Browsing by Author "Timonen, Hanna"

Filter results by typing the first few letters
Now showing 1 - 15 of 15
  • Crux
    (2024) Nelimarkka, Veera
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
    Taiteen maisterin opinnäytetyöni Crux koostuu kahdesta osasta: taiteellisesta produktiosta, näyttelystä Crux lahtelaisessa galleria Uusi Kipinässä (2023) sekä kirjallisesta osasta. Näyttely koostui valokuvapohjaisista serigrafia- ja risografiaprinteistä sekä puu- ja betoniveistoksista, ja se on dokumentoitu kirjalliseen osaan. Kirjallisessa osassa käyn läpi näyttelyn rakentumista sekä taiteellista työskentelyäni yleensä. Tekstin painopiste on valokuvataiteellisessa työskentelyssä, mutta koska näyttelyyn liittyi myös kuvanveistoa, sivutaan tekstissä myös sitä. Reflektoin työprosessia, asetan työskentelyn ja taiteellisen ajattelun kontekstiin yhdessä muiden taiteilijoiden sekä tutkijoiden kanssa sekä selvennän ja jäsennän taiteellista ajatteluani. Taiteellinen osio, näyttely Crux, tutki kuolemaa ja ajallisuutta. Se sai inspiraationsa sydänpuun käsitteestä, puun sisässä olevasta kuolleesta ytimestä, joka kannattelee koko elävää puuta. Näen sydänpuun vertauskuvana elämälle yleensä, ja tätä näyttely käsittelikin: kuolemaa elämän mahdollistajana ja sen kannattelijana. Kirjallinen osio jakaantuu kahdeksaan lukuun. Ensimmäisessä luvussa kuvataan MoA 2022 -yhteisnäyttelyä, johon valmistamani teoksen oli alun perin tarkoitus olla opinnäytetyöni taiteellinen osa. Toisessa luvussa tutkin suhdettani pääaineeseeni valokuvaan, ja esittelen valokuvapohjaisen teossarjani Where Have All the Flowers Gone (2023), ja kolmas ja neljäs luku, serigrafia ja risografia, esittelevät teossarjan valmistuksen teknisiä puolia. Viides luku luo katsauksen ajatuksiini kuvanveistosta ja näyttelyssäni käyttämiini materiaaleihin, puuhun ja betoniin. Kuudes luku esittelee taiteelliseen ajatteluuni vaikuttavia aiheita akselilla kuolema – pysähtyneisyys – aika – nostalgia. Seitsemäs luku käy läpi taiteelliseen prosessiini liittämääni sanallistaminen käsitettä sekä Crux-näyttelyn rakentumista, ja kahdeksas kappale kokoaa yhteen ajatukseni koko prosessin ajalta. Näyttelydokumentaatio löytyy tekstin lopusta.
  • Designing and Managing Omni-Channel Customer Experience: Case Study on Customer Behavior in the Context of Inflight Retailing
    (2017-04-05) Männistö, Samuli
     Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
  • A green shade of blue
    (2022) Toivonen, Jenni
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
    This Master of Arts thesis consists of a written part 'A Green Shade of Blue' and an artistic part that contains a photobook and an exhibition. The artistic part can be found documented in the attachments of the written part. The written part is based on a travelogue created during 2019 and 2021 in a former Finnish utopia colony in Brazil. It contemplates the concept of utopia and longing for something distant as a catalyst for human action, and meditates on the passage of time and the former migrants’ mission to live in harmony with nature. The text discusses the personal ties and motivations behind the work as well as the relationship between human and nature, tapping into themes such as ecology and corporeality. These ideas are explored further through the writings of posthumanist and phenomenologist thinkers such as Astrida Neimanis and Maurice Merleau-Ponty, and they are connected to theories of Vil m Flusser and my personal experiences behind image making, outlining the project’s theoretical framework. Furthermore, the written part uncovers the artistic process and influences behind the body of works as well as the building of the photobook and the exhibition. The photobook 'Are We There' recounts a performative journey to the old colony in the tropics, where photography plays a role in building a connection with the past by re-imagining and reconstructing it. Through rituals that immerse the human body in its environment, the work examines the questions of origin, belonging and coexistence. Along with new photographs the book includes old photographs and diary entries from Brazil, found from the Toivonen family's archives. The exhibition 'qual a cor do horizonte' extends the project experimentally into a gallery space and centres around the Brazilian concept 'saudade', a form of nostalgic longing, using different techniques of image producing, moving image and sound.
