08. Raportit ja kirjat / Reports and Books

Permanent URI for this community

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/6

Yliopiston yksiköissä toteutettujen hankkeiden väli- ja loppuraportteja sekä tieteellisiä kirjoja / Interim and final reports from projects carried out within the university's units, also scientific books

Browse

Now showing 1 - 20 of 729

A Hierarchical Optimization Model of Left Ventricular Ejection
(Helsinki University of Technology, 1988) Hämäläinen, Jari J.; Matematiikan ja systeemianalyysin laitos; Department of Mathematics and Systems Analysis; Systems Analysis Laboratory; Systeemianalyysin laboratorio; Perustieteiden korkeakoulu; School of Science
A hierarchical optimization model for predicting left ventricular stroke volume, root aortic pressure and flow curves, and ejection time was developed. The optimality criteria of the model are based on the assumption of energy cost economy of ventricular function. The forces developed during ejection and ventricular efficiency are also taken into account in the cost functions developed. Model predictions for changes in arterial load were shown to be in accordance with measurements made in an isolated canine heart preparation when contractility, end-diastolic volume, and heart rate were kept constant. Thus the analysis shows that left ventricular stroke volume and ejection pattern can be predicted by an optimization model.
Kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen strategia- ja budjettisuunnittelu, kannattavuus ja rahoitus: liiteosa
(Helsinki: Helsinki School of Economics and Business Administration (Kyriiri), 1990) Kyläkoski, Kalevi
Kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen strategia- ja budjettisuunnittelu, kannattavuus ja rahoitus. Tekstiosa
(Hki: HKKK, 1990) Kyläkoski, Kalevi
Suunnittelusysteemin vaikutus yrityksen kannattavuuteen ja rahoitukseen
(Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu, 1992) Kyläkoski, Kalevi
Yliopistojen elektronisen julkaisemisen kartoitus
(Helsinki University of Technology, 1999) Sonkkila, Tuija; Library; Kirjasto
Sanat kivettyvät kaupungiksi : tutkimus Helsingin kaupunkisuunnittelun prosesseista ja ihanteista
(Helsinki University of Technology, 2000) Mäenpää, Pasi; Aniluoto, Arto; Manninen, Rikhard; Villanen, Sampo; Centre for Urban and Regional Studies; Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus
Tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat Helsingin kaupunkisuunnittelua koskevat tärkeimmät puhetavat, miten kaupunkisuunnittelijat ymmärtävät ne ja miten ne konkretisoituvat kaupunkisuunnitteluksi. Tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa Helsingin kaupunkisuunnittelun toimintaympäristöstä, kuvata suunnittelun prosessia siihen osallistuvien näkökulmasta sekä analysoida vallitsevia suunnitteluideologioita ja -ihanteita. Tutkimusta varten haastateltiin 15 kaupunkisuunnitteluun osallistuvaa keskeistä henkilöä. Tutkimus osoittaa, että 1960- ja 1970-luvun vasemmistolainen, rationalistinen, loogis-empiristinen ja kokonaisvaltaista suunnittelua korostava maailmankuva vaikuttaa edelleen voimakkaasti helsinkiläiseen kaupunkisuunnitteluun. Tämä merkitsee sosiaalisten näkökohtien painottamista. 1990-luvun lopulle tultaessa tutkimustiedon merkitys suunnittelussa on vähentynyt. Samalla kaupunkisuunnitteluviraston suvereeni asema on tullut uhatuksi. Liikennesuunnittelu on poikkeus, sillä teknisenä suunnitteluna sen tietoperusta ja oikeutus eivät ole joutuneet kyseenalaisiksi. Väestönkasvu on ollut Helsingissä tärkein suunnittelua ohjaava tekijä 1960-luvulta asti. 2000-luvulle tultaessa kaavoituskelpoinen maa uhkaa loppua, jolloin suunnittelun odotetaan siirtyvän kasvukulttuurista ylläpitokulttuurin suuntaan. Maankäyttöä koskevien ristiriitojen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa voimakkaasti. Suhteellisen matalalinjainen mittakaava on suunnittelijoiden arvostama ja vaalima Helsingin kaupunkikuvan ominaispiirre, jonka pelätään tulevaisuudessa murtuvan. Voimistuva puhetapa suunnittelussa on kansainvälistyminen, jota esiintyy kaupungin strategiatyön, käytännön toiminnan ja tutkimuksen tasoilla. Myös elinkeinoelämän painoarvo on kaupunkisuunnittelussa kasvanut. Osa suunnittelijoista pitää kehitystä luonnollisena, osan mielestä se on uhka suunnittelulle. Kaavoittajiin kohdistuu erityinen vaatimus yritysystävällisyyteen. Myös kaavoituksen vähittäinen yksityistäminen koetaan tulevaisuuden uhaksi. 