Browsing by Author "Tuovinen, Henriikka"

Now showing 1 - 1 of 1
  • No Thumbnail Available
    Item
    The basis of the management strategy of the biodegradable waste
    (2002) Tuovinen, Henriikka; Puolanne, Juhani; Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto; Teknillinen korkeakoulu; Helsinki University of Technology; Kiuru, Heikki
    Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut taustatiedon etsiminen ja ideointi Suomen varsinaista kansallista strategiaa varten, joka on määrä luovuttaa Euroopan Neuvostolle heinäkuussa 2003. Tutkimus perustuu EU:n kaatopaikkadirektiivin vaatimukseen, jonka mukaan kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan yhdyskuntajätteen määrää pitäisi vähentää 25 % vuoteen 2006 mennessä, 50 % vuoteen 2009 mennessä ja 65 % vuoteen 2016 mennessä. Vertailuvuodeksi on valittu vuosi 1994. Työssä on pyritty löytämään parhaat mahdolliset toimenpiteet biohajoavan jätteen saamiseksi pois kaatopaikoilta. Se on tärkeää etenkin kasvihuonekaasujen muodostumisen vuoksi, sillä biohajoavan jätteen anaerobisessa hajoamisessa syntyy metaanikaasua, joka on 20 kertaa haitallisempaa kuin hiilidioksidi. Työn alussa on tarkasteltu erilaisia ohjaus- ja hallintajärjestelmiä sekä niiden vaikutuksia biohajoavan jätteen määrän ehkäisyksi ja ohjaamiseksi pois kaatopaikoilta. Tuottajan vastuulla, jäteverotuksella ja -tiedotuksella pystytään edistämään niin jätteen määrän vähentämistä kuin oikeaoppista hyödyntämistäkin. Esim. ympäristöverotuksen vaikutuksista ns. kaksoishyötyvaikutuksella on mahdollista alentaa työnverotusta ja edistää työllistämistä positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi. Tuottajan vastuulla pystytään edistämään mm. ympäristömyönteistä tuotesuunnittelua. Selvityksessä on käsitelty biohajoavien jätelajien määriä, koostumusta, hajoamisominaisuuksia ja hyödyntämisasteita. Hyödyntämisasteet on laskettu vuoden 1994 määrille. Lisäksi työssä on esitelty biohajoavan jätteen eri käsittelyvaihtoehtoja kompostoinnista termiseen käsittelyyn. Tarkastelussa ovat mukana myös työhygienia ja -suojelu, kustannukset sekä tiedotus. Suomen eri alueilla jo olemassa olevia ratkaisuja sekä ajatustasolla olevia ideoita on esitelty omana kappaleenaan, samoin kuin mm. Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkejä. Näitä jo "valmiita" malleja voidaan käyttää taustatukena Suomen strategialle ottamalla huomioon nykyiset järjestelmät. Ongelmakohtina on tarkasteltu jätehuollossa syntyviä kasvihuonekaasuja sekä lopputuotteen hyödyntämisen mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. Näille ongelmille on etsitty ratkaisuja jätteiden synnyn ehkäisyn, syntypaikkalajittelun parannusten, keräyksen ja kuljetuksen, käsittelylaitosten, kompostoinnin, biokaasutuksen ja termisen hyödyntämisen osa-alueilla. Strategiavaihtoehdoiksi on ehdotettu mm. biokaasutuksen (muu biohajoava kuin biojäte) yhdistämistä laitos- ja kotikompostointiin (biojäte) tai pelkkään laitoskompostointiin syntypaikkalajittelun pohjalta. Toisena vaihtoehtona on biohajoavan jätteen (muu biohajoava kuin biojäte) hyödyntäminen energialla (REF) ja biojätteen käsittely laitos- ja/tai kotikompostoinnilla. Kummassakin vaihtoehdossa jäännösjäte käsitellään mekaanis-biologisesti. Kolmanneksi on esitetty optiseen lajitteluun perustuvaa strategiaa. Käsittelyvaihtoehtoina toimivat biokaasutus ja laitoskompostointi (biohajoava, sis. biojätteen) tai märän jakeen biokaasutus (biojäte) ja kuivan jakeen terminen hyödyntäminen (muu kuin biojäte). Vertailuissa on käytetty apuna mm. ympäristövaikutusten arviointia ja kustannuksia. Biohajoavan jätteen hallinta ja sen määrän minimointi kaatopaikoilla ei onnistu entisillä keinoilla. Jatkossa jätteen synnyn ehkäisy, lopputuotteen markkinointi sekä poikkitieteellisen yhteistyön lisääminen nousevat yhä ratkaisevampaan osaan. Kokonaisuuden kannalta on hyvä muistaa, että biohajoavan jätteen määrän vähentäminen kaatopaikoilta vaikuttaa ratkaisevasti myös kasvihuonekaasujen vähenemiseen ilmakehässä.