  • An Investigation of the Theory Practice Gap in Professional Sales
    (2017) Pullins, Ellen Bolman; Timonen, Hanna; Kaski, Timo; Holopainen, Mari
     A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
    This article considers the theory-practice gap in professional sales. Scholars note a discrepancy between scholarly knowledge and the practice of selling. We study three exemplar gaps using an extensive qualitative dataset, mainly in-depth interviews, in order to better understand why these gaps exist. Theory-practice gaps in listening, follow-up, and adaptability have not been empirically confirmed in light of rapid change in the sales field. After confirming these gaps, we explore antecedents, uncovering several underlying reasons for gap formation. We consider theoretical and managerial implications. In particular, we elaborate on the need for theory to be more relevant and contextualized.
  • Knowledge acquisition in new product development: The knowledge acquisition models of small and medium sized enterprises' new product development processes
    (2006) Timonen, Hanna
     Helsinki University of Technology | Master's thesis
    Tämä diplomityö käsittelee tiedon hankintaa tiedonhallinnan näkökulmasta. Tiedon hankinta on tietoprosessi, joka tuo organisaatioon uutta organisaation ulkopuolista tietoa. Koska menestyvässä tuotekehityksessä tarvitaan paljon uutta tietoa erilaisista tiedonlähteistä, tiedon hankinnan prosessia on tutkittava nimenomaan tuotekehityksessä. Uutta tutkimusta tarvitaan nimenomaan koskien pienten ja keskisuurten yritysten tiedon hankintaa, koska aikaisempi tiedonhallinnan tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan suuria yrityksiä. Diplomityössä kiinnitetään myös erityistä huomiota patenttien rooliin tuotekehityksen tiedonlähteenä, koska pienet ja keskisuuret yritykset käyttävät niitä harvinaisen vähän. Korjatakseen näitä aikaisemmassa tutkimuksessa havaittuja puutteita tämä diplomityö tutkii tiedon hankintaa tuotekehitystoiminnassa. Vertaileva tapaustutkimus toteutettiin 14 pienessä ja keskisuuressa valmistavan teollisuuden yrityksessä. Tapauksia vertailevan analyysin tulosten mukaan pienet ja keskisuuret yritykset voidaan jakaa kolmeen selvästi erotettavissa olevaan ryhmään näiden tiedon hankintatoiminnan perusteella. Löydetyt tuotekehityksen tiedon hankinnan kolme mallia on työssä nimetty vuorovaikuttajiksi, selvittäjiksi ja tarkkailijoiksi. Vuorovaikuttajat ovat yrityksiä, jotka aktiivisesti hankkivat sekä teknologista että liiketoimintatietoa informaaleista tiedonlähteistä, kun taas selvittäjät ovat tiedon hankinnassaan passiivisia ja käyttävät pääasiallisesti formaaleja tiedonlähteitä sekä teknologisen että liiketoimintatiedon hankkimiseen. Tarkkailijat puolestaan ovat monitahoisempia tiedon hankkijoita: ne hankkivat teknologista tietoa aktiivisesti formaaleiden tiedonlähteiden kautta, mutta etsivät liiketoimintatietoa ainoastaan passiivisesti informaaleista tiedonlähteistä. Koska löydetyt kolme mallia poikkeavat toisistaan myös suhteessa tuotekehityksen prosessiin, voidaan tiedon hankinnan todeta olevan sidoksissa käytettyihin tuotekehityksen prosessimalleihin. Suurimmat ongelmat patentti-informaation käytössä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä liittyvät puutteellisiin tietoihin niistä menetelmistä, joiden avulla patentti-informaatiota voitaisiin analysoida, puutteisiin sisäisissä resursseissa analysoimisen suorittamiseksi sekä erilaisten patenttipalveluiden puutteellinen tarjonta. Jotta patentti-informaation käyttöä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä voitaisiin parantaa, tulisi niiden sisältämä tieto esittää sellaisessa muodossa, joka paremmin vastaa yllä esitettyjä tuotekehityksen tiedon hankinnan malleja.
