Browsing by Author "Tiitta, Juha"
Now showing 1 - 1 of 1
- Results Per Page
- Sort Options
- Materiaaliominaisuuksien vaikutus tiilijulkisivun kosteustekniseen toimintaan viistosaderasituksessa
Helsinki University of Technology | Master's thesis(1999) Tiitta, JuhaDiplomityössä tutkittiin kapillaarikokeilla, sadetuskokeilla ja kuivatuskokeilla materiaaliominaisuuksien ja vedellätäyttymisasteen vaikutusta puhtaaksi muurattujen ja rapattujen tiilijulkisivujen kosteustekniseen toimintaan. Kapillaarikokeita tehtiin kuudelle eri rappaukselle sekä vaalea että tummapolttoisella tiilialustalla. Samalle MRT-seinälle tehtiin eri vedellätäyttymisasteilla viisi sadetuskoetta ja NRT-seinälle kolme. Vanhoista täystiilistä muurattu seinä sadetettiin sekä puhtaaksi muurattuna että KS-laastilla pinnoitettuna. Sadetuskokeiden lisäksi MRT-seinälle ja vanhoista tiilistä muuratulle seinälle tehtiin kuivatuskoe, jossa kuivuminen tapahtui yhteen suuntaan seinän eteen rakennetun tuuletusraon kautta. Teoreettisella tarkastelulla arvioitiin miten seinärakenne kuivuu erilaisissa olosuhteissa. Kalkki-sementtirappauksen kapillaarikokeissa absorptionopeus heti tiilen ja laastin välisen rajapinnan ylittymisen jälkeen oli 0,3 - 10 kg/m[2]h imusuunnasta ja tiilen polttoasteesta riippuen. Orgaanisia tai mineraalisia lisäaineita sisältäneiden laastien ja tiilen välisen rajapinnan yli kapillaarinen imu oli molempiin suuntiin alle 0,15 kg/m[2]h. Kaikissa puhtaaksi muurattujen seinien sadetuksissa kaksi ensimmäistä läpikastumista tapahtui viiden minuutin kuluessa kokeen alusta. Ensimmäiset läpikastumiset tapahtuivat pystysaumoista ja usein ne sijaitsivat muurattaessa myöhemmin asetetun tiilen alakulmassa. Aloitettaessa sadetus 0 % vedellätäyttymisasteesta MRT-seinän takapinnalta alkoi tippua vettä 2 tunnissa, NRT-seinältä 7,5 tunnissa ja vanhoista tiilistä muuratulla seinältä 24 tunnissa. Kun MRT-seinän vedellätäyttymisaste oli 80 %, alkoi vesi valua takapinnalta jo kymmenessä minuutissa. MRT- ja NRT-seinän läpivirtausnopeudet olivat sadetuskokeiden loppuvaiheessa 0,15 - 0,5 kg/m[2]h ja vanhoista tiilistä muuratun seinän noin 0,05 kg/m[2]h, kun seinärakenteen yli ei vallinnut ylipainetta. Paine-eron kasvattaminen 50 Pa lisäsi reikätiiliseinien läpivirtausta 20 - 40 %. Rapatulla seinällä läpivirtausta ei esiintynyt. Kuivatuskokeet ja kuivumisaikalaskelmat osoittivat, että viistosateelle alttiin tiilimuurin vedellätäyttymisaste voi nousta sateisen syksyn aikana toistuvasti 100 %:iin. Tällöin esiintyy merkittävää läpivirtausta. Ikkunapellitykset ym. liittyvät rakenteet voivat johtaa vettä toistuvasti julkisivupinnan samoihin kohtiin. Näiden rasitetuimpien alueiden kohdalta seinärakenne voi olla lähes aina märkä. Kastunut tiilialusta kuivuu rappauksen läpi hyvin hitaasti, jos tiilimuurissa on hyvin vaaleiksi poltettuja kiviä, rappauslaastit sisältävät tiivistäviä lisäaineita tai rappauksen ja alustan väliltä puuttuu hydraulinen kontakti. Nämä rakenteet vaurioituvat veden jäätymisen tai suolojen kiteytymisen aiheuttamasta paineesta, mikäli seinään kohdistuu toistuvasti viistosaderasitusta.