Browsing by Author "Westerlund, Ina"
Now showing 1 - 4 of 4
- Results Per Page
- Sort Options
- Kintterön terveysmetsä - Hyvinvointia tukeva suunnitelma Päijät-Hämeen keskussairaalan ympäristöön
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2018) Westerlund, InaLuonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kaupungistumisen myötä nousseet ajankohtaiseksi tutkimusaiheeksi. Tutkimuksissa on havaittu, että luontoympäristöt palauttavat stressistä, houkuttelevat liikkumaan ja saavat aikaan fysiologisia vaikutuksia rakennettuja ympäristöjä tehokkaammin. Terveysvaikutuksia edistää ympäristön laatu ja eniten hyötyjä ihminen saa tutkitusti mielipaikoillaan. Suomessa metsä on tavallisin ja virkistyskäytöltään suosituin luontoympäristö. Näin ollen metsä on Suomessa ollut luonteva terveyshyötyjen tutkimuskohde ja samalla hyvä kohde myös tiedon soveltamiseen. Mahdollisuuksia metsien hyödyntämisessä hoivaympäristöinä on tutkittu varsin vähän. Tutkimuksissa terveysmetsien potentiaali toimia osana terveyshuoltoa on kuitenkin nostettu esille ja tehtyjen kokeilujen perusteella kokemukset ovat olleet positiivisia. Tämän diplomityön keskeisin osa on yleissuunnitelma, joka soveltaa tietoa metsän terveysvaikutuksista. Työ on tehty tilauksena Lahden kaupungille ja suunnittelualue sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalan viereisessä Salpausselän virkistysmetsässä. Suunnitelman tavoitteena on terveysmetsän avulla tarjota keskussairaalan toimintaan soveltuva ja hyvinvointia edistävä sekä ylläpitävä metsäinen ulkoympäristö. Terveysmetsän tilat ja toiminnot ovat suunniteltu tukemaan kuntoutusta sekä opastuksen avulla että yksin koettuna. Terveysmetsä tukee vaikeiden elämäntilanteiden ja tunteiden hallintaa, yhdessäoloa ja rentoutumista sekä henkilökunnan työhyvinvointia. Kintterön terveysmetsä koostuu kahdesta osasta: Elämyskeitaasta ja Metsäpolusta. Näitä osia yhdistää yhteinen portti. Portti toimii sisääntulona terveysmetsään, luo yhteyden keskussairaalan ja metsän välille sekä symboloi siirtymistä ja irtiottoa. Elämyskeidas on helposti saavutettava ja esteetön terveysmetsän osa-alue, jonka ratkaisut tukevat luontoyhteyden syntymistä ja luonnon kokemista. Alueella hyödynnetään erityisesti luonnon voimaannuttavaa vaikutusta ja luonnon taipumusta synnyttää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tehdä yhdessäolosta mutkattomampaa. Metsäpolku kulkee laajalti Kintterön luonnonsuojelualueella Salpausselälle tyypillisessä suppamaastossa. Polun tarkoitus on auttaa ihmistä elpymään ja rauhoittumaan. Kokemus ja vaikutukset perustuvat matkan tekoon sekä pysähtymiseen. Matkan teon tarkoituksena on edesauttaa rauhoittumista ja irtaantumista arjen huolista. Pysähdyspaikat tukevat rentoutumista, pohdiskelua ja kykyä tarkastella asioita uudesta näkökulmasta. Terveysmetsä-käsite yhdistää monen eri alan osaamista, kuten metsätieteen, psykologian ja terveystieteen. Myös maisema-arkkitehtien osaaminen on tärkeässä roolissa, kun halutaan hyödyntää metsäympäristöjen koko potentiaali terveysvaikutusten osalta. Kintterön terveysmetsällä on mahdollisuus toimia Suomessa edelläkävijänä ja esimerkkinä metsän ja luonnon terveysvaikutuksien hyödyntämisessä osana sairaalaympäristöä ja sairaalan toimintaa. - Kutojan Taskut, tutkielma Kutojantien taskupuistojen kehittymisestä väliaikaisen maisema-arkkitehtuurin keinoin
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis(2023) Kyllönen, AnnaKutojantie sijaitsee Espoossa, Keran aseman lounaispuolella. Suurimittakaavaisen liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten alueen tunnetuin kohde on Nihtisillan kierrätyskeskus. Juna-aseman läheisyys ja Keran alueen kehittäminen tuovat paineita kehittää Kutojan aluetta kaupunkimaisempaan suuntaan. Kaupunkikuvan kehittämisen haasteena on alueen osittainen vajaakäyttö. Väliaikaista maisema-arkkitehtuuria on käytetty vuosia muutoksen ajurina, kaupunkien rakenteiden muuttuessa. Onkin luontevaa alustaa Kutojan muutosta väliaikaisen maisema-arkkitehtuurin keinoin. Tämä Espoon kaupungille tehty työ keskittyy Kutojantien suunnitteluun ja kehittämiseen väliaikaisen maisema-arkkitehtuurin avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on toimia visionäärisenä tutkielmana liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten alueen jatkokehityksessä. Kutojantien pitkäaikaisen kehittämisen kannalta on oleellista, että alueella on jatkuvaa toimintaa ja tilat pysyvät aktiivisessa käytössä alueen kehittymisen ja muutoksen aikana. Koska Kutojantien pitkäaikaisen kehittämisen tavoitteena on luoda alueelle kaupunkimaisempi identiteetti, tarkastelen työssäni, miten väliaikaisella maisema-arkkitehtuurilla voidaan luoda pysyvää, positiivista, muutosta. Käsittelen työssäni väliaikaisten maisema-arkkitehtuuri-projektien ilmiötä, jossa suunnitelmat ovat jääneet elämään määräaikansa jälkeen. Pyrinkin vastaamaan tässä opinnäytetyössäni kysymykseen: Mikä tekee