  • Ordering the Everyday - Serial photography, repetition and everyday acts
    (2024) Timonen, Hanna
     School of Arts, Design and Architecture | Doctoral dissertation (monograph)
    Seriality and the everyday are elusive notions that are nevertheless central to photography. This thesis examines photographic seriality as an artistic practice and a quotidian activity. The everyday is not treated as subject matter to be photographically represented; rather photography is understood as a practice deeply embedded in the experience of everyday life. I argue that in order to understand the ways photographic acts take place in the flow of life, an understanding of photographic seriality is vital. Serial photography is approached both as a conscious artistic method and as a means of open engagement with the world, available to anyone with a camera. The work presents four case studies. Zoe Leonard's Analogue and Dina Kelberman's I'm Google are situated within post-conceptual contemporary art. In the last two chapters I introduce the artist Christina Holmlund's N60°09´2 E24°56´1, a series of photographs that are taken on a daily walk with her dog as well as photographs taken by a local photographer from her window. In these examples, photography aligns with other activities like daily tasks, walking, gathering and preservation. The thesis combines close readings of specific artworks, artistic research and two interviews with photographers. The artistic component includes a solo exhibition at the Photographic Gallery Hippolyte in 2018, as well as two further photographic series that test how a situated practice of serial photography unfolds in daily life. The work draws from a range of reading on conceptual art, history of photography, photography theory and everyday aesthetics, specifically the work of Yuriko Saito. The thesis discusses how immediate perceptions as well as larger phenomena become conceptualised through serial photography. In conceptual art, this happened through conscious experimentation with language, performance, and performative acts: briefs and scores for artworks. In everyday photography, a similar conceptualisation takes place when experiences turn into photographs. However, everyday photography does not lead to articulated concepts or artworks in any simple, institutional sense, but further actions, emotions and gestures of sociability. In this way, everyday photography achieves a merger of art and life not accessed by conceptual art. Instead of a rigid system or order, serial photography can then be viewed as embodied engagement with one's immediate surroundings. Looking at photography in relation to those undertakings that form the basis of everyday experience, the thesis ultimately suggests that serial photography can be approached as supporting activity that is related to preservation, maintenance, and care. 
  • Päivittäistavarakaupan arvoverkoston kehittäminen : projektiraportti
    (2007) Ylitalo, Jari; Timonen, Hanna
     D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