1990-luvun alun laman myötä kiinteistöviraston ja -lautakunnan merkitys kasvoi, kun tonttien myynnille asetettiin kasvavat tuottotavoitteet. Suunnittelijoilla on halua toteuttaa suunnittelun avoimuuden vaatimusta ja suunnitella kaupunkia nimenomaan asukkaille. Tätä vastaan asettuu kuitenkin suunnittelijoiden asiantuntemus sekä päätöksentekojärjestelmän demokraattisuus ja legitiimiys. Suunnittelujärjestelmän perusteita ei haluta muuttaa. Suunnittelijat asettuvat puolustuskannalle suhteessa asukasosallistumiseen, ja tilanne nähdään valtataisteluna. Asukasosallistumista pidetään yhtenä suunnittelun tulevaisuuden haasteista. Kestävä kehitys on kaupunkisuunnittelun yleinen vaatimus. Käytännössä se asettaa suunnittelulle ristiriitaisia vaatimuksia. Suunnittelijat vastustavat kestävää kehitystä silloin, kun se asettuu asukasosallistumisena kaupunkisuunnitteluviraston suvereenia asemaa vastaan. Kestävä kehitys voidaan myös ymmärtää kokonaistehokkuuden merkityksessä, jolloin sitä käytetään legitimoimaan suunnitteluhankkeita. Kaupunkipolitiikka on uusi, monimerkityksinen ja epämääräinen käsite, joka merkitsee tietoista ja tavoitteellista vaikuttamista kaupunkien kehitykseen. Käsitteellä voidaan tarkoittaa muun muassa valtion kaupunkeihin suuntautuvaa politiikkaa, kaupunkien omaa politiikkaa vetovoimaisuutensa kasvattamiseksi tai keinoa selviytyä Euroopan integraation ja globalisaation synnyttämässä kilpailutilanteessa. Helsingissä kaupunkipoliittisilla strategioilla korostetaan kaupungin vahvuuksia ja nivotaan ne konkreettisiin hankkeisiin. Strategiat muotoilee kaupungin johto ja niillä on vaikutusta käytännön kaupunkisuunnitteluun sekä säännösten että mielikuvien kautta. Osa suunnittelijoista pitää kuitenkin strategioita pelkkänä retoriikkana vailla todellista merkitystä. Helsingin tavoitteena on luoda attraktiivinen kaupunki, joka vetää ihmisiä, pääomia ja kulttuuria puoleensa ja on kansainvälisesti tunnettu. Hyvän kaupungin mittari eivät ole enää hyvinvoivat ja onnelliset ihmiset vaan kaupunkiin liitetyt positiiviset mielikuvat. Töölönlahden suunnittelun yhteydessä ilmenneet apulaiskaupunginjohtajan ja virastopäällikön väliset henkilöristiriidat perustuvat kokonaisvaltaisen ja inkrementalistisen tai evolutionaarisen suunnitteluihanteen kilpailuasetelmaan. Molemmat ihanteet oikeuttavat itsensä toista tieteellisempänä ja demokraattisempana. Kokonaisvaltaisen kaupunkisuunnittelun ihanteeseen kuuluu monimuotoisuus kokonaissuunnitelmaa luotaessa mutta yksipuolisuus hanketasolla. Evolutionaarisen kaupunkisuunnittelun ihanteeseen kuuluu yksipuolisuus kokonaisvisiota luotaessa mutta monimuotoisuus hanketason suunnittelussa. Kaupunkisuunnitteluviraston edustama kokonaisvaltainen suunnittelu on purkautunut käytännössä aiempaa monimuotoisemmaksi, mutta suunnitteluihanteena se elää vahvasti. lnkrementalismi, jota kaupungin johto edustaa, toteutuu erityisesti Töölönlahdella. Kommunikatiivinen suunnittelu puolestaan on saanut jalansijaa erityisesti uuden Vuosaaren suunnittelussa. Kommunikatiivinen suunnitteluihanne tukeutuu virinneeseen asukasaktiivisuuteen ja uuden maankäyttö- ja rakennuslain henkeen. Kestävä kehitys muodostaa kiistakapulan kokonaisvaltaisen ja kommunikatiivisen suunnitteluihanteen välillä, koska sitä voidaan tulkita molempien hyväksi. Kokonaisvaltainen ja inkrementalistinen suunnitteluihanne puolestaan törmäävät tiedonmuodostuksessa: edellinen näkee suunnittelun myös tiedon tuottamisena, jälkimmäinen vain tiedon soveltamisena tai asiantuntemuksena. lnkrementalismin ja kommunikatiivisen suunnitteluihanteen välinen kiistakysymys liittyy talouden ensisijaisuuteen ja suunnitteluprosessien avoimuuteen itseisarvona. Helsinkiläinen kaupunkisuunnittelu kehkeytyy näiden kolmen suunnitteluihanteen kamppailuna.
