja provokatiivista suuntausta nimitettiin antitaiteeksi, mutta se on myöhemmin hyväksytty osaksi taiteen kenttää. Nykytaiteessa sivuamme jatkuvasti avantgardistisia kysymyksiä taiteesta ja sen määrittelystä. Provokatiivisen taiteen rinnalla on aina kulkenut media, luoden kohuja ja skandaaleja. Kohut ja skandaalit nousevat teoksen ympärillä vellovasta moraalipaniikista, joka parhaimmassa tapauksessa täyttää teoksen tehtävän keskustelun herättäjänä, mutta pahimmillaan teoksen sanoma jää toisarvoiseksi median aiheuttaman kohun vuoksi. Median joka luottaa helppoihin provokaatioihin saa taideskandaaleista myyntiinsä nostetta. Provokatiivinen taiteilija saa medialta julkisuutta sekä huomiota tärkeille aiheilleen. Median ja taidemaailman yhteen soluttautuminen on kuitenkin kaksiteräinen miekka, jossa taide ja taiteilija ovat useimmiten kärsijän roolissa. Ärsyttävää, Taiteilija provosoi – tutkielmassa Tea Lindroos pohtii nykytaiteessa käytetyn provokaation tarkoitusta, päämääriä ja ongelmia. Miksi taiteilija provosoi? Tutkielman aineistona on käytetty taiteilija-teoreetikko Ulla Karttusen ja valokuvataiteilija Iiu Susirajan teemahaastatteluja sekä taidehistorian, taiteen tutkimuksen, kulttuurihistorian ja sosiologian kirjallisuutta. Provokatiivisen taiteen ohella oleellisiksi aiheiksi on nostettu skandaali, shokki, tabu ja abjekti. Kirjoittaja avaa Julia Kristevan käsitettä abjekti, sekä käsitettä tabu Sigmund Freudin teorioihin nojaten, provokatiivisen taiteen viitekehyksessä. Hän pohtii taiteilijan keinoja, motiiveja sekä mahdollisuuksia tehdä kriittistä ja provosoivaa taidetta maailmassa, jossa kuvat täyttävät elämämme. Onko shokeeraava ja provosoiva taide, taiteilijan ainut keino erottua muusta massasta, vai onko taiteilijalla vain halu ja tarve provosoida, rikkoa tabuja sekä kritisoida?Item Asettuminen omaksi kuvakseen - valokuvattu omakuva itsensä hahmottamisen välineenä(2010) Alanne, Susanna; Rastas, Marja; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kallio, MiraItem Avioeron ja avioliiton saamat merkitykset avioeron esittävissä teoksissa deviantART online-yhteisössä 2000-luvulla(2010) Väisänen, Heidi; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kankkunen, TarjaItem Creative constructions - a plunge into the mind of the inspired(2013) Hongell, Mikaela; Haveri, Minna; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kallio-Tavin, MiraThe thesis explores literature on creativity research through separate dialogues with two artists. It links together theories on creativity with experiences from within a creative profession through the participation of a musician and a painter. The background research consists of scientific publications singled out with potential parallels with participant’s everyday life in mind. The intention is to deepen the understanding of creativity as a phenomenon through the discussions as support for the writer’s future profession of art education. The overview of the literature on creativity is carried out with possible relevance for the dialogues and participants in mind. The dialogue is used as a tool for a deepened understanding of the topics. The participants share their experiences on creative processes and receive information on creativity research. The dialogue as a method is chosen to enable a flow of thoughts that a structured interview might not permit. The quoted dialogues are present within the paper as cut-out side stories with highlighted parts of interesting thoughts. The discussions were carried out in Finnish and English. The thesis consists of seven main chapters. The first chapter introduces the intentions of the thesis, the participants