Browsing by Author "Wiio-von Konow, Laura"
Now showing 1 - 1 of 1
- Results Per Page
- Sort Options
- Juhlat kaupungilla – valmistava luokka kulttuurikurssilla. Miten oppimisympäristöjen toiminnanmahdollisuudet avautuivat turvapaikkaa hakeville nuorille?
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2021) Wiio-von Konow, LauraOpinnäytteessä tutkittiin valmistaville luokille suunnatun kulttuurikurssin käytäntöjä. Kulttuurikurssi on Helsingissä käytössä oleva koulun kulttuurikasvatusta tukeva, eheyttävälle opetukselle perustuva taidekasvatusmenetelmä. Tarkastelu kohdistettiin erityisesti taidemuseoon koulun ulkopuolisena oppimisympäristönä ja museon pedagogisiin käytäntöihin. Tutkielmalla haluttiin selvittää, miten koulun kulttuurikasvatuksen periaatteet – elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja osallisuus – ja valmistavan luokan moninaisuus näyttäytyivät kurssilla ja taidemuseon pedagogisissa valinnoissa sekä sitä, miten opiskelijat pystyivät hyödyntämään tarjottuja toiminnanmahdollisuuksia. Tarkastelun kohteena oli valmistaville luokille suunnattu Juhlat kaupungilla -taidekasvatus-kokonaisuus, jonka osallistujat olivat hiljattain Suomeen saapuneita, turvapaikkaa hakevia 17– 25-vuotiaita nuoria useista Aasian ja Afrikan maista. Ryhmässä oli 12 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Kurssi toteutettiin maalis-toukokuussa 2017. Kulttuurikurssi oli osa valtakunnallista Turvapaikkana museo -hanketta ja sen keskeisiä tuottajia olivat Annantalon taidekeskus ja Helsingin taidemuseo HAM. Tutkielma toteutettiin monimenetelmällisesti etnografisena tapaustutkimuksena. Ensisijainen tutkimusaineisto koostui havaintomuistiinpanoista ja tutkimuspäiväkirjoista, joita täydensivät keskustelu- ja haastatteluäänitteet, valokuvat, viideltä opiskelijalta saduttamalla (Riihelä 2012; Karlsson 2013) kerätyt tarinat sekä palautelomakkeet. Aineisto analysoitiin hermeneuttisesti abduktiivisen päättelyn ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Teoriataustana käytettiin pragmatistista kokemuskäsitystä ja kokemuksellista oppimista (Dewey 1934), ulkona oppimista, affordanssi- ja oppimisympäristöajattelua sekä kokemuslaatujen sosiokulttuurista jaottelua (Pirnes & Tiihonen 2010). Kokemuksellisuuden laadut hahmottuivat vaikeasti tavoitettavaksi ideaaliksi kulttuurikurssilla. Kielitietoisuus nousi merkitykselliseksi tekijäksi kokemuksellisuuden mahdollistamisessa. Taiteilijan ohjaama pitkäkestoinen työpaja koulussa tarjosi enemmän mahdollisuuksia monipuolisten kokemusten syntymiseen ja yhdessä tekemällä oppimiseen kuin opastettu kierros museossa tai veistoskierros kaupungilla. Sosiaalinen (taide)oppiminen vaatii aikaa ja luottamusta, jonka syntyminen on kiinni monista toisiinsa kietoutuvista seikoista. Lyhyellä museokäynnillä moniin näistä voi olla vaikea vastata. Maahan muuttanut taiteilija kurssiohjaajana voi vahvistaa valmistavalla luokalla opiskelevien nuorten itsetuntoa ja itsensä osalliseksi tuntemisen kokemusta. Tutkielman valossa kysymykset miksi, kenelle ja mitä tarkoitusta varten voisivat näkyä vahvemmin museopedagogisessa suunnittelussa ja käytännöissä. Perinteisiä opastuksen muotoja on tarpeen kyseenalaistaa ja muokata rohkeasti suhteessa monimuotoisiin osallistujaryhmiin. Kurssin käytännöt eivät olleet kovin inklusiivisia.