Elektroninen julkaiseminen yliopistoissa : tilanne Suomessa ja katsaus ulkomaille
(FinELib, 2000) Sonkkila, Tuija; Library; Kirjasto
Industrial design as a culturally reflexive activity in manufacturing
(Sitra, 2001) Järvinen, Juha; Koskinen, Ilpo; Muotoilun laitos; Department of Design; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture
The internationalization and strategic planning of higher-education institutions: an analysis of Finnish EPS strategies
(Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu, 2001) Söderqvist, Minna
This licentiate study examined different understandings of the internationalisation of higher-education institutions (HEis) and presented a holistic model of planning for internationalisation. The internationalisation of higher-education institutions has expanded because of EU programmes such as Erasmus, Socrates and Leonardo. Completely new processes have emerged and new professional groups have been born. Earlier research has been quite dispersed, and no concensus of the meaning of internationalisation has existed. On the other hand, management studies on the internationalisation of higher-education institutions are few. This study analysed the concept or internationalisation in the context of higher-education institutions, and according to the concepts of Knight, van der Wende and Luostarinen & Pulkkinen. The differences from the neighbouring concepts of internationalism, international education, international business, Europeanisation and globalisation were highlighted. A pragmatic way of thinking was adopted. It was argued that, in order to fulfil the aims of internationalisation, the process must be planned systematically and holistically, but this cannot be done if the nature and characteristics of the process of the internationalisation of higher-education institutions is not understood. A framework of holistic strategic management was presented and adapted to the internationalisation of HEis. The Finnish European Policy Statements (EPS strategies) were chosen as an example of the clearly present planning function. They offered material that was more or less the same for all of the institutions. The EPS strategy documents of the whole population of Finnish higher-education institutions, i.e. 20 universities and 24 polytechnics, each 1 - 4 pages, drawn up in 1996 and 2000, were analysed. This study makes three types of theoretical contributions. First, it contributes to our understanding of the concept of internationalisation in itself, and with reference to the neighbouring concepts. Second, it proposes a theoretical framework for the internationalisation process of higher education, consisting of the definition of internationalisation and of an integrated understanding of the phenomenon and its planning, as part of holistic management. This understanding is split into eight propositions, of which the first one proposes that recent internationalisation seemed to evolve through five stages, and the other seven concern the different aspects of the holistic planning of internationalisation as part of holistic management. Third, the empirical contribution of the study was the population analysis of internationalisation planning, the unit of analysis being the European Policy Statements drawn up by the higher-education institutions. This analysis contributed to our understanding of the holistic situation of internationalisation in Finnish HEis. It was found that the strategic thinking shown in the plans is not very extensive, or very deep. As a managerial implication it is claimed that it is of vital importance to have a common understanding of internationalisation in order to be able to plan it. The integrated framework could be of help in developing the procedures of internationalisation.