    Tiiviit yhteistyösuhteet erilaisten kumppaneiden kanssa ovat yritysten arkipäivää. Yhteistyöllä haetaan esimerkiksi tehokkuutta toimitusketjuihin sekä uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Yhteistyön hyötyjen saavuttaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Päivittäistavarakaupassa suhteiden ja yhteistyön toimivuus on tärkeässä asemassa paitsi materiaali- ja tietovirtojen yhteisessä hallinnassa kysynnän ja tarjonnan kohtaavuuden varmistamiseksi, myös toiminnan tehokkuuden ja kuluttajalähtöisen valikoiman kehittämisessä. Yhteistyön kehittämisessä kaupan ja elintarviketeollisuuden välillä on päästy varsin pitkälle, mutta toimialan kiristynyt kilpailu ja kansainvälistyminen ovat kuitenkin tuoneet uusia haasteita myös yhteistyösuhteisiin. Mihin suuntaan yhteistyö on kehittymässä? Etääntyvätkö yritykset toisistaan, vai syntyykö alalla uudenlaista verkostoyhteistyötä? Tämä loppuraportti on kirjoitettu osana Päivittäistavarakaupan arvoverkoston kehittäminen eli ARVO-tutkimusprojektia. Projekti tarkasteli suomalaisen päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden välistä yhteistyötä ja sen tulevaisuuden näkymiä. Tavoitteena oli selvittää nimettyjen päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden edustajien näkemyksiä, käsityksiä ja tuntemuksia yritysten välisestä yhteistyöstä, sen kehittämisen tarpeista, mahdollisuuksista, edellytyksistä ja hyödyistä. Tutkimusta varten haastateltiin kolmekymmentäkaksi kaupan (10), teollisuuden (14) sekä alan järjestöjen (5) ja tietotekniikka-alan (3) edustajaa, jotka kaikki kuuluivat oman organisaationsa ylimpään johtoon. Tutkimuksen toteutti Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osaston Human Capital and Leadership -tutkimusryhmä Fujitsu Services Oy:n toimeksiannosta. Päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden yhteistyösuhteisiin vaikuttavat vahvasti yritysten liiketoimintastrategiat, yhteistyöstrategian kehitysvaihe sekä yrityksen organisoituminen ja rakenne. Näiden pohjalta syntyvät erilaiset toimintatavat näkyvät yhteistyösuhteissa, niiden päätöksenteossa, neuvotteluissa sekä yhteistyön hengessä. Tutkimuksen mukaan suurin osa toimialan suhteista on edelleen osta ja myy -tyyppisiä, kahdenvälisiä suhteita. Suhteiden luonne on edelleen siis varsin perinteinen, eikä mitään erityislaatuista resurssien yhdistämistä harjoiteta. Pitkien arvoketjujen tai arvoverkoston johtamisen koetaan olevan vielä pitkälti puheen tasolla. Tutkimuksen mukaan yhteistyöstä koetaan saatavan erilaisia hyötyjä, jotka yritystasolla voidaan jakaa kustannus-, kasvu- ja kyvykkyyshyötyihin. Lisäksi pitkällä tähtäimellä tiivistyvän yhteistyön koetaan hyödyttävän koko toimialaa, ja parantavan suomalaisten yritysten kilpailukykyä myös kansainvälisesti. Hyötyjen realisoiminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista: niiden saavuttaminen vaatii niin aikaa kuin resurssejakin. Haastateltavat kokivat myös, että panostusten ja hyötyjen jakaminen ei kaikilta osin ole tasapainoista. Yhteistyöhyötyjen saavuttamiseen uskottiin silti varsin laajasti, vaikka panostusten ja hyötyjen suhdetta tarkasteltiin osittain kriittisestikin. Haastateltavat luonnehtivat toimialan yhteistyötä yleisesti toimivaksi ja asialliseksi, vaikka teollisuuden edustajat toivatkin esiin kaupan lisääntyneen valtakäyttäytymisen mm. hintaneuvottelujen yhteydessä. Yhteistyön vahvuuksina pidettiin sitä, että Suomessa eri yritysten edustajat tuntevat toisensa sangen hyvin, sekä mahdollisuutta ottaa yhteyttä ja puhua tarvittaessa asioista suoraan avainhenkilöiden kesken. Luottamus koettiin keskeiseksi yhteistyön toimivuuden kannalta. Haastattelussa kuitenkin kerrottiin myös ongelmista, esimerkiksi luottamuksen väärinkäytöstä, kun teollisuuden tuoteideat ovat päätyneet kaupan omiksi merkeiksi. Turhauttavaksi mainittiin myös tilanteet, joissa kaupan edustajia ei yhteistyössä ole kiinnostanut kuin hinta. Hintakilpailun ja yhteistyön yhteensovittaminen nähtiin kuitenkin realistisesti: yhteistyö ja hintaneuvottelut täytyy