Browsing by Author "Vuori, Johanna"
Now showing 1 - 3 of 3
- Results Per Page
- Sort Options
- Asymmetries of responsibility in self-managing organization : Authoring shared and hierarchical control
A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä(2024-08) Koistinen, Joona; Vuori, JohannaWe studied change initiatives towards self-managing organization in five companies, focusing on changes in leader-follower relations. Our discursive analysis based on interviews of 18 middle-managers and 38 employees suggests that organizational members identify with different types of responsibilities depending on their organizational position. We grouped these responsibilities into four orientations – organizational, institutional, coordination, and individual/work – that involve both synergistic and antagonistic elements, reflecting a plurality of interests and organizational concerns. When the authority relations between ‘leaders’ and ‘followers’ were weakened in the case organizations, these asymmetries of responsibility pushed the authoring of organizational activities into divergent trajectories. Sometimes this divergence was perceived by managers as conflicting with the organizational or institutional responsibilities they identified with. Managers controlled this tension both by influencing their subordinates’ authoring normatively and by resorting to hierarchical control practices in situations and authoring arenas perceived as critical. This resulted in hybrid arrangements including both shared and hierarchical forms of control. Eventually, one of the companies remained in and another one reintroduced conventional hierarchical structures. Accordingly, we discuss our reservations regarding the emancipatory enthusiasm around shared forms of control, as the shared mode of control seems to ‘work’ as long as employee authoring is contained within managerial power and interests. - Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa - Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai pahoinvoinnin lähde?
School of Science | C2 Toimitettu kirja, kokoomateos, konferenssijulkaisu tai lehden erikoisnumero(2021) Martela, Frank; Hakanen, Jari; Hoang, Nhi; Vuori, JohannaItseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämäkeskusteluun. Lukuisat yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot ovat julistaneet ottavansa askelia kohti suurempaa itseohjautuvuutta uskoen näin vahvistavansa niin työntekijöiden motivaatiota kuin organisaation tuloksellisuuttakin. Samalla suosio on herättänyt myös kritiikkiä: Itseohjautuvuutta on verrattu heitteillejättöön ja esitetty, että työhyvinvoinnin sijasta itseohjautuvuuden aiheuttama stressi voi lisätä työuupumuksen riskiä työpaikoilla. Tutkimustieto aiheesta on kuitenkin puuttunut niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tässä kansallisesti edustavaan suomalaiseen aineistoon (N = 2000 + jatkokysely N = 400) perustuvassa tutkimuksessa pyrimme sel-vittämään, onko itseohjautuvuus yhteydessä työn imuun ja työhyvinvointiin vai pikemminkin stressiin, työuupumukseen ja ylipäätään työpahoinvointiin. Ennen kuin itseohjautuvuutta voi tutkia, on se määriteltävä. Julkisessa keskustelussa menee usein sekaisin kaksi erillistä ilmiötä: Organisaation itseorganisoituminen viittaa siihen, kuinka paljon päätöksentekovaltaa on hajautettu keskusjohdolta koko organisaatiolle. Kyse on organisaation ominaisuudesta; päätäntävallan desentralisaation asteesta. Työntekijän itseohjautuvuus tarkoittaa sitä kuinka paljon tietyllä työntekijällä on vapautta päättää omaan työhönsä liittyvistä asioista. Kyse on yksilön ominaisuudesta; vallasta päättää omasta työstä. Keskimäärin vallan hajauttaminen lisää työntekijöiden itseohjautuvuuden kokemusta, mutta yksilötasolla henkilö voi kokea vahvaa itseohjautuvuutta myös hierarkkisessa organisaatioissa ja toisinpäin. Siksi yksilötason ja organisaation tason ilmiötä on syytä tarkastella erillisinä. Työntekijän itseohjautuvuus eli valta omaan työhön sisältää kolme tasoa: Työn teon oikeudet tarkoittavat valtaa päättää työn tekemisen tavoista, työn johtamisen oikeudet tarkoittavat valtaa päättää työn päämääristä ja prioriteeteista ja oikeus organisaation kehittämiseen tarkoittaa valtaa osallistua organisaation rakenteiden ja käytänteiden jalostamiseen. Tutkimuksemme osoittaa, että työssäkäyvien suomalaisten joukossa vahvempi kokemus itseohjautuvuudesta on yhteydessä suurempaan työn imuun ja alhaisempaan työuupumukseen. Tulos on sama sekä poikittais- että pitkittäistutkimuksessa. Vapaus tehdä omaa työtä koskevia valintoja on siis selkeästi yhteydessä työhyvinvointiin. Itseohjautuvuutta kokevat työntekijät kokevat myös työnsä merkityksellisemmäksi ja ovat vähemmän alttiita vaihtamaan työpaikkaa. Minkälaisissa organisaatioissa työntekijät sitten kokevat itseohjautuvuutta? Tulostemme perusteella itseohjautuvuus on suurempaa pienempikokoisissa organisaatioissa. Organisaatioiden sisällä korkeammassa asemassa olevat, enemmän palkkaa saavat ja korkeammin koulutetut työntekijät kokivat enemmän itseohjautuvuutta. Lisäksi nuoret työntekijät kokivat vanhempia työntekijöitä enemmän itseohjautuvuutta ja miehet kokivat sitä naisia enemmän. Tuloksemme antavat tukea sille, että itseohjautuvuudella on myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden motivaatiolle ja hyvinvoinnille. Itseohjautuvuuden onnistunut toteuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja annamme raportin lopussa viisi ohjetta siitä, miten siirtymässä itseohjautuvammaksi voisi parhaiten onnistua. - Visibility of work: how digitalization changes the workplace
A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa(2018) Timonen, Hanna; Vuori, JohannaDigitalization is rapidly reshaping our workplaces, as digital technologies often change individual’s work and collective work practices in significant but unpredictable ways. In this paper, we look at how digitalization changes the nature of work regarding work visibility, and examine this in the context of business-to-business (B2B) sales work. We report on a single case study using a practice approach to examine B2B sales work in a small SaaS company. Our findings show how the visibility of B2B sales work changes due to digitalization, increasing the visibility of work in relation to co-workers while decreasing it in relation to customers. Based on these findings, we discuss the complex tradeoffs in making work visible to different audiences and the gradual and constructed nature of work visibility.