Tekniikan alan väitöskirjaopas
(Teknillinen korkeakoulu, 2002) Airila, Mauri; Pekkanen, Martti; Opintoasiat
The Impact of Information and Communication Technology on Urban and Regional Planning
(Aalto University, 2003) Talvitie, Juha; Rakennetun ympäristön laitos; Department of Built Environment; Insinööritieteiden korkeakoulu; School of Engineering
This article examines the need and possibilities to develop urban and regional planning practices due to both the emergence of the information/knowledge/network society and especially the impact of the information and communication technology, ICT, on spatial change. The findings are based on the views represented in literature and on the opinions of Finnish urban and regional planners. Current spatial development trends are highlighted by the changing economic basis when knowledge and skilled people are becoming the most important factors in production, and by the new functional and organisational possibilities of activities. As a consequence the traditional ways of running businesses in industry, services and other organisations, as well activities in every day life, will change. Also the prerequisites of locations of different activities will have new determinants. These developments will have diversified spatial impact. Therefore ICT, as the main driving force of the development of the information society, should be taken into account in urban and regional planning as a new aspect. Planners should recognise this new need and challenge. The incorporation of the spatial impact of ICT into planning practices does not occur without purposeful actions by those who are responsible for practical planning and by those who regulate and support planning. There is a need for further information, knowledge and understanding about the spatial impact of ICT and about its consequences on urban and regional development. Planners need updated education and training as well as new planning methods and models based on new spatial and urban theories. Also planning legislation and governmental guidelines should include provisions for the impact of the development of the information society and ICT on planning.
Teknillisen korkeakoulun painetut ja elektroniset julkaisut : ohjeita julkaisujen laatijoille
(Helsinki University of Technology, 2003) Marvia, Jaana; Laakso, Jari; Lampola, Mirja; Malmgren, Marja; Manner, Anneli; Nevala, Timo; Paalanen, Tarja; Pasanen, Pekka; Library; Kirjasto
Ohjeet on tarkoitettu Teknillisen korkeakoulun omia julkaisuja laativille. Niissä on huomioitu sekä painetut julkaisut että tällä hetkellä yleisimmät elektronisen julkaisemisen muodot (PDF, HTML). Tärkeimmät elektronisia julkaisuja koskevat asiat on koottu myös erilliseksi liitteeksi. Ohjeet koskevat erityisesti sarjajulkaisuja ja tieteellisiä julkaisuja, mutta niitä voidaan soveltaa myös muuntyyppisiin julkaisuihin. Oppaan tavoitteena on yhdessä graafisen ohjeiston kanssa yhtenäistää korkeakoulun julkaisukäytäntöjä ja parantaa omien julkaisujen tunnistettavuutta ja löytyvyyttä paitsi laitoksilta ja kirjastoista myös erilaisista tietojärjestelmistä ja Internetistä. Julkaisussa annetaan ohjeita standarditunnusten (ISBN, ISSN) ja muiden tunnusten hankkimisesta, sarjan nimeämisestä, raporttitunnuksista, tiivistelmäsivun, tekijänoikeusmerkinnän, lähdeluettelon ja -viittausten laatimisesta sekä sivunumeroinnista. Verkkojulkaisemisen Dublin Core -kuvailutiedoista on lyhyt yhteenveto. Julkaisuohjeet sisältävät lisäksi yleisiä tietoja korkeakoulun omasta julkaisutoiminnasta, painattamisesta, arkistoinnista ja julkaisujen luetteloimisesta tietokantoihin. Julkaisijoita opastetaan kirjastolle kokoelmia ja arkistointia varten lähetettävien kappaleiden ja ainoastaan verkossa julkaistujen teosten kopioiden toimittamisessa. Kirjallisten ohjeiden lisäksi julkaisujen nimiölehdestä, kansista ja nimiönäytöstä on laadittu kuvitteelliset mallit, joita voidaan käyttää apuna tunniste- ja saatavuustietojen sijoittelussa. Painetun ja PDF-muotoisen julkaisun tiivistelmäsivun laatimista helpottamaan on tehty PDF-muotoiset täytettävät suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset lomakkeet. Ne ovat painetun julkaisun liitteinä ja verkossa käyttöä varten. Ohjeisiin kuuluu käytettyjen termien ja lyhenteiden sanasto. Ohjeet perustuvat julkaisutoiminnasta annettuihin standardeihin, jotka on lueteltu oppaassa, ja Teknillisen korkeakoulun käytäntöihin. Opas on Teknillisen korkeakoulun kirjaston julkaisuohjeiden uudistettu versio.