kyetä sovittamaan yhteen. Tutkimuksen perusteella teollisuus vaikutti kauppaa innokkaammalta yhteistyön kehittämisessä. Kaupan edustajat miettivät tarkemmin kenen kanssa yhteistyötä syvennetään, jotta siitä olisi hyötyä oman liiketoiminnan kokonaisuuden kannalta. Yhteistyön kehittämisessä nähtiin paljon haasteita. Tarvittavat panostukset koettiin suuriksi ja hyötyjen saavuttamisessa on riskinsä. Haastateltavat kokivat, ettei yhteistyössä ole päästy pidemmälle esimerkiksi sen takia, ettei kumppanilta löydy riittävää kokonaisnäkemystä tai osaamista yhteistyön kehittämisestä, tai sitten kumppaniin ei ole luotettu tarpeeksi. Suurin osa haastatelluista näki kehittyvän yhteistyön olevan koko toimialan menestymisen kannalta keskeistä. Nähtiin, että erilaiset kumppanuudet, sekä vuoropuhelu, yhteinen tiedon hyväksikäyttö ja toiminnan suunnittelu tulevat lisääntymään. Muutama haastateltu toi esiin, että myös toisenlainen, yhteistyön taantuva kehitys on mahdollinen, mutta tätä ei pidetty kovin todennäköisenä. Haastateltavat kokivat, että lisääntyvä kilpailu pakottaa yhteistyöhön, koska kellään ei voi yksin olla kaikkea tarvittavaa tietoa ja osaamista hallussaan. Pitkien arvoketjujen johtamiseen uskottiin kehittyvän uudenlaisia yhteisiä johtamis- ja ohjausmalleja. Kehittämistyötä ei kuitenkaan pidetty helppona, koska se edellyttää uudenlaisia toimintatapoja ja myös joistain vanhoista ajatustavoista luopumista. Radikaalit toimintatapainnovaatiot voisivat muuttaa toimialan pelisääntöjä, mutta haastatellut eivät tienneet kuka tällaisia innovaatioita voisi synnyttää. Tutkimuksen tulosten pohjalta luotiin kolme mahdollista tulevaisuuden kuvaa päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden yhteistyösuhteiden kehittymisestä. Ensinnäkin toimiala voi kehittyä kohti hintakilpailun ylivaltaa, jossa merkittävästi kiristynyt hintakilpailu taannuttaa yhteistyösuhteet tiukaksi kilpailutuskaruselliksi. Tällöin teollisuuden mahdollisuudet uusien tuotteiden ja toiminnan kehittämiseen hiipuvat, neuvotteluvoima ja kustannusten karsiminen nousevat yhteistyösuhteissa keskeiseen asemaan ja yhteistyökyvykkyydet marginalisoituvat. Toinen mahdollinen tulevaisuuden kuva on nykymenon jatkuminen: yhteistyösuhteet jatkuvat nykyisellä mallilla, eikä uusiin avauksiin juuri päästä. Toimintatapoihin ei löydetä mitään uutta, toiminnan kehittäminen on asteittaista ja pitkien arvoketjujen johtaminen jää johdon strategiaesityksiin, mutta ei vaikuta käytännön yhteistyöhön tai muuhun toimintaan. Kolmas mahdollinen tulevaisuuden kuva on uudenlaisen innovatiivisen verkostokulttuurin kehittyminen, jolloin toimialan keskeiset yritykset pystyvät löytämään uusia, radikaalejakin toimintatapainnovaatioita keskinäiseen yhteistyöhön. Arvoverkostoa pystytään johtamaan yhteisen tiedon avulla yli yritysrajojen, ja yhteistyökulttuuri kehittyy koko toimialalla auttaen osaltaan yrityksiä menestymään myös kansainvälisesti. Yritykset pystyvät yhdistämään tehokkuuden kuluttajalähtöiseen tuote- ja toimintatapakehitykseen. Tässä loppuraportissa kuvataan kattavasti päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden välistä yhteistyötä ja sen kehittämistä. Toiveemme on, että tämä tutkimus osaltaan antaa lisämateriaalia päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden yhteistyön kehittämiseen. Haluisimme myös herättää alan yrityksissä ja yhteisillä foorumeilla uudenlaista keskustelua siitä, mihin suuntaan yksittäiset yritykset haluavat kehittää yhteistyötään sekä minkälaiseksi koko toimialan kokonaisuudessaan halutaan tulevan.