of the dialogues, and makes the distinction between everyday creativity and innovation. The second chapter locates creativity within the domain, the field and the person, and explores the interaction of these. The third chapter traces back interest in a domain through a childhood experience and explores the characteristics of a creative mind. The fourth chapter dives into different ways of problem solving. In the fifth chapter the process from an idea to the final evaluation of a finished work is presented. The sixth chapter illuminates two areas of positive psychology: intrinsic motivation and the flow-experience. The seventh and final chapter summarises the chosen parts of creativity research, reflects upon the relevance of the knowledge for the writer as a teacher and evaluates the dialogue as a method. Several interesting approaches to creativity research have been rejected due to the abstract nature and the inability to tie them to the dialogue. The dialogue has been an effective tool but not without difficulties. Exceptions were made in order to cover all of the desired information. The approach broadened the understanding of the complex topic. It illuminated the creativity research and offered a window into the mind of the participants. The creativity research became approachable and received a position in reality. The deepened knowledge on the subject became a tool for teaching and positioned art education within creativity as a wider phenomenon.Item Cybergoottius ilmiönä ja osana goottikulttuuria(2013) From, Linda; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mira, Kallio-TavinTutkielmani käsittelee cybergoottiutta ilmiönä, ja goottikulttuurin osana. Tutkimusmenetelmäni olivat etnografia ja haastattelumenetelmä. Aineistoni koostui kahdesta haastattelusta, tutkimuspäiväkirjastani ja lähdekirjallisuudesta, joiden avulla tutkielma pyrki monipuoliseen ymmärrykseen cybergoottikulttuurista. Pyrin selvittämään mitä cybergoottius kokonaisuudessaan on, mihin kaikkeen se liittyy, onko cybergooteilla jokin sanoma, mikä cybergoottiuteen johtaa, ja jos cybergoottiudesta irtaudutaan, niin miksi? Haastatteluaineiston teemoittelun kautta aiheeni jaottui seuraaviin osioihin: sosiaalisuus, musiikki, ulkonäkö, suvaitsevaisuus, ympäristön reaktio ja irtaantuminen. Aiheet esiintyvät tutkielmassani erillisinä lukuina. Avasin cybergoottiutta ilmiönä siinä määrin missä sitä on aiemmin määritelty, pohjustaen sitä ensin omilla ennakkokäsityksilläni. Lisäksi pohdin cybergoottien osallisuutta goottikulttuurissa.Item Disneyn prinsessa-animaatioelokuvien sukupuolistereotypiat ja niiden vaikutukset lapseni nais- ja prinsessapiirroksiin 3 - 6 ikävuoden välillä(2011) Järvinen, Alexandra; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kallio-Tavin, MiraItem Ei mäkeä suurempi vuori - jälkiviisautta ja kasvutarinoita seminaariraakileesta 2007(2010) Paavola, Essi; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tuovinen, TaneliItem Ei-heterot Ville Rannan kynästä - millaisen kuvan pilapiirrokset rakentavat ei-normatiivisista seksuaalisuuksista(2012) Rintanen, Viivi; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Niiniskorpi, SoileTämä tutkielma käsittelee tapoja, joilla heteronormista eroavia seksuaalisuuksia esitetään eli representoidaan kuvissa. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten piirtäjä Ville Ranta kuvaa ei-heteroita evankelisluterilaisen Kirkko ja kaupunki- lehden pilapiirroksissa. Viiden piirroksen aineisto poimittiin lehdessä vuonna 2010 ilmestyneistä pilakuvista. Tutkielma kuuluu visuaalisen kulttuurin tutkimukseen ja queer-teoretisointiin. Tutkimusmenetelmänä oli piirrosten lähilukeminen, joka tehtiin kuva-analyysein. Analyysit tehtiin kahdesta näkökulmasta: kulttuurin valtavirtaa mukailevasta heteronormatiivisesta sekä heterokeskeisyyden kyseenalaistavasta queerista näkökulmasta. Analyysit pohtivat, millä visuaalisilla keinoilla ja sanavalinnoilla ei-heterot esitettiin piirroksissa. Edellisten perusteella pääteltiin, millaisia representaatioita piirrokset rakentavat. Piirrosten kristillinen julkaisuyhteys vaikutti analyyseihin, koska piirrokset käsittelivät evankelisluterilaisen kirkon suhdetta ei-heteroihin. Johtopäätökset esittävät, että piirrokset representoivat ei-heteroita monin tavoin. Heteronormatiivisesti analysoituina ei-heterot kuvattiin toiminnan kohteina ja uhreina. Ei-heteroiden ruumiillisuus kuvattiin kontrolloimattomana tai mitätöitynä. Queerista näkökulmasta ei-heterot representoitiin toimijoina, jotka tulevaisuudessa saavuttavat kirkkoinstituution. Tavallisesti ei-heteroihin liitetty hallitsematon ruumiillisuus ja syntisyys kääntyivät queerissa näkökulmassa heteroiden ominaisuuksiksi. Tulokset johtivat päätelmään, että piirrosjoukon voi analysoida lähes vastakkaisista näkökulmista yhtä perustellusti, koska kulttuurissamme on sekä heteronormatiivisia että queereja aineksia. Lopuksi tutkielma ehdottaa, että tarvitaan queeria asennetta, joka tarkoituksellisesti näkee ja analysoi kuvat poiketen heterokeskeisyydestä. Kyseenalaiseksi jää, oliko viiden kuvan aineisto liian suppea tai värittyneesti valikoitunut johtopäätösten tekoon.Item Ensimmäinen, toinen ja kolmas yritys - kenelle esiinnyn tehdessäni performanssia julkisessa tilassa?(2013) Mäenpää, Sirkku; Rastas, Marja; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kallio, MiraTutkielma pureutuu kysymykseen siitä, kenelle esiinnytään, kun tehdään performanssia julkisessa tilassa. Tutkielman aineiston osana, sekä taiteellisena osiona toimii kesällä 2011 toteutettu performanssi sarja Ensimmäinen, toinen ja kolmas yritys. Aineistona on itse taiteellisen työn ja sitä koskevien muistiinpanojen lisäksi toiseutta, kohtaamista, kehollista kokemista ja tietoa käsittelevää kirjallisuutta (mm. Juha Varto, Mika Hannula, Julia Kristeva, Veli-Matti Värri). Taiteellis- kokemuksellisessa tutkimuksessa aineistoa on lähestytty hermeneuttisin ottein. Tutkielmassa korostuu tekijäsubjektin näkökulma, koska kyseessä on kokemuksellinen tutkimus ja aineiston tärkeänä osana on kirjoittajan toteuttama performanssitrilogia. Pohdinnassa on tekijäsubjektin suhde julkiseen tilaan sekä toiseuteen. Performanssi esitetään aina toiselle. Usein näitä toisia on useita, hieman eri suunnilla. Toinen, ja minun sekä toisen väliin jäävä välitila on taiteelle, ja sen tapahtumiselle oleellinen. Taiteella , performanssilla, on aina yleisö. On joku jolle se tehdään, ja sitten ovat todistajat, jotka näkevät teon. Taiteeksi tapahtuma muuttuu kontekstissaan, ja nimenomaan siinä välitilassa, joka jää tekijän ja katsojan väliin; tilassa, jossa teolle annetaan merkitykset. Samalla kun tutkielma etsii vastausta varsinaiseen tutkimuskysymykseen, hakee se myös taiteellisen osion paikkaa performanssitaiteen kentällä, suhteessa sen traditioon.Item Graffiti vs. katutaide. Laadullinen tutkimus graffitin ja katutaiteen muodosta, sisällöstä sekä tavoitteista.