TKK:n pääkirjaston ja erilliskirjastojen välinen yhteistyö : työntekijöiden mielipiteet
(Helsinki University of Technology, 2004) Marvia, Jaana; Library; Kirjasto
Teknillisen korkeakoulun kirjastopalvelut on hajautettu pääkirjastoon ja erillisiin kirjastoihin laitoksille. Kirjastoverkostoon kuuluu pääkirjasto, kymmenen osastokirjastoa, kaksi erillislaitosten kirjastoa ja noin 20 sivutoimisesti hoidettu laboratoriokirjastoa (2003). Erilliskirjastot kuuluvat hallinnollisesti omien yksikköjensä alaisuuteen. Pääkirjasto hoitaa keskitetysti useita palveluita, esim. luetteloinnin, luokituksen, kirjastojärjestelmän ylläpidon, opiskelijoiden kirjastonkäytön- ja tiedonhaun opetuksen. TKK:n kirjastot ovat tehneet yhteistyötä eri muodoissa ja sopineet tehtävien jaosta läpi olemassaolonsa. Tämän selvityksen tarkoituksena oli kerätä TKK:n pääkirjaston ja erilliskirjastojen työntekijöiden mielipiteitä kirjastojen välisestä yhteistyöstä sen edelleen kehittämiseksi. Yhteistyötä koskevia mielipiteitä kartoitettiin erityisesti seuraavien kysymysten osalta: pääkirjaston ja erilliskirjastojen roolit ja työnjako verkostossa, nykytila, mahdolliset vaikeudet, parannusehdotukset ja toiveet sekä alakohtana tiedotus, neuvonta ja koulutus. Erilliskirjastojen työntekijöille lähetettiin alkuvuodesta 2003 sähköpostitse kysely ja osaa (16/55) pääkirjaston työntekijöistä haastateltiin. Kyselylomakkeen kysymyksistä suuri osa oli avoimia. Haastattelut olivat etukäteen annetuista aiheista, mutta vapaasti eteneviä. Vastaukset saatiin noin 2/3 erilliskirjastoja. Tulokset on esitelty raportissa erikseen erilliskirjastojen ja pääkirjaston osalta. Erilliskirjastoille yhteisiä toiveita erottautui vastauksista, vaikka niissä oli vaihteluakin. Eniten palautetta antoivat suurimmat kirjastot. Vastaajat mieltävät kirjastojen TKK:lla muodostavan verkoston, jossa yksittäisillä kirjastoilla on myös erilaisia toimintatapoja. Erilliskirjastot keskittyvät ennen kaikkea omaan erityisalaansa sekä kehysorganisaationsa ja opiskelijoiden tukemiseen. Pääkirjastolta odotetaan tukea kirjastotoiminnan kehittämisessä. Työnjakoon ei esitetty suurempia muutoksia. Kaikkien vastaajien mielestä pääkirjaston tulee hoitaa luettelointi. Pääkirjaston tehtäviin kuuluisi paitsi opiskelijoiden myös henkilökunnan koulutus: erityisesti tiedonhakuun, kirjastojärjestelmään ja elektronisiin aineistoihin liittyvää koulutusta toivottiin. Vastaajat ehdottivat useita parannuksia ja ideoita yhteistyöhön, mm. yhteyshenkilö/ide/n nimeäminen ja Intranet mainittiin. Pääkirjaston työntekijöiden haastatteluissa tuli selvästi esille pääkirjaston vallitseva tapa olla yhteistyössä erilliskirjastojen kanssa ja myös yhteistyötä koskevia asenteita. Yhteistyössä noudatetaan varovaista ja harkitsevaa, mutta tarvittaessa joustavaa linjaa. Pääkirjasto harjoittaa yhteistyötä toimivaltansa rajoissa. Ongelmaksi koetaan erilliskirjastojen työntekijöiden vaihtuminen ja jossain määrin omien resurssien rajallisuus. Yhteistyön katsotaan sujuvan hyvin, jos kanssakäymistä on. Pääkirjaston rooliin ja työnjakoon esitettiin vain pieniä muutoksia. Haastatellut tarkastelivat yhteistyötä oman tehtäväalueensa kautta mainiten varsinkin neuvonnan, ohjeistuksen ja tiedotuksen sekä koulutuksenkin tietyin osin kuuluvan tehtäviinsä. Yhteistyötä tehdään paljon Voyagerin puitteissa. Yhteistyössä ei ilmennyt suurempia ongelmia. Erilliskirjastojen ja pääkirjaston työntekijöiden näkemykset yhteistyöstä olivat melko yhteneväiset. Pääkirjaston rooliin halutaan sisällyttää erilliskirjastojen tukeminen eri muodoissaan: neuvonta, opastus, tiedotus ja koulutus sekä keskitetyt palvelut. Pääkirjasto toivoo erilliskirjastoilta aktiivisuutta ja pelisääntöjen noudattamista. Pääkirjaston on otettava huomioon erilliskirjastojen ja niiden työntekijöiden erilaisuus. Esimerkiksi sivutoimiset kirjastovirkailijat, joilla ei ole alan koulutusta, tulisi saada mukaan kirjastoyhteistyöhön. Yhteisen teknologian hyödyntäminen, kuten kirjastojärjestelmän, on tärkeää. Koordinaation tarpeesta ja mahdollisuuksista kannattaa keskustella. Selvityksen tulokset antavat suuntaa ja konkreettisia vaihtoehtoja yhteistyön ja pääkirjaston oman toiminnan kehittämiseen.