  • Palvelumuotoilukäytännön leviäminen organisaatiossa: rakenteistumisteorian näkökulma
    (2018-10-02) Latva-Käyrä, Mikko
     Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
    Tässä työssä tutkitaan palvelumuotoilua käytäntönä. Palvelumuotoilu tai muotoiluajattelu on ihmiskeskeinen ongelmanratkaisumenetelmä, jossa sovelletaan muotoilun ajatusmalleja, periaatteita ja työkaluja palveluiden tai tuotteiden suunnitteluun. Palvelumuotoilu on herättänyt suurta mielenkiintoa ammatinharjoittajien keskuudessa viime vuosina, mutta tieteellisesti sitä on tutkittu vasta kovin vähän. Ymmärrystä kaivataan etenkin siitä, miten organisaatiot voivat omaksua palvelumuotoilukäytännön ja saada siitä hyötyä. Työn tavoitteena on lisätä ymmärrystä palvelumuotoilun omaksumisen prosessista isoissa organisaatioissa. Tutkimus perustuu laajaan etnografiseen tutkimusaineistoon, joka koostuu havainnoista, 17 teemahaastattelusta ja monipuolisesta arkistoainestosta. Aineisto on kerätty LähiTapiolasta, suomalaisesta vakuutusyhtiöstä, kahdeksan kuukauden kenttäjakson aikana. Aineiston analyysissa sovelletaan ankkuroidun teorian metodologiaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että palvelumuotoilukäytännön leviäminen on prosessi, jossa käytännön elementit integroituvat osaksi organisaation lokaalia kehittämisen käytäntöä rakenteistumisen kautta. Kun toimijat toisintavat palvelumuotoilukäytäntöä organisaation sosiaalisessa systeemissä, se muuttaa lokaalia kehittämisen käytäntöä rakenteen kaksitahoisuuden kautta. Tutkimuksessa esitellään myös malli, jossa on tunnistettu 11 palvelumuotoilukäytännön leviämistä edistävää, mahdollistavaa ja estävää tekijää. Työ kontribuoi organisaatiomuutostutkimuksen käytäntönäkökulmaan tarkastelemalla rakenteistumisteorian kautta, miten organisaatio omaksuu uuden käytännön. Kuvaamalla muutosprosessia, se lisää ymmärrystä organisaation käytäntöjen muutoksesta jatkuvana sosiaalisena ilmiönä. Lisäksi se kontribuoi lisääntyvään akateemiseen kirjallisuuteen muotoiluajattelun ympärillä. Tutkimuksen käytännön kontribuutio liittyy siihen, miten organisaatiot voivat mahdollistaa ja edistää palvelumuotoilukäytännön leviämistä.
  • The scent of flowers, the touch of soil
    (2022) Fleischmann, Dominik
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
    Animal experimentation is a hidden practice preventing people from empathising with the suffering of the test subjects. The artistic research The Scent of Flowers, The Touch of Soil is dedicated to mice and rats who are used in the name of science to create visibility, understanding and connection for the more-than-human world. The thesis looks at the magnitude of the moral disconnection from the earth and advocates for emotional and bodily knowledge in the form of empathy and grief. The artistic research unfolds through multispecies ethnography that attends to the bonds and reciprocity of mice and rats, soil and flowers against the backdrop of laboratory practices. The thesis intersects moral philosophy, creative writing, academic research and artistic practices, including photography, bookmaking and exhibitions, to expose the ethical flaws in the treatment of other animals. The work formulates a possible approach to framing animal crisis and proposes rituals of grief as a personal artistic practice and a collective endeavour that embraces bodily and emotional knowledge. Nursing interconnectedness The Scent of Flowers, The Touch of Soil concludes in a hand-made artist book and an exhibition that utilises a gallery space as a site for reconciliation and mourning to amplify empathy.