(2013) Kiljunen, Ville; Hytönen, Tero; From, Linda; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kallio-Tavin, MiraKandidaatin opinnäyte käsittelee kuinka katutaide ja graffiti eroavat toisistaan muodollisesti, sisällöllisesti sekä tavoitteellisesti. Tutkielmassa käydään läpi graffitin historiaa ja sen eriytymistä katutaiteeksi. Opinnäytetyössä tutkitaan graffitin ja katutaiteen suhdetta tilaan ja paikkaan,taidekenttään sekä mainontaan. Opinnäyteessä tulee myös vahvasti esille graffitin ja katutaiteen luonne poliittisena kannanottona etenkin siitä kenelle julkiset kaupunkitilat kuuluu.Item Harjoitelmia parisuhteeseen - rakkaus tyttöjen yksityisissä piirustuksissa(2010) Sipilä, Maria; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kankkunen, TarjaItem Hetket ennen niiden pysäyttämistä –tapaustutkimus dokumentaarisen valokuvauksen prosessista(2012) Noroviita, Olli; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Niiniskorpi, SoileTaiteen kandidaatin opinnäytteessäni "Hetket ennen niiden pysäyttämistä" tutkin dokumentaarisen valokuvauksen prosessia. Opinnäytteen tarkoitus on selvittää, minkälaisista osa-alueista pitkällä aikavälillä kuvattu dokumentaarinen kuvasarja rakentuu. Mitä tapahtuu ennen laukaisimen painamista? Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin freelance-valokuvaaja Touko Hujasen (s.1986) toimintaa projektissaan kuvata Suomen virallista joulupukkia, Timo Pakkasta (s.1944), vuoden ajan. Opinnäytteen aineisto kerättiin marras–joulukuussa 2011. Aineisto koostuu kenttämuistiinpanoista, jotka kerättiin osallistuvan havainnoinnin keinoin kahdella erillisellä havainnointikerralla sekä näiden jälkeen toteutetusta Touko Hujasen teemahaastattelusta. Analyysissa dokumentaarisen valokuvauksen prosessia tarkastellaan kolmen eri tason avulla: teoreettinen, sosiaalinen ja tekninen taso. Näiden lisäksi luodaan katsaus historiaan ja jo tutkittuun tietoon aiheesta. Tärkeimmät esiin nousevat seikat opinnäytteessä ovat kuvaajan oman taustansa ja tavoitteensa tuntemisen tärkeys, valokuvan totuudellisuuden ja kuvaajan luovan panoksen suhde kuvatessa, kuvaajan ja kohteen välisen vuorovaikutuksen laadun vaikuttaminen prosessin kulkuun sekä lavastamisen mahdollisuus totuudellisuuden lisääjänä.Item Ihastumisen representaatiot valokuvissa kesinä 1954 ja 2010(2011) Myllyniemi, Sini; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Kallio-Tavin, MiraItem Ikkuna muistoihin - toimintatutkimus luovien menetelmien käytöstä muistelutyössä vanhusten kanssa(2010) Yli-Jylhä, Jonna; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and ArchitectureItem Ikuistettu. Valokuvattu omakuva teinitytön identiteetin rakentajana(2011) Virta, Paula; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Niiniskorpi, SoileItem Ilmaisun hiekkalaatikko(2013) Hytönen, Tero; Department of Art; Taiteen laitos; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mira, Kallio-TavinAutoetnigrafinen tutkielma ilmaisun teoriasta joka käsittelee visuaalisten taiteiden sekä tanssin ilmaisullisia yhteyksiä. Aineisto muodostuu lähdekirjallisuudesta ja omasta kokemuksesta, jossa on mukana taiteilija kollektiivin kautta esiin nousseet huomiot. Kollektiivissa käsitellyt aihepiirit liittyvät taiteidenvälisyyteen sekä improvisaatioon. Oma kokemus syntyy tekijän tanssitaustan sekä visuaalisten taiteiden kautta nousseista huomioista. Tutkielman teoria perustuu pääasiassa Richard Eldridgen ilmaisun kolmijakoon. Tutkielma käsittelee ilmaisuun vaikuttavia tekijöitä kirjoittajan omasta kokemuksesta ja yhdistää näitä havaintoja teoriaan. Nämä kokemukset keskittivät tutkielman luvut koskemaan improvisaation, ryhmän sekä luomisprosessin vaikutusta ilmaisun muodostumiseen. Eldridgen ilmaisun kolmijakoa sovelletaan tanssin sekä visuaalisten taiteiden käsitteellistämiseen. Käsitteellistämisessä pyritään löytämään ilmaisuun, muotoon sekä sisältöön vaikuttavat tekijät näistä taidemuodoista. Tavoitteena on löytää taiteille yhteistä teoriaa ilmaisun muodostumisesta ja käyttää havaintoja hyväksi taidekasvatuksessa.