Development of Finno-Korean politico-economic relations
(Helsinki: Helsinki School of Economics, 2005) Korhonen, Kristiina; Kettunen, Erja; Lipponen, Mervi
Tulevaisuuspuhetta
([Helsinki]: [Helsingin kauppakorkeakoulu] (HeSe print), 2005) Juvonen, Katariina; Kangasharju, Helena; Pälli, Pekka
Etelä-Suomi venäläisten turistien länsimatkailussa
(Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu, 2005) Kosonen, Riitta; Paajanen, Malla; Reittu, Noora
Strateginen henkilöstöjohtaminen ja yrityksen tuloksellisuus
(Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu, 2005) Kotila, Olli
Muutospaineet julkisella sektorilla : roolit ja jännitteet Kuntaliiton Palvelutuotannon uudistaminen -ohjelmassa
(Helsinki University of Technology, 2005) Pokki, Taru; Department of Industrial Engineering and Management; Tuotantotalouden osasto
Tutkimukseni keskeinen argumentti on, että ympäristön jatkuva ja nopea muutos pakottaa organisaatiot etsimään uusia ja toimivampia toimintamalleja. Tutkin erityisesti julkisen sektorin muutosta, jota heijastan kehitysohjelman avulla. Kehitysohjelma ja siihen liittyvä ohjelmajohtaminen on uusi toimintatapa, käytäntö ja johdon työkalu, jolla pyritään helpottamaan näitä uusia muutoksen tuomia palvelutuotannon kehittämisen ja johtamisen haasteita. Tässä tutkimuksessa paneudutaan kehitysohjelman toimijoiden käytäntöihin, heidän toteuttamiinsa rooleihin ja niihin käsityksiin, jolle kehitysohjelman toiminta nojaa suhteessa palvelutuotannon uudistamiseen ja johtamiseen kehitysohjelmassa. Lähestyn tässä tutkimuksessa suurten muutosten organisointia Kuntaliiton Palvelutuotannon uudistaminen -ohjelmaa koskevan tapaustutkimuksen avulla. Tarkastelen Palvelutuotannon uudistaminen -ohjelmaa sosiologisena ilmiönä, jossa näen ohjelman toimijat sosiaalisia merkityksiä antavina ja niiden kautta tilannettaan jäsentävinä samoin kuin sosiaalis-taloudellisissa vaihtosuhteissa toimivina subjekteina. Tutkimuksen aineisto kerättiin tutustumalla ja kokoamalla ohjelmaan liittyvät asiakirjat ja kokousten pöytäkirjat, haastattelemalla ohjelman toimijoita (N=17) ja havainnoimalla kolmessa Kuntaliiton ohjelmajohtamisen kehittämisseminaarissa. Aineiston analysoimiseksi päädyin käyttämään tekstianalyysiä ja Greimasin aktanttimallia, koska niiden avulla sain esiin monipuolisen kuvan aineistosta kehitysohjelmasta muutoksen organisointivälineenä. Erityisesti kiinnitin huomiota analyysissani toimijoiden käyttäytymiseen eli toiminnan suuntautumiseen, toimijoiden tunteisiin eli vallitsevaan suhtautumiseen kehitysohjelmaa kohtaan ja ohjelman toimijoiden toiminnan taustalla oleviin uskomuksiin eli toimijoiden käsityksiin omasta itsestään, työstään ja kehitysohjelmasta. Tutkittavana olleesta palvelutuotannon uudistaminen -ohjelman toimijoista tunnistin kuusi roolia. Nämä roolit ovat toteuttava tukija, piittaamaton osallistuja, epävarma puurtaja, kyynikko, kyvykäs työtoveri ja epäilevä kriitikko. Roolit heijastivat myös monia kehitysohjelmassa haastaviksi koettuja seikkoja. Yleisimmät niistä olivat yhteistyö, tietoisuus Palvelutuotannon uudistaminen -ohjelmasta ja johtaminen. Aktanttimallien muodostaminen auttoi ymmärtämään, että Kuntaliiton toimijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että palveluja on uudistettava, mutta kysymys siitä, kannattaako se toteuttaa ohjelmajohtamisen avulla luo ristiriitoja toimijoiden välille.
Palkkausjärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvä muutosprosessin hallinta : tapaustutkimus työ- ja henkilökohtaisen palkanosan uudistusprosessista
(Helsinki University of Technology, 2005) Lahti, Carita; Department of Industrial Engineering and Management; Tuotantotalouden osasto
This study aims to explore the change processes in organizations, where basis and methods of pay changes. The focus was on change management in pay systems development and implementation. The subject in change was pay system that is based on collective labor agreement. The change processes have also been evaluated through experiences of persons that took part in development work and persons that change influenced. The theoretical background consists of evaluation based pay systems and change management. Also the potential success factors in change projects will be explored, when developing evaluation based pay systems. The study was about employee's job evaluation and evaluation of an employee's competence and performance based pay systems development in three Finnish companies from the field of chemical industries. The study was mainly a qualitative, case study. It was based on describing, understanding and evaluating the research subject, change management in development processes of evaluation based pay systems. In the study various research methods and information sources were used. The most important methods were semi-structured interviews (n=69), that can be divided in to three interview groups: pay systems developers, pay systems appliers and persons that belong to new pay systems scope and questionnaires (n=140). The time spend in development work varied in companies from 6-10 years partly already including further development work on pay systems. The study shows that experiences of participated persons in organizations did not have a uniform view of successful or unsuccessful decisions in development processes. All experiences were different depending on the point of view were development work was evaluated. When examine all evaluation presented by people that participated in this study it shows that the management of the organization was not visibly committed to development project. Pay systems developers points out that agreement on development project with organization management and project group formed a critical phase on success of development work. In planning phase, when development started in organizations work evidently did not happened punctually enough. The aim of development project was not generally known in organizations. Interviewees talked about success of selecting the development subject and defining the development subject. Persons that represented organizations disclose also, that general commitments to development work of all employees in organizations were missing. According to interviewees especially in beginning of a development work foremen and male employees oppose the change in organizations. This is partly because the employees in organizations had no direct possibilities to participate in planning of the development. And partly it is because of resistance to change has a lot to do with ignorance of the subject that has been developed and changes in way of action, that change in evaluation based pay systems will bring in to the organizations. Change processes in organizations participating this study brings up many important factors in successful change, but goals, leadership, planning, control, participation, management support and communication were experienced to be the most important success factors in developing evaluation based pay systems. The challenge of change management has been noticed again in this study, when evaluating the development processes of the organizations participating this study. Pay systems should respond to the needs of organization in changing environment. For project based development work and especially for continues development central factors points out to be commitment of the persons whom are participating in development work, their motivation and responsibility of organizational development. This study also emphasizes the critical role of managers in directing development and enabling development work that is crucial for organizations future.
Helsingin kauppakorkeakoulun tohtorit työelämässä
([Helsinki]: [Helsingin kauppakorkeakoulu] (HeSe print), 2005) Bask, Anu H.; Sairanen, Susanna A.

Browse

Browsing 08. Raportit ja kirjat / Reports and Books by Issue Date

Results Per Page

Sort Options