  • Something between seaweed and rock: Body and nature, to be and the quest to belong
    (2022) Salas Diaz, Celine
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
    This thesis uses artistic practice as ground for theoretic conceptual research. It does so by dialoguing art process with social justice and ecological concerns, embracing embodied experiences for a reform of the individual relation to nature and for attentiveness and intentionality towards it. The process is presented as photographs, drawings; and theoretical as well as poetic writings that combine both my artistic and academic work as a whole. Each chapter addresses relationship-forming acts and advocates a conscious engagement with the natural environment. These rituals defend a sensuous being in the world, in this case, within an art practice that synchronously defies its place in art to accommodate forms that fall outside limiting and rigid precepts. They are belonging to the realm of life—their true essence being in the moment of their execution—and constitute a generative response to old inherited politico-cultural perspectives on nature and our entrenched ways of bonding with it. The proposition of a more profound enmeshment with the planet we inhabit may activate a behavioural shift that anchors into present times and spaces. In a panorama that incites a disregard for- and distancing from natural phenomena, the ultimate resistance is to weave connection with love and conscious perception.
  • Sosiaalisten verkostojen tukemisesta organisaatiouudistuksen jälkeen
    (2007) Hammarén, Patrik
     Bachelor's thesis
  • Visibility of work: how digitalization changes the workplace
    (2018) Timonen, Hanna; Vuori, Johanna
     A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
    Digitalization is rapidly reshaping our workplaces, as digital technologies often change individual’s work and collective work practices in significant but unpredictable ways. In this paper, we look at how digitalization changes the nature of work regarding work visibility, and examine this in the context of business-to-business (B2B) sales work. We report on a single case study using a practice approach to examine B2B sales work in a small SaaS company. Our findings show how the visibility of B2B sales work changes due to digitalization, increasing the visibility of work in relation to co-workers while decreasing it in relation to customers. Based on these findings, we discuss the complex tradeoffs in making work visible to different audiences and the gradual and constructed nature of work visibility.
  • Welcome to uncanny valley: Interrelations and image hybrids between photography and videogames
    (2023) Sandelin, Rebecca
     School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
    Photography has in the last few decades seen rapid technological and cultural changes, fostered in part by the arrival of new digital imaging technologies. While these changes are novel, they are not without their histories. To better understand what these changes bring to photography as a diverse medley of image-making practices, this dissertation explores an intersection between photography and videogames and how the two media interact as part of post-photographic visual culture. The study explores how artists, players, designers as well as theoreticians and thinkers use photographs and videogames in response to changes occurring in their physical environment and media landscape. I also explore historical phenomena, theoretical discourse, material properties and practical uses and applications of both media to situate photography as an evolving practice of hybrid imagemaking. The first chapter retraces a historical continuum of the uncanny shared by photography and videogames, connecting the two through nineteenth century experiential and immersive viewing devices and nineteenth century romantic landscape painting. The second chapter discusses how contemporary artists and photographers appropriate and remediate photographic histories through game-based art to explore connections between past and present phenomena. The third chapter discusses how contemporary artists apply artistic and creative methodologies, including performativity, typology, and digital compositing, to explore issues relating to the environment and landscape. The interdisciplinary nature of this study combines a range of theoretical works from various discourses, including photographic histories, game study and art history. The hybrid nature of this study highlights the notion that we need to retrace histories and look beyond traditional uses and conceptions of photographies to understand how photography remains essential in contemporary visual culture.
  • Workshop as a method for organisational development
    (2012) Mattila, Henna
     School of Science | Master's thesis
    Organisations operate in rapidly changing environments, where they have to manage change continuously. This creates an increasing need for organisational development. This thesis studies organisation development and participatory methods for organisational development in the context of software development. The research questions are "How to use workshops as a method for continuous organisation development?" and "What kind of workshop method works in the context of software development?" In this thesis, I present a workshop method created using concepts from three different methods for development: work conference, change laboratory, and future workshop. I piloted the workshop method twice in a case study in the field of software development. Data from the workshops was collected through video recordings, participant observation, feedback enquiry and interviews. This data was analysed using qualitative content analysis and the results of the two workshops were compared to each other. Based on these results, the workshop method was developed further. The main findings of this study show that the planning and conducting workshops requires time, that the facilitator of workshop should be familiar with the method and know the work context, that the theme of development and participants should be chosen carefully and everyone involved should be taken into account, and that the present state of the development theme should be described and analysed in the workshop with the help of material close to the theme. Future research is needed to find out how the workshop method works in the context of continuous development. It seems that continuous development requires someone within the organisation who takes responsibility for the change process.