väliaikaisesta maisema-arkkitehtuurista niin onnistuneen, että se säilyy määräaikansa jälkeen? Tällaiset toistaiseksi syntyneet maisema-arkkitehtuurikohteet voivat säilyttää alkuperäisen ideansa, ympäristön tai kummatkin. Toistaiseksi olemassa oleva suunnittelu sijaitsee pysyvän suunnittelun ja väliaikaisen suunnittelun välissä. Toisin kuin pysyväksi suunniteltu maisema-arkkitehtuuri, toistaiseksi olemassa oleva suunnittelu perustuu jatkuvaan muutokseen. Toistaiseksi luodut suunnitelmat pyrkivät myös vastaamaan väliaikaisen maisema-arkkitehtuurin kohtaamaan kritiikkiin kestävyydestä ja osallistamisesta. Tämä opinnäytetyö on soveltava tutkimus, joka perustuu kirjallisuuskatsaukseen, sekä tapaustutkimukseen ja jonka lopputuloksena on kolmen puiston konseptisuunnitelmat. Teoriaosuuden ja tapaustutkimusten perusteella luon jatkuvan kehittämisen mallin, jonka avulla voidaan suunnitella toistaiseksi luotua maisema-arkkitehtuuria. Toistaiseksi luotu maisema-arkkitehtuuri on muuntuvaa, kestävästi tuotettua tilaa, jonka ylläpito ja toiminnot suunnitellaan käyttäjälähtöisesti. Jatkuvan kehittämisen mallissa maisema-arkkitehtuuria uudelleenarvioidaan ja kehitetään ennalta sovituin väliajoin, esimerkiksi vuoden välein. Prosessin tarkoituksena on luoda julkista tilaa, jonka ylläpito ja hoito on helposti jaettavissa osallisille ja joka vastaa muuttuvan alueen ja muuttavan käyttäjäkunnan tarpeisiin. - Maaseututaajaman keskuksen siirtyminen - Ohikulkutien vetovoima Perniön kirkonkylässä
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu | Bachelor's thesis(2014-12-16) Westerlund, Ina - Perniön kirkonkylä - Taajamarakenteen kehitystä ja maiseman muutoksia 1980-luvulta 2010-luvulle
School of Arts, Design and Architecture | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys(2015) Westerlund, Ina; Rautamäki, MaijaThe publication "Perniön Kirkonkylä – Structural Development and Changes in the Landscape since the 1980s until the 2010s" describes the development and the changes of the rural centre Perniön kirkonkylä, focusing on the structural changes and the impact on the landscape during the last 35 years. The publication is part of the research project titled "Finnish Rural Centres in the 2010s". The project is a cooperation between Lahti University of Applied Sciences, Aalto University and Oulu University funded by the Ministry of Agriculture and Forestry. The project started during spring 2013. The aim of the research project is to describe and analyse the development of rural centres during the last 30 years. Rural centres from different parts of Finland were chosen for the project, and their development and the identified changes were compared to the results of the previous research on rural centres "Suomalainen maaseututaajama 1970 luvun lopulla" made in the 1970s. Both natural landscape and local history are essential parts of the identity of rural centres. Rural centres have served as local centres, but both the scale and the structure of the centres have been different from the structure of the cities. The recent trend of consolidation of municipalities have affected the rural centres and their position as local centres. At the same time the population of the rural centres has been decreasing and becoming older. All this have had an impact on the changes in the community structure and especially the service of the rural centres. The Perniö region has been populated for long time. The area became a prosperous area of manor houses and agriculture due to its beneficial microclimate. Perniön kirkonkylä grew around the intersection of Perniö River and the old King's Road. Following the shape of the terrain and the landscape Perniön kirkonkylä expanded from the church and the centre. Later on town planning, new road arrangements, business and other changes of the community have directed the development and the growth of the rural centre. Municipal consolidation, a decreasing population and changes in the service structure have been factors affecting the development of the rural centre Perniön kirkonkylä. A process of the centre moving towards the bypass, a road bypassing the rural centre, is also going on. Being an essential part of the service structure the centre changing place affects the structure of the rural centre on the whole. The centre is also an important gathering place for people living in Perniö and is part of building the identity of the rural centre. The moving centre, as well as, many of the other phenomenon presented in the research of the 1970s, are still part of the development of the rural centres. Area based development, segregation of areas of different function and neglecting the landscape can still be seen in Perniön kirkonkylä. However, the building of residential areas in the windy valley seems to have decreased and the sense of community is still alive. This make a strong base for the future development